Hävikin minimoiminen on ensimmäinen keino kiertotalouden edistämisessä
Jyväskylän peruskouluissa minimoidaan ruokahävikkiä laittamalla kouluruokailun jälkeen oveen lappu, jonka mukaan ruokaa on jäänyt myytäväksi myös ulkopuolisille nimellistä korvausta vastaan. Myös yliopiston ateriapalveluista vastaava Semma myy linjastolle jääneen ruuan asiakkailleen mukaan vietäväksi. Yksityisille on putkahdellut ResQ-sovelluksia ja hävikkiruuan saatavuudesta sekä kysellään että tiedotetaan sosiaalisen median sovelluksilla.
─ Ruokahävikin vähentämistä on kokeiltu myös Biovaakajärjestelmän avulla Vaajakummun yhtenäiskoululla osana kaupungin Circwaste -hankkeen kokeiluja. Järjestelmä seuraa lautashävikin määrää ja antaa kullekin ruokailijalle omakohtaista ja reaaliaikaista tietoa heidän ruokahävikistään. Kokeilu osoitti, että hävikin systemaattisen seurannan ja data-analysoinnin avulla on mahdollista vähentää ruokahävikkiä, kertoo Jyväskylän käyttäjälähtöiset kokeilut -osahankkeen projektikoordinaattori Jenni Lemettinen.
Kun puhutaan kiertotaloudesta, moni ajattelee ensisijaisesti kierrättämistä. Se onkin oleellista, mutta jätehierarkiassa vasta pronssilla. Hopeaa kiertotalouskisassa saa hyödykkeiden korjaaminen uusiokäyttöön, ykkössijan ollessa se, ettei hukkaa syntyisi lainkaan. Eli hyödyke, oli kyseessä sitten porakone, marjaämpäri tai koululounas, säilyttäisi alkuperäisen käyttötarkoituksensa, eikä luonnonvaroja kuluisi uuden tuottamiseen. Samalla kuluttajalta säästyisi myös uuden ostamiseen menevät eurot. Toki porakoneen ja marjaämpärin elinkaari on erilainen koululounaaseen verrattuna. Ruokahävikin minimoiminen tarkoittaakin nimenomaan syömättä jäävän ruuan osuuden nollaamista. Vinkkejä hävikkien minimoimiseen saa esimerkiksi toimenpideohjelmista Jätteetön Jyvässeutu 2030 ja Resurssiviisas Jyväskylä 2040.
Keski-Suomessa on selvitetty sekajätteen koostumusta yhteensä kolmesti vuosina 2015, 2017 ja 2021. Selvityksistä kaksi viimeisintä on tehty Circwaste-hankkeessa. Maakuntaliiton teettämien selvitysten perusteella biojätteet päätyvät Keski-Suomessa melko hyvin oikeaan osoitteeseen verrattuna muuhun Suomeen. Tuoreimman selvitysten perusteella energiakäyttöön tarkoitetusta sekajätteestä hieman vajaa neljännes on koostunut biojätteestä.
Vesipitoinen biojäte sekajätteessä heikentää jätteenpolton hyötyä. Oikein käsiteltynä biojätteestä saa biokaasua liikuttamaan kaasuautoja, kuten Linkkejä ja Mustankorkean jätteenkeräysautoja, ravinnepitoista puutarhamultaa, ja lisäksi lannoitteita. Biojätteet oikein kierrättämällä on näin säästetty energiaa ja saatu kriittiset materiaalit takaisin kiertoon. Ja jätetty hukka ilman perintöä.
- Hävikkiviikkoa vietetään 12.9.–19.9.2022
- Circwaste on hanke, jossa pyritään edistämään kiertotaloutta Suomessa vuosina 2016–2023
- Hankkeeseen osallistuu neljä maakuntaa ja 11 edelläkävijäkuntaa
- Keski-Suomesta on mukana maakunta ja Jyväskylän kaupunki kiertotalouden edelläkävijäkuntana
- Keski-Suomen liitto on teettänyt maakunnan kiertotalouden edistämiseksi esimerkiksi selvitykset maakunnan sekajätekoostumuksesta ja biokaasun tuotantopotentiaalista
- Biojätteen osuus sekajätteessä oli vuonna 2015 24 %, vuonna 2017 29 % ja vuonna 2021 23 %.
- Keski-Suomessa on käynnissä hävikin vähentämiseen tähtääviä toimenpideohjelmia, mm. Jätteetön Jyvässeutu 2030 ja Resurssiviisas Jyväskylä 2040
Lisätietoja:
Ville Julkunen, projektiasiantuntija, Circwaste -hanke, Keski-Suomen liitto, ville.julkunen[at]keskisuomi.fi
Keski-Suomen liiton Circwaste -hanke
Jyväskylän kaupungin käyttäjälähtöiset kokeilut -osahanke