Hyvät eväät luonto- ja kulttuurimatkailuun

Ajankohtaista Blogi • 2.2.2021 | Liisa Bergius

Keski-Suomen luonnon ja kulttuurin matkailu- ja virkistyskäytön selvitystyö antaa hyvät eväät reittiemme vastuulliseen kehittämiseen.

Three T -hankkeessa on viime vuodet haettu eurooppalaista oppia ja kokemuksia paikallisesta luonnosta ja kulttuurista ammentavien reittien suunnitteluun ja hyödyntämiseen matkailun vetonauloina ja virkistyksen lähteinä. Tavoitteena on siirtää opittua osaksi omaa toimintaa.

Omina hyvinä käytäntöinämme olemme esitelleet muun muassa saunamaakuntaamme, Alvar Aalto -reitistöä ja Meijänpolun toimintaa, jotka kaikki tukeutuvat vahvasti maakuntamme vahvuuksiin ja hyvinvoinnin perustekijöihin – luontoon ja kulttuuriperintöömme.  Projektin kahdeksan kumppanialueen edustajien palautteen perusteella näitä vahvuuksia voisi vielä rohkeammin hyödyntää ja yhdistää.

Opintomatkoilla keskisuomalaisten osallistujien ideapankkiin jäivät muhimaan ajatukset eurooppalaisten pitkien pyöräily- ja kulttuurireittien tarjoamista mahdollisuuksista, monikäyttöisistä reittiverkostoista, joiden ylläpito ja tapahtumakulttuuri rakentuvat paikallistoimijoiden yhteistyölle sekä hyvälle tietopohjalle rakentuvien luontokokemusten tarjoamisesta ja ymmärtämisestä: Olisiko mahdollista edistää Eurovelo 11 -pyöräreittiä? Voisimmeko liittyä Eurooppalaisiin kulttuurireitteihin? Millaisista tekijöistä muodostuu maakuntamme hyvinvoinnin aluerakenne?

Three T -hankkeen toimeksiannosta JAMK ja HUMAK selvittivät yhteistyössä Keski-Suomen luonnon ja kulttuurin matkailun ja virkistyskäytön keskeiset vahvuudet ja kehittämistarpeet. Laajapohjaisen taustakartoituksen ja valmistelun tuloksena esiin nousee visioita esimerkiksi eurooppalaisesta reittihubista, pyöräilyn mahdollisuuksista ja hyvään reittiselkärankaan tukeutuvista monikäyttöisistä virkistys- ja matkailureitistöistä ja -palveluista. Reitistöverkoston tueksi on hahmotettu keskeisimpiä porttipaikkoja, joihin toiminta voisi tukeutua. Myös reittien ylläpito ja laadukkaat rakenteet nousevat tärkeäksi osaksi kestävää kokonaisuutta.

Selvitys korostaa vastuullisuutta ja hyvää osaamista kaiken jatkokehittämisen perustana. Se tunnistaa vahvuutemme ja niiden vetovoiman – Unescon maailmanperinnön ja aineettomaan kulttuuriperinnön, kansallispuistoverkostomme mahdollisuudet, vesistöt ja luonnon hiljaisuuden sekä moninaiset mahdollisuudet liikkua poluilla ja reiteillä.

Selvityksen tarkoitus on tarjota monipuolinen pohja ja hyvät eväät jatkotyöskentelylle. Luonto- ja kulttuurimatkailun ja reittien kehittäminen hyödyttää varmasti myös paikallista virkistyskäyttöä.

Toivomme selvitystyön lukijoille hyviä oivalluksia ja uusia yhteistyöideoita!

Lue juuri julkaistu selvitystyö: Keski-Suomen luonnon ja kulttuurin matkailu- ja virkistyskäytön selvitystyö 2021

Tutustu Three T -hankkeeseen täältä

Ota yhteyttä!

Liisa Bergius

Liisa Bergius

Maakunta-arkkitehti

040 590 2296

liisa.bergius[at]keskisuomi.fi

6 kommenttia kirjoituksessa “Hyvät eväät luonto- ja kulttuurimatkailuun

  1. Hei,

    Kiitos erittäin mielenkiintoisesta raportista, johon aion huolellisesti perehtyä. Sain sen tänään joutsalaiselta Lea-Elina Nikkilältä. Lea-Elina on omalla tahollaan kiinnostunut samoista asioita kuin minä jyväskyläläisenä ja siltä pohjalta olemme ajatuksia vaihtaneet. Oikein hyvää talven jatkoa. t. Vesa Nuolioja

  2. Hieno selvitys Keski-Suomesta. Kiinnostaa tietää, onko olemassa jo suunnitelma käytännön toteutuksesta?

  3. Onko tätä nyt jo aika vanhaa, mutta edelleen pätevää raporttia huomioitu tässä uudessa työss? Sisällysluetteloa: Johdanto 4
    1. Keski-Suomen Maakuntauran kehittämishanke ja Pohjois-Päijänteen
    retkeilyreittihanke 6
    2. Pohjois-Päijänteen kierros 8
    2.1 Reitin kulkutavat ja käyttötarkoitukset 10
    2.2 Reittialueen kohteet, reitit, rakenteet ja palvelut 11
    2.3 Miksi ja millainen Pohjois-Päijänteen kierros? 13
    3. Pohjois-Päijänteen kierroksen reittilinjaus 17
    3.1 Jyväskylän satama–Vaajakosken urheilupuisto 23
    3.2 Vaajakosken urheilupuisto–Jääskelä 26
    3.3 Jääskelä–Mämminiemi 31
    3.4 Mämminiemi–Nisula 40
    3.5 Nisula–Rutalahti 44
    3.6 Rutalahti–Selänpohja 52
    3.7 Selänpohja–Kärkinen 56
    3.8 Kärkinen–Korpilahti 66
    3.9 Korpilahti–Muurame 69
    3.10 Muurame–Ladun Maja 75
    3.11 Ladun Maja–Jyväsjärven satama 79
    3.12 Ladun Maja–Laajavuori 83
    3.13 Yhdysreitti Jämsän Himokselle 87
    3.14 Pohjois-Päijänteen kierroksen reitti numeroina 87
    3.15 Reitin tauko- ja leiripaikat sekä muut palvelut 90
    3.16 Paikalliset toimintakeskittymät 92
    3.17 Pohjois-Päijänteen kierroksen reittilinjauksen tyypittelyä 96
    3.18 Lisäsuunnittelutarpeita 98
    4. Pohjois-Päijänteen kierroksen rakentamisen kustannusarvio 99
    5. Pohjois-Päijänteen kierroksen toteuttaminen 102
    5.1 Pohjois-Päijänteen kierroksen toteuttamisperiaatteita 103
    5.2 Pohjois-Päijänteen kierroksen toteuttamisen kustannusarvio 103
    6. Visio Pohjois-Päijänteen maastoretkeilyn runkoreitistöstä 104
    6.1 Muuratjärven kierros 106
    6.2 Muuratjärven kierroksen alustava reittilinjaus 107
    6.3 Himoksen kierros 110
    6.4 Himoksen kierroksen alustava reittilinjaus 111
    6.5 Perustietoja Pohjois-Päijänteen alueen maastoretkeilyn runkoreitistöstä 115
    6.6 Maasto- ja vesiretkeilyn yhteiset tukikohtapisteet 117
    6.7 Lisäsuunnittelutarpeita 119
    6.8 Pohjois-Päijänteen alueen maastoretkeilyn runkoreitistön rakentamisen
    alustava kustannusarvio 120
    6.9 Pohjois-Päijänteen alueen maastoretkeilyn runkoreitistön toteuttamisen
    kustannusarvio 121
    6.10 Miksi kannattaa toteuttaa Pohjois-Päijänteen alueen maastoretkeilyn
    runkoreitistö? 122
    3
    7. Pohjois-Päijänteen kierros – maa- ja vesiretkeilyn yhdistäminen Pohjois-Päijänteellä 127
    8. Pohjois-Päijänteen alueen ulkoilukartta ja nettiportaali 129
    9. Suunnitelmista toteutukseen 130
    10. Pohjois-Päijänteen alueen ulkoilun ja luontomatkailun kehittämishanke? 131
    10.1 Suunnitteluhankevaihe 132
    10.2 Toteutushankevaihe 133
    10.3 Hankkeen organisointi ja hallinto 136
    10.4 Tulevaisuuteen varautuminen ja aika hankkeen päättymisen jälkeen 137

  4. Onko hevosvaellusten mahdollisuudet unohdettu kokonaan? Esimerkiksi Korpilahti on hyvin hevostiheä alue. Taloudellinen merkitys hevosalalla on jo nyt suuri. Hyvin sunniteltujen hevosvaellusreittien avulla varsinkin ulkomaalaisten turistien osuus vosi kasvaa todella suureksi.

  5. Hannu Heinosen luvalla kopioin tähän hänen kommenttinsa Putkilahti fb-ryhmästä, jossa näitä asioita käsitellään.

    Hannu Heinonen: ”Keski-Suomi ja Jyväskylä on yksi Euroopan matkailuelinkeinon suuri käyttämätön potentiaali. Suomea voi monella tavalla verrata Itävaltaan. Poliittisesti, teollisuuden rakenteen kannalta ja asukasluvultaan melko pieniä maita. Paitsi, että Itävallan suurin elinkeinohaara on matkailu. Se tuo vuosittain n. 40 miljardin euron tulot maahan ja työllistää 600 000 ihmistä. Matkailu ja vapaa-ajan vietto on rakennettu Itävallassa maan luontaisten vetovoimatekijöiden varaan kuten Alpit, järvet, metsät, maaseutu ja kulttuuri. Se on houkutellut maahan suurien hotelliketjujen investointeja, ravintolaliiketoiminta on suuri työllistäjä, matkailu- ja ravintola-ala on johtanut koulutukseen ja uusiin ammatteihin erilaisilla palvelualoilla. Keski-Suomessa voi ottaa mallia Itävallan ja sen osavaltioiden matkailustrategioista ja ottaa esimerkiksi hiljaisuusmatkailun, vesistöjen ja metsien eri vuoden aikojen tarjoamat mahdollisuudet keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Putkilahdella ja Päijänteellä on tässä oma roolinsa.”

  6. Tuo Unescon maailmanperintökohteiden merkitys myös luontomatkailun kannalta on erittäin mielenkiintoinen. Kiitos lyhyestä mutta selkeästä ja tärkeästä luvusta 8 Liisa Bergiuksen blogin lopussa olevassa selvityksessä. Mahdollisuudet asian hyödyntämiseen on erittäin suuret. Lähinnä vesimatkailun osalta Lakeland Keitele-Päijänne -projekti näkyy olevan hyvin vireä. Aloin seurata asiaa lähinnä projektin f-book -ryhmässä:

    https://www.facebook.com/groups/keitelepaijanne

    Tässä muutamia linkkejä tähän aihepiiriin liittyen. Erityisen mukavaa oli kuunnella tuo radion osuus, jossa Päivö Oksala kertoo siitä, kun hänen kaverinsa Alvar Aalto suunnitteli Oksalalle huvilan Päijänteen Vanhanselän saareen. Se huvila muuten ei ole kovinkaan kaukana Struven ketjun Oravivuoren mittauspisteestä.

    Keskisuomalaisen pääkirjoitus:
    https://www.ksml.fi/paakirjoitus-mielipide/3593060

    Kuvia Oksalan huvilasta:
    https://www.google.com/search?source=univ&tbm=isch&q=alvar+aalto+oksalan+huvila+p%C3%A4ij%C3%A4nne&sa=X&ved=2ahUKEwi90bf0nObuAhVLOhoKHR5RBk0QjJkEegQICxAB&biw=1920&bih=928

    Oksalan huvila Päijänteellä, Päivö Oksalan haastattelu:
    https://areena.yle.fi/audio/1-3393139

    Näissä maisemissa:
    Naturparadise in Gefahr
    https://www.youtube.com/watch?v=Y6PqWrou_pw

    Oravivuori Struven ketjun mittauspiste
    http://maailmanperinto.humak.fi/…/oravivuori-struven-ketju/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *