Ilmastotekoja
Ilmastohahmot
Ilmastonmuutos koskettaa meitä kaikkia ja me kaikki voimme tehdä ilmastotekoja. Tällä sivulla esittelemme ilmastohahmot Tiinan, Pertin, Ainon ja Mikon. He ovat kuvitteellisia tyyppejä Keski-Suomen maaseudulta. Seuraavien viikkojen aikana pääset tutustumaan hahmojen elämään ilmastonäkökulmasta. Kuulet, mistä Tiinan, Pertin, Ainon ja Mikon hiilijalanjälki pääasiassa koostuu, ja miten erilaiset elämäntavat näyttäytyvät hiilijalanjäljen näkökulmasta. Lisäksi näet esimerkkejä muutoksista, joilla hiilijalanjälkeen voi vaikuttaa elämänlaatua heikentämättä. Tervetuloa tutustumiskierrokselle!
#ilmastohahmot tunnisteella seikkailevien hahmojen visuaalisen ilmeen on luonut Redanredan Oy, kuvittaja Réka Gruborovics. Hiilijalanjäljen laskentaan on käytetty Sitran elämäntapalaskuria: https://elamantapatesti.sitra.fi/. Laskenta-arvoista ja lähtöoletuksista voit lukea tarkemmin sivun alaosassa olevista linkeistä. Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana!
Tiina, 44
Tässä on Tiina, 44-vuotias maitotilallinen ja kolmen lapsen äiti. Tiinan perhe asuu sukutilalla ja rakentaa pihapiiriin omaa taloa. Perheen arki kuluu pitkälti lähiseudulla, mutta kerran vuodessa perhe tekee lentomatkan ulkomaille. Arjessa autolle kertyy kilometrejä pitkien välimatkojen ja puuttuvien julkisten liikenneyhteyksien takia. Tiinan hiilijalanjälki on 5 300 kg CO2e/v.
Pertti, 64
Tässä on Pertti, 64-vuotias eläkeläinen. Pertti asuu lapsuuden kodissaan, joka lämpiää puulla. Pertin aika kuluu kalastaessa, metsästäessä ja kotona puuhaillessa eikä hän juurikaan matkustele. Kauppaan Pertti pääsee naapurin bensa-auton kyydillä tai polkupyörällä, vaikka matka on aika pitkä. Pertin hiilijalanjälki on 4 800 kg CO2e/v.
Aino, 30
Tässä on Aino, 30-vuotias it-alan yksinyrittäjä. Aino kunnostaa vanhaa omakotitaloa nykyaikaisemmaksi. Hän syö kasvispainotteisesti ja suosii ostoksissaan verkkokauppoja. Ainolla on hevonen ja hän matkustelee sekä työssään, että vapaa-ajallaan. Ainon hiilijalanjälki on 13 500 kg CO2e/v.
Mikko, 51
Tässä on Mikko, 51-vuotias opettaja. Mikko asuu kerrostalossa kaupungissa ja kesämökissä maaseudulla. Mikon lapsi (ja lapsen hamsteri) asuu vanhempiensa luona vuoroviikoin. Mikko viettää mökillä lomansa ja suuren osan vapaa-ajastaan. Mikolle kertyy ajokilometrejä kaupungin ja mökin välillä. Mikko suosii ostoksissaan kirpputoreja ja Rekoa. Mikon hiilijalanjälki on 7 000 kg CO2e/v. Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.
Muutokset
Asuminen, liikkuminen ja ruoka ovat kolme suurta kokonaisuutta keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljessä. Siksi muutokset näissä perusasioissa ovat vaikuttavia. Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on Sitran mukaan 10 300 kg CO2e/v. kun sen pitäisi olla luokkaa 2 500 kg CO2e/v vuonna 2030. Seuraavien viikkojen aikana tutustutaan siihen, miten erilaiset muutokset elämäntavoissa näkyvät hiilijalanjäljessä. Osaatko jo arvata, millä muutoksilla voisi olla suuri ja millä pieni vaikutus?
Tiinan muutokset
Muistatko Tiinan? Tiinan perhe rakensi uuden talon anoppilan viereen. Uudessa talossa energiatehokkuus ja uusiutuva energia olivat lähtökohtia.
Tiinan hiilijalanjälki ennen muutosta oli 5 300 kg CO2e/v ja muutoksen jälkeen se on 4 700 kg CO2e/v.
Pertin muutokset
Muistatko Pertin? Pertin elämässä perusasiat ovat kunnossa. Pertti vaihtoi tavallisen sähkösopimuksen ekosähköön.
Pertin hiilijalanjälki ennen muutosta oli 4 800 kg CO2e/v ja muutoksen jälkeen se on 3 500 kg CO2e/v. Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.
Ainon muutokset
Muistatko Ainon? Aino kunnosti kotiaan ja vaihtoi samalla lämmityksen öljystä maalämpöön. Hänelle tuottavat sähköä katolle asennetut aurinkopaneelit ja samalla Aino vaihtoi myös ostosähkön ekosähköön.
Ainon hiilijalanjälki ennen muutosta oli 13 500 kg CO2e/v ja muutoksen jälkeen se on 7 000 kg CO2e/v.
Mikon muutokset
Muistatko Mikon? Mikon elämäntapaan liittyy autoilu kaupunkikodin ja mökin välillä. Mikko vertaili erilaisia vaihtoehtoja ja vaihtoi autonsa biokaasulla kulkevaan. Biokaasu tuotetaan paikallisen jäteyhtiön biokaasulaitoksella alueen biohajoavista jätteistä. Lisäksi Mikko vaihtoi terveyssyistä osan syömistään lihatuotteista kalaan tai kasvisvaihtoehtoihin. Mikon hiilijalanjälki ennen muutosta oli 7 000 kg CO2e/v ja muutoksen jälkeen se on 5 900 kg CO2e/v (Huomio laskennasta: Laskurin mukaan päästölaskennassa on käytetty bio- ja maakaasun kulutussuhdetta, joka perustuu GASUMin (2017) ilmoittamiin osuuksiin polttoaineeksi tuotetuissa kaasuissa. On huomattava, että Suomessa on myös muita liikennepolttoaineen myyjiä, esimerkiksi biojätteistä biokaasua tuottavia paikallisia jätehuoltoyhtiöitä. Pelkkää biokaasua käyttävän päästövähennys on siksi tässä kerrottua suurempi.)
Ilmastohahmojen hiilijalanjäljet
Nyt olet nähnyt minkälaisia vaikutuksia muutamilla esimerkkimuutoksilla voi olla ihmisen hiilijalanjälkeen. Oheisessa kuvaajassa kunkin ilmastohahmon päästöt on esitetty ennen ja jälkeen muutoksen ja jaettuna neljään kategoriaan. On selvää, että tässä esitetty laskenta ja muutosesimerkit ovat suuntaa-antavia ja ihmisen elämä on huomattavasti monimutkaisempaa. Oleellista on, että omassakin elämäntavassa voi erottaa isot ja merkitykselliset linjat ja niiden lisäksi kuvaan mahtuu lukematon määrä erilaisia yksityiskohtia.
Onko sillä sitten merkitystä, mitä yksittäinen ihminen tekee? Ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta kaikella on merkitystä. Tarvitaan isoja rakenteellisia muutoksia valtioiden tasolla, mutta jokaisella ihmisellä on päätösvaltaa omiin päästöihinsä. Kaikkeen ei aina voi vaikuttaa, mutta yleensä johonkin voi. Pienistä valinnoista kertyy isossa ihmisjoukossa isoja vaikutuksia. Päästöjen vähentämisessä ei ole kyse joko valtioiden tai yksittäisten ihmisten päätöksistä, vaan niistä molemmista.
Ilmastotekoja
Keski-Suomen ilmasto-ohjelma 2030 auttaa yksilöitä, kuntia, yrityksiä ja yhteisöjä rakentamaan Keski-Suomelle ilmastoystävällisempää huomista. Ohjelmamme esittelee ilmastotyön hyviä käytäntöjä energian, liikkumisen, tuotannon ja sopeutumisen teemoissa. Samalla se osoittaa, kuinka jokaisella teolla ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on merkitystä. Keski-Suomen ilmasto-ohjelma valmistui vuonna 2018 osana Interreg Itämeren ohjelma rahoitteista Baltic Energy Areas – A Planning Perspective (BEA-APP) -hanketta. Päivitämme ohjelmaa edelleen ja kuka tahansa voi lähettää ilmasto-ohjelman verkkosivujen kautta uusia esimerkkejä julkaistavaksi.
Aiheeseen liittyvää
Heräsikö kysyttävää? Ota yhteyttä!
Suvi Bayr
Aluekehitysasiantuntija
040 652 3848
suvi.bayr[at]keskisuomi.fi