Keski-Suomen Aikajana 3/2020
Tässä Aikajanassa tarkastellaan Keski-Suomen seutujen kehitystä 2015 – 1Q/2020 suhteessa verrokkiseutuihin. Jyväskylän seutua on verrattu muutamiin kasvukeskuksiin, Jämsän ja Äänekosken seutuja vastaavanlaisiin metsäteollisuuspaikkakuntiin, ja Joutsan, Keuruun ja Saarijärven-Viitasaaren seutuja muihin vastaavanlaisiin seutuihin.
Keski-Suomen viennin lasku muuta maata voimakkaampaa
Keski-Suomen ja koko maan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kääntyi laskuun vuoden 2020 alussa, Keski-Suomessa laskua oli 2,5 prosenttia ja koko maassa 0,3 prosenttia. Viennin 10,3 prosentin laskun myötä teollisuuden liikevaihdot laskivat Keski-Suomessa 7,5 prosenttia. Viennin laskun syynä oli kysynnän heikkeneminen, erityisesti paperin ja sellun hinnan lasku sekä paperiteollisuuden lakko helmikuussa.
Kevään ja kesän koronakriisin aikana globaali kysyntä on edelleen heikentynyt ja varsinkin uusien tilauksien määrä on romahtanut. Syksyn ja ensi talven tilanteen ennustetaan olevan heikko ja ennen kaikkea epävarma.
Vuoden 2009 finanssikriisin vuoksi Keski-Suomen vienti laski 28 prosenttia. Kriisin seurauksena menetettiin 7 500 henkilötyövuotta ja kunnat menettivät verotulojaan 32 miljoonaa euroa vuodessa. Elpyminen kesti kymmenen vuotta. Vientiteollisuuden menestys on Keski-Suomen kannalta kohtalonkysymys.
Kotimarkkinat jatkoivat kasvua, kasvu keskittyi maakuntakeskuksiin
Kuluneen vuoden keväällä toimialoista parhaiten pärjäsi Keski-Suomessa kaupan ala, jonka kasvu oli alkuvuonna peräti 3,9 prosenttia eli selvästi koko maan 1,3 prosentin kasvua parempaa. Myös rakentamisen ja palveluiden liikevaihdot kasvoivat yli 3 prosenttia. Kasvu oli täysin kotimarkkinakysynnän varassa.
Koronakriisi iski erityisesti palveluihin ja erikoistavarakauppaan. Päivittäiskauppa puolestaan kasvoi kriisin aikana. Rakentamiseen liittyvä kauppa jatkoi myös kasvua myös toisella neljänneksellä. Rakentamisen taso on laskussa ja se on näkynyt rakennuslupien määrän vähentymisenä.
Paras liikevaihtojen kasvu Keski-Suomessa oli alkuvuonna Jyväskylän seudulla. Kasvua oli 6 prosenttia ja se oli jopa koko maata ja verrokkiseutuja parempaa. Yritysten henkilöstömäärä kasvoi Jyväskylän seudulla 2,8 prosenttia. Maakuntakeskukset menestyivät kautta linjan erinomaisesti.
Metsäteollisuuspaikkakuntien liikevaihdot laskussa
Metsäteollisuuspaikkakunnilla viime vuosi oli heikkoa kasvun aikaa ja alkuvuonna kokonaisliikevaihdot olivat jyrkässä laskussa. Äänekosken seudulla laskua oli 22,1 prosenttia ja Jämsän seudulla 15,2 prosenttia.
Laskua selittää metsäteollisuustuotteiden, etenkin sellun ja paperin maailmanmarkkinahintojen raju lasku sekä paperiteollisuuden lakko helmikuussa. Liikevaihtojen lasku ei kuitenkaan ole vielä näkynyt henkilöstömäärissä, esimerkiksi Äänekosken seudulla yritysten yhteenlaskettu henkilöstömäärä lisääntyi alkuvuonna 2,0 prosenttia.
Pienillä seuduilla kasvu oli parempaa kuin metsäteollisuuspaikkakunnilla, Joutsan seudulla kasvua oli 2,2 prosenttia ja Saarijärven-Viitasaaren seudulla kasvua oli 1,1 prosenttia. Keuruun seudun viime vuoden kasvu oli hyvä eli 4,1 prosenttia.
Katso tästä Aikajanan 3/2020 aineisto kokonaisuudessaan.
* Keski-Suomen Aikajana kuvaa ja analysoi Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla. Aikajana 3/2020 kuvaa talouden kehitystä vuodesta 2015 vuoden 2020 maaliskuun loppuun. Aikajana ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Sen tuottavat Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen kauppakamari, Jyväskylän kaupunki, Jämsek Oy, Keulink Oy, Äänekosken kaupunki, Witas Oy, Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy sekä Saarijärven kaupunki. Seuraava Aikajana julkaistaan lokakuun 2020 alussa.
Lisätietoja:
Veli-Pekka Päivänen
johtava asiantuntija
040 595 0005
veli-pekka.paivanen[at]keskisuomi.fi