Ajatuksia Keski-Suomen ilmastotyön tilannekatsauksesta

Blogi • 15.2.2020 | Ks-liitto

Keski-Suomen ilmastohankkeen tarkoituksena on tehdä ilmastotyöstä järjestelmällinen osa kuntien toimintaa ja antaa niille vaadittavaa osaamista. Kartoittaakseen kuntien tilannetta Keski-Suomen liitto järjesti työpajoja, joissa koottiin kuntien ongelmia ja vahvuuksia ilmastotyössä. Tässä kirjoituksessa kerron, miltä kuntien tilanne itsestäni vaikuttaa.

Päällimmäinen ajatus, jonka tämä tilannekatsaus herättää on se, että vaikkei sitä huomaisikaan, kunnat tekevät jo ilmastotyötä. Kunnissa on myös selkeästi halua vähentää hiilidioksidipäästöjä, mutta ei juuri käytännön tietoa, miten.

On hienoa nähdä, että kunnissa on kiinnostusta sekä vähentää kunnan hiilidioksidipäästöjä että kannustaa kuntalaisia ilmastotekoihin. Kunnat esimerkiksi parantavat tilojensa energiatehokkuutta ja vaihtavat katulamppujaan LED-valoihin. Toinen asia, joka myös tuo säästöjä kunnalle ja sen asukkaille, on koulujen hävikkiruoan myynti.

Yhdessä tekemistä

Kunnissa näkyy se, että niillä on kiinnostusta tehdä ilmastotöitä muiden kanssa. Monet kunnat haluaisivat saada tietoa muilta ilmastonmuutokseen liittyen, ja kiinnostusta on myös jakaa tietoa. Tästä hyvä esimerkki on Vihreä Uusiutuva Äänekoski -hanke. Kunnilla on vahva halu tehdä töitä yhdessä muiden kanssa, ja etenkin pienemmissä kunnissa yhdessä tekeminen on resurssien takia välttämätöntä.

Huomasin Jämsän ilmastotyön esittelystä maininnan lukiolaisten aktiivisuudesta ja kiinnostuksesta ilmastotyöhön. On hyvä, että siellä toteutetaan yhdessä nuorten kanssa hankkeita kuten puiden istuttamista. On tärkeää, että kunta mahdollistaa myös kuntalaisille ilmastotekoja joko projektien kautta tai esimerkiksi jakamalla tietoa.

Ongelmia

Kuntakierroksista jää hyvä kuva siitä, että kunnissa todellakin on halua tehdä ilmastotekoja. Mietin kuitenkin sitä, kuinka hyvin halu, jota työpajoihin osallistuneet ihmiset välittivät, oikeasti näkyy kunnan teoissa ja valinnoissa. Kun joissain kunnissa kuten Uuraisilla kunnalta osallistui työpajaan vain kaksi ihmistä, kuinka hyvin heidän kertomansa asiat oikeasti näkyvät kuntaorganisaation työssä?

Kunnissa päällimmäiset ongelmat tuntuivat liittyvän tietoon. Kunnilla itsellään ei ole juuri tietoa siitä, miten ilmastotekoja voisi tehdä tai mitä kunnassa ylipäätään jo tehdään. Joissain kunnissa kerätään tietoa kunnan tilojen energiankäytöstä, mutta tieto ei juuri leviä. Tiedon vähyys näkyy myös kunnan poliittisella puolella. Keski-Suomen kunnista vain muutamalla on oma ilmastostrategia ja joillain ilmasto mainitaan esimerkiksi kuntastrategiassa, mutta muuten ilmastoon liittyviä tavoitteita ja päätöksiä ei ole juuri koottu, mikä vähentää mahdollisuuksia hiilijalanjäljen määrätietoiseen pienentämiseen.

Tiedon kulussa kuntaorganisaation ulkopuolelle on myös suuria ongelmia. Kunnilla on hyvin vähän tiedotusta ilmastoteoista, mikä luo kuvaa siitä, että mitään ei tehtäisi. Tähän voisi auttaa liittyminen verkostoihin kuten Fisu tai Hinku, joiden avulla kunnat voisivat saada ilmastoteoista merkittävän osan kunnan kuvaa ulospäin.

Kunnan koko vaikuttaa monella tavalla

Kunnan koko on monille kunnille sekä rajoittava tekijä että vahvuus. Pienillä kunnilla on pienet resurssit eikä oikein aikaa viestiä ilmastosta, mutta toisaalta ne voivat toimia nopeammin kuin suuret ja hitaat toimijat.

Autoilu on monissa kunnissa välimatkojen takia välttämätöntä, mutta sitä pyritään vähentämään mahdollistamalla etätöitä. Julkisen liikenteen parantamiseen olisi halua, mutta ei välttämättä resursseja. Tätä ongelmaa on kuitenkin pohdittu kunnissa, ja useissa kunnissa on kiinnostusta rakentaa sähköautojen latauspisteitä ja mahdollistaa myös biokaasuautojen käyttöä.

On täysin ymmärrettävää, että kunnissa tuottaa huolta ilmastotyön hinta, mutta se on silti surullista. Tähän tarvittaisiin viestintää ja parempaa kartoitusta siitä, mitä ilmastotyötä kunnat jo tekevät. Jos kunnissa olisi parempi käsitys siitä, miten vähäpäästöiset vaihtoehdot voivat maksaa itsensä takaisin ja kuinka ne ovat hyväksi kunnan imagolle, kenties olisi enemmän uskallusta tehdä kunnianhimoista ilmastotyötä.

 

Saimi Kunnas,
Keski-Suomen liiton ilmastosparraaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *