Keski-Suomen talous selvisi koronan ensivaiheesta hieman koko maata paremmin

Ajankohtaista Tiedotteet • 9.10.2020 | Veli-Pekka Päivänen

Keski-Suomen Aikajana 4/2020

Keski-Suomen ja koko maan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto laski rajusti huhti-kesäkuussa, Keski-Suomessa laskua oli 7,8 prosenttia ja koko maassa 8,5 prosenttia. Toimialoista parhaiten pärjäsi Keski-Suomessa rakennusala, jonka kasvu oli 5,4 prosenttia. Kasvu oli koko maata parempaa. Muiden toimialojen liikevaihdot sen sijaan laskivat.

Korona iski pahiten matkailuun ja metsäteollisuuteen.

Matkailun liikevaihdot tippuivat huhti-kesäkuussa 56,6 prosenttia ja henkilöstömäärä 40 prosenttia. Metsäteollisuuden liikevaihdot laskivat 22,5 prosenttia ja henkilöstömäärä 13,5 prosenttia.  Teknologiateollisuuden tilanne oli metsäteollisuutta parempi, liikevaihdot laskivat vain 1,6 prosenttia ja henkilöstömäärä 3,8 prosenttia. Palveluissa ja kaupassa liikevaihtojen sekä henkilöstömäärän lasku olivat Keski-Suomessa koko maata vähäisempää.

Metsäteollisuuden paikkakunnat kärsivät eniten

Metsäteollisuuden ja matkailun vaikeudet näkyivät Jämsän seudulla, jossa liikevaihdot laskivat 24,1 prosenttia ja henkilöstömäärä 10,5 prosenttia. Äänekosken seudulla vastaavat luvut olivat 13,8 prosenttia ja 7,6 prosenttia.  Äänekosken seudulla liikevaihdot nousivat yli 40 prosenttia biotuotetehtaan käynnistymisen myötä 2018, joten alkuvuoden lasku ei ole ollut niin dramaattista kuin Jämsän seudulla.

Jyväskylän seutu pärjäsi hyvin, kokonaisliikevaihtojen lasku oli vain 2,9 prosenttia ja henkilöstömäärän lasku 5,9 prosenttia.

Jyväskylän seudun rakentamisen ja teollisuuden liikevaihdot jopa kasvoivat toisella neljänneksellä. Rakentamisen kasvu on jatkunut jo pitkään ja suhdannekäännettä huonompaan on ennustettu tulevan useasti. Asuntorakentamisessa näkyy selkeitä merkkejä hiipumisesta, uusia kerrostalokohteita ei ole aloitettu niin vilkkaasti kuin aiempina vuosia. Keskussairaala on valmistunut, eikä isoja julkisia rakennushankkeita ole käynnistymässä.

Pohjoinen Keski-Suomi yllätti

Saarijärven-Viitasaaren seutu oli myönteinen poikkeus, siellä liikevaihdot kasvoivat 1,6 prosenttia. Hyvää tilannetta selittää seudun toimialarakenne, seudulla on paljon teknologiateollisuuteen ja rakentamiseen liittyvää yritystoimintaa kuten esimerkiksi Betset Kyyjärvellä, Honkarakenne Karstulassa, Kaskipuu Viitasaarella ja Keski-Suomen Betonirakenne Pihtiputaalla.

Keuruun ja Joutsan seudulla liikevaihdot laskivat 6,7 prosenttia eli hieman koko maata vähemmän.

Työpaikkoja tarvitaan lisää

Liikevaihtojen lasku on näkynyt työttömyyden kasvuna. Elokuussa 2020 Keski-Suomessa oli työttömänä työnhakijana yhteensä 17 035 työtöntä, kasvua edellisen vuoden elokuuhun oli 3 171 henkilöä. Näissä luvuissa ei näy vielä Säynätsalon ja Kaipolan tehtaiden lakkauttamisten vaikutukset. Kun niiden vaikutukset lasketaan mukaan, niin Keski-Suomeen tarvitaan pikaisesti lisää noin 5 000 uutta työpaikkaa, jotta aluetalous ei kärsisi kohtuuttomasti.

 Maailmantalouden epävarmuus jatkuu

Vienti laski Keski-Suomessa 17,1 prosenttia ja koko maassa 13,0 prosenttia. Kesän ja syksyn koronakriisin aikana globaali kysyntä on edelleen heikentynyt ja varsinkin uusien tilauksien määrä on romahtanut. Syksyn ja ensi talven tilanteen ennustetaan olevan heikko ja ennen kaikkea epävarma. Epävarmuus on lisääntynyt koronaepidemian uudelleen leviämisen myötä.

 Koronakriisistä noustaan K-tyylillä?

Edellisestä lamasta noustiin W-tyylillä. Lasku oli jyrkkä ja samoin nousu vuosina 2009 ja 2010, jolloin valtiot elvyttivät talouksiaan voimakkaasti. Yhdysvallat siirtyi kiristävälle linjalle jo vuonna 2010 ja euroalue kokonaisuutena vuonna 2011. Elvytystoimien päätyttyä Suomen BKT kääntyi laskuun, josta se lähti jälleen nousuun 2016 maailman talouden kasvun myötä.

Koronakriisissä valtiot ovat tehneet tuhansien miljardien rahoituspäätöksiä, jotta yritykset selviävät kriisin yli. Mikäli kriisistä tuleekin pidempi, niin vaarana on se, että valtioilla ei ole varaa elvyttää talouksia riittävän pitkään ja käy samalla tavalla kuin edellisessä lamassa.

Keväästä saakka taloustieteilijät ovat ennustaneet koronakriisistä toipumista erilaisilla malleilla, alussa toivottiin, että olisi V-tyylinen nopea toipuminen. Se ei näytä nyt toteutuvan. Myöskään hitaampi U-tyylinen toipuminen ei näytä enää todennäköiseltä. Moni on pelännyt, että koronakriisistä toivutaan edellisen laman W-tyylillä eli elvytyksen jälkeen tulee toinen taantuma perään ja siitä noustaan hitaasti ylös.

Kesäkuussa tehtiin ensimmäisiä havaintoja, että koronakriisistä toivutaankin K-tyylillä. K-teorian mukaan koronakriisi on joillekin yrityksille tai toimialoille ollut kovan kasvun käynnistäjä ja toisille kurjistumisen aiheuttaja. Kahtiajako voittajiin ja häviäviin on selvästi nähtävissä monella alalla. Tämä ilmiö on nähtävissä myös Suomessa ja Keski-Suomessa. Monet menestyvät yritykset eivät halua tuodaan menestystään esille, jotta menestys ei toisi kateutta.

Keski-Suomen Aikajana kuvaa ja analysoi Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla. Aikajana 4/2020 kuvaa talouden kehitystä vuodesta 2015 vuoden 2020 kesäkuun loppuun. Aikajana ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Sen tuottavat Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen kauppakamari, Jyväskylän kaupunki, Jämsek Oy, Keulink Oy, Äänekosken kaupunki, Witas Oy, Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy sekä Saarijärven kaupunki. Seuraava Aikajana julkaistaan tammikuun 2020 alussa.

Lisätiedot: johtava asiantuntija Veli-Pekka Päivänen, Keski-Suomen liitto, 040 595 0005

Liitetiedosto

Keski-Suomen Aikajana 4/2020

Ota yhteyttä!

Veli-Pekka Päivänen

Veli-Pekka Päivänen

Johtava asiantuntija

040 595 0005

veli-pekka.paivanen[at]keskisuomi.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *