Vuonna 2022 hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kenttä oli valmistautumassa suureen myllerrykseen, kun hyvinvointialueiden valmistelu lähestyi loppuaan ja vuoden vaihteessa tapahtuvaa muutosta odotettiin jännityksellä. Lisäksi suuret yhteiskunnalliset kriisit ja muutokset herättivät huolta ja loivat uhkakuvia väestön hyvinvoinnin ylle. Keski-Suomessa tunnistettiin mahdollisuus tarttua toimeen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen saralla maakunnan jo olemassa olevia vahvuuksia hyödyntäen, ja näissä olosuhteissa käynnistyi Hyvän voinnin Keski-Suomi -hanke. Hankkeen tavoitteena oli kehittää aktiivista, innovatiivista ja asukkaita palvelevaa hyvinvointitoimijoiden yhteistyötä ja toimintakenttää Keski-Suomeen.
Vuoden 2023 hanke kartoitti kyselyn avulla keskisuomalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) toimijoiden toiminnan muotoja, yhteistyötä, tarpeita ja toiveita. Nyt elokuussa 2024, puolitoista vuotta myöhemmin, kysely uusittiin. Edellisen kyselyn tulokset maalaavat kuvan epävarmuudesta, yhteisen punaisen langan etsinnästä ja varovaisen toiveikkuuden pilkahduksista. Kyselyyn vastanneet toimijat toivoivat etenkin yhteistyön syventämistä, yhteistä alueellista visiota ja hyvien käytänteiden jakamista. Tarkemmin edellisvuoden kyselyn tuloksiin pääset tutustumaan sitä käsittelevästä artikkelista.
Toimijakyselyn kakkoskierroksen myötä päättyy myös Hyvän voinnin Keski-Suomi -hanke. Hanke toimi laajasti maakunnan hytekentällä, ja se samalla tuki eri toimijoita ja aktivoi jo olemassa olevia verkostoja. Hankkeessa tuotettiin muun muassa Keski-Suomen hytetutka -raportti, joka käsittelee Keski-Suomen kunnissa tehtyä hytetyötä, sen järjestämistä, resursseja ja painopisteitä. Tämä ja hankkeen muut raportit ovat ladattavissa hankkeen verkkosivulta.
Mitä opimme toimijakyselystä?
Vuoden 2024 kyselyyn vastasi yhteensä 24 toimijaa, joista 13 oli kuntia, 10 järjestöjä ja 1 hyvinvointialueen edustaja. Kuntien vastauksia vuosien 2023 ja 2024 voidaan vertailla varsin osuvasti, sillä vuonna 2023 kuntia vastasi 10 ja vuonna 2024 13 kappaletta. Järjestöjen vastausprosentti laski verrattuna edelliseen kyselyyn, ja tällä kertaa järjestövastauksia tuli vain 10. Nämäkin vastaukset antavat kuitenkin suuntaa siitä, miten järjestöissä tehtävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työ on muuttunut viimeisen vuoden aikana. Hytetoiminnan muodot, kohderyhmät ja toiminta-alueet eivät olleet kyselyiden välillä merkittävästi muuttuneet.
Resurssien puute haastaa kehittämistä
Hytetyön haasteiksi tunnistetaan yhä enemmän ajan ja muiden resurssien puute sekä johdon tai strategisen tuen puute. Yhä suurempi enemmistö on vuoden 2024 kyselyssä sitä mieltä, että viimeisen kahden vuoden aikana tapahtuneet muutokset ovat vaikeuttaneet sekä hytetyötä että yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Samalla toimijat kokevat, että muutoksien vaikutusta arvioidaan organisaatioissa aiempaa useammin.
Vuoden 2024 kyselyn vastaajien mukaan hytetyötä ovat tukeneet eniten info- ja ideointitilaisuudet rahoitusvaihtoehtoihin liittyen sekä hyvinvointidataan ja sen käyttöön liittyen. Järjestötoiminnan rahoitukseen on kohdistunut viime vuosina erinäisiä leikkauksia, ja heikko taloudellinen tilanne kurittaa myös kuntia ja hyvinvointialuetta. On siis ymmärrettävää, että erilaisiin rahoitusvaihtoehtoihin liittyvää lisätietoa kaivataan. Myös erilaisen datan hyödyntäminen toiminnassa ja sen kehittämisessä voi liittyä osaltaan resurssipulaan: toiminnot on kohdistettava vaikuttavasti, eikä se onnistu ilman ajankohtaista tietoa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn merkitys on myös helpompi perustella, kun sen vaikutuksista on tarjolla dataa.
Alueellinen yhteistyö parantunut
Kyselyissä kartoitettiin eri toimia, joista olisi hyötyä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työssä ja sen kehittämisessä. Suurimmat muutokset kyselyjen välillä tässä aiheessa liittyivät yhteistyötapaamisiin, hyvien käytänteiden jakamiseen ja yhteiseen alueelliseen visioon tai suunnitelmiin. Vuoden 2023 kyselyssä enemmistö vastaajista kokisi ne hyödyllisiksi, eikä tällaista toimintaa vielä ollut tarjolla. Vuoden 2024 nämä toimet koetaan yhä hyödyllisiksi, mutta yhä suurempi osa vastaajista kokee, että tällaista toimintaa on jo.
Samansuuntaisia tuloksia näkyy myös yhteistyötoiveissa: vuoden 2023 kyselyssä 54 % vastaajista toivoisi enemmän yhteisiä verkostoja, ja vuonna 2024 niitä toivoi enää vain 18 %. Tämä kertoo osiltaan siitä, että tällä hetkellä verkostoista ei ole pulaa, mutta niiden toivottaisiin ehkä toimivan tehokkaammin. On ilahduttavaa huomata, että näinkin lyhyessä ajassa maakunnallisessa yhteistyössä on tapahtunut merkittäviä parannuksia, ja eri toimijat ovat löytäneet toisensa yhteistyön merkeissä. Yhteinen alueellinen suunta ja hyvä tiedonvaihto eri hytetoimijoiden välillä takaavat sen, että jatkossakin Keski-Suomi voi profiloitua hyvinvoinnin mallimaakunnaksi.
Kun vuoden 2023 suurimmat yhteistyön lisäämisen toiveet kohdentuivat hyvinvointialueeseen ja kuntiin, toivotaan tämän vuoden kyselyssä enemmän yhteistyötä yritysten ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa. Tämä voisikin olla seuraava askel, joka vie maakunnallista hyteyhteistyötä vielä uudelle tasolle.
Hytekentän tarkastelu tarpeen jatkossakin
Kyselyn toteuttaminen ja sen toistaminen samanlaisena puolentoista vuoden jälkeen toi hyvää tietoa hytekentästä Keski-Suomessa, mutta avasi hyvin myös kyselyssä ja sen toteutuksessa olevia puutteita ja kehittämistarpeita. Kuntien osalta vastausprosentti pysyi lähes samana, eli noin puolet Keski-Suomen kunnista vastasi kyselyyn. Prosentin toivoisi olevan korkeampi, mutta tämäkin otos tuo jo lisää tietoa etenkin tapahtuneista muutoksista ja trendeistä. Useampien toistojen myötä kyselystä tulisi luultavasti tunnetumpi, ja vastausprosentti kasvaisi. Jatkossa etenkin kuntien hytetoimijoille suunnattua kyselyä voisi toteuttaa hyvinvointialue, jolloin kysymyksiä olisi mahdollisuus räätälöidä vielä paremmin vastaamaan juuri kuntakenttää.
Kohderyhmän laajuus oli haasteena kyselyssä kokonaisuutena. Koska hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen parissa toimii niin julkisen, yksityisen, kolmannen sekä neljännenkin sektorin toimijoita, on haastava saada yhteen kyselyyn riittävän tarkkoja kysymyksiä kattamaan näiden kaikkien erilaisten toimijoiden tietoa. Tämänkertainen kysely ei palvellut parhaalla tavalla mitään yksittäistä toimijaryhmää. Jatkossa esimerkiksi maakunnallisessa järjestökyselyssä voidaan käsitellä myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemoja.
Tämänkin kyselyn ulkopuolelle jäivät yritykset, oppi- ja tutkimuslaitokset, seurakunnat ja neljännen sektorin kansalaistoimijat, jotka kuitenkin tekevät paljon työtä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen parissa. Näistä erityisesti yritysten kanssa tehtävä yhteistyö kiinnostaa hytetoimijoita. Jos nämä muut toimijat saadaan mukaan yhteiseen hytetyöhön ja -verkostoihin, voidaan jatkossa kartoittaa myös heidän toiveitaan ja tarpeitaan. Keski-Suomen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vaatiikin vielä alueellista koordinointia ja eri toimijoiden tuomista yhteen ennakkoluulottomalla otteella.
Tässä kyselyssä käytetty kyselypohja löytyy Hyvän voinnin Keski-Suomi -hankkeen materiaaleista hankkeen verkkosivulta.
Heidi Kervinen