Keski-Suomen maakuntahallitus vaatii nopeampaan toteutukseen Jyväskylä-Tampere radan kehittämistä ja Valtatie 4:n Vaajakosken kohdan parantamista
Väylävirasto on pyytänyt lausuntoa valtion väyläverkon vuosien 2024–2031 investointiohjelman luonnoksesta. Väylävirasto laatii vuosittain toimeenpanoehdotuksen valtakunnallisesta Liikenne 12-suunnitelmasta, joka on osa valtion väyläverkon 8-vuotista investointiohjelmaa. Investointiohjelmassa esitetään lähivuosien tärkeimmät liikenneinfrahankkeet.
– Keski-Suomen saavuttavuuden kannalta on erittäin merkittävää, että Tampere-Jyväskylä-rataosa saadaan kuntoon. Se on ollut investointiohjelman valmistelussa tarkasteltuna vain suunniteltavana ratahankkeena, mutta se ei sisälly varsinaiseen investointiohjelmaan. Suunnitelmista pitää päästä pikaisesti tekoihin, maakuntahallituksen puheenjohtaja Tahvo Anttila kommentoi.
– Suomen päärataan kytkeytyvä rataosa on maakunnan kilpailukyvyn ja kasvun kannalta tärkeä. Keski-Suomen vientivetoinen teollisuus tarvitsee kansainvälisiä yhteyksiä, maakuntajohtaja Pekka Hokkanen jatkaa.
Tampere-Jyväskylä rataosuuden kehittäminen sisältyy sekä maakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan että edunvalvonnan kärkitavoitteisiin. Rataosan kehittämisessä tulee rohkeasti hyödyntää EU:n CEF-ohjelman tarjoamat rahoitusmahdollisuudet myös toteutuksen osalta.
Keski-Suomen liitto vaatii, että Valtatie 4 Vaajakosken kohdan parantaminen sisältyy jatkossa investointiohjelman hankekoriin 1A. Hankekorissa 1A olevien hankkeiden suunnitelmavalmius ja vaikuttavuus on riittävä päätöksen tekoa varten tai ne ovat muuten kiireellisiä. Hankekorin 1B hankkeet edellyttävät vielä jatkosuunnittelua ennen kuin niistä voidaan tehdä päätöstä. Kohta on osa tärkeää valtakunnallista ja kansainvälistä päätieyhteyttä ja sen kehittämiseen tulee tehdä ensi tilassa investointipäätös.
– Nelostien merkitys koko Suomen tavara- ja henkilöliikenteen välittäjänä on huomattava. Liikennemäärät tulevat kasvamaan tulevaisuudessa, siksi Vaajakosken sumppua pitää päästä purkamaan, maakuntahallituksen puheenjohtaja Tahvo Anttila sanoo.
– Kohde on määritelty Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa yhdeksi valtakunnallista merkitystä omaavaksi kärkihankkeeksi, vt. suunnittelujohtaja Hanna Kunttu huomauttaa.
Keski-Suomen liitto pitää tärkeimpiä ja vaikuttavimpia investointiohjelmaan kuulumattomia maantiehankkeita valtatien 4 osalta Palokan kohtaa sekä Vehniä-Äänekoski väliä. Alemman asteisen tieverkon puutteet on korjattava ja perusväylänpidon taso turvattava saavutettavuuden sekä teollisuuden ja huoltovarmuuden ylläpitämiseksi. Lisäksi maakuntahallitus toivoi lisärahoitusta erityisesti valtatie 9:n Jämsä-Jyväskylä välille ja Jämsän Hallin alueen teille. Poikittaisyhteyttä Jyväskylä-Vaasa väliä niin raideliikenteen kuin maantieliikenteen osalta halutaan parantaa. Näiden hankkeiden suunnittelua ja toteutusta tulee edistää pikaisesti.
Muun tieverkon parantamiseen liittyen on investointiohjelmassa tunnistettu uusia tai parannettavia pyörätieverkon kohteita. Kestävän ja päästöttömän liikkumisen edistäminen on yhtenä keskeisenä painopisteenä Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. Lue lisää: Keski-Suomen liiton lausunto Väyläviraston investointiohjelmaan
Hanna Kunttu valittiin suunnittelujohtajaksi
Maakuntahallitus valitsi yksimielisesti Keski-Suomen liiton uudeksi suunnittelujohtajaksi filosofian maisteri Hanna Kuntun. Hän on toiminut suunnittelujohtajan sijaisena maaliskuusta 2022 lähtien. Kunttu on ollut Keski-Suomen liitossa töissä vuodesta 2004 alueiden käytön eri tehtävissä.
– Hanna Kuntulla on suunnittelujohtajan tehtävään vaadittava pätevyys, näkemys, osaaminen ja kokemus. Hän on sijaistanut vuoden ansiokkaasti tässä vaativassa tehtävässä ja erityisen vaativassa hetkessä, kun tuore maakuntakaavaprosessi on käynnissä. Hänen johtamistyyliään arvostetaan työyhteisössä, maakuntahallituksen puheenjohtaja Tahvo Anttila kehuu uutta suunnittelujohtajaa.
Lue Hannan tuoreet tunnelmat: https://keskisuomi.fi/2023/02/24/hanna-kunttu-valittiin-keski-suomen-liiton-suunnittelujohtajaksi/
Tilinpäätös ja toimintakertomus hyväksyttiin maakuntahallituksen osalta
Maakuntahallitus hyväksyi osaltaan Keski-Suomen liiton tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen. Vuoden 2022 tilikauden tulos on 35 190 euroa ylijäämäinen. Tilinpäätös ja toimintakertomus etenevät maakuntahallituksen kokouksesta kesäkuun maakuntavaltuustoon vahvistettavaksi.
– Vuonna 2022 toiminnassamme näkyi vahvasti maakuntakaavan päivitystyö, ja keskustelu tuulivoimasta kävi vilkkaana. Perusteellisen selvitystyön, laaja-alaisen vuorovaikutuksen ja avoimen valmistelun myötä maakuntakaava etenee ehdotusvaiheeseen. Uuden EU-ohjelmakauden 2021–2027 käynnistyminen ja liiton paluu EU-rahoitusta välittäväksi toimielimeksi on edellyttänyt paljon työtä. Hiilineutraali Keski-Suomi 2030 -tiekartta valmistui syksyllä. Liiton talouden alijäämä lyhentyi merkittävästi. Ukrainan sota on nostanut turvallisuuden ja huoltovarmuuden kysymykset myös aluekehittämisen ytimeen, maakuntajohtaja Pekka Hokkanen summaa vuotta 2022.
Natura-arvioinnin lausuntomenettely käyntiin
Maakuntahallitus kuuli kokouksessa esittelyn täydennetyn Natura-arvioinnin tuloksista ja päätti luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisesta Natura-arvioinnin lausuntomenettelyn käynnistämisestä. Keski-Suomen liiton Latvasilmu osuuskunnalla teettämässä luonnonsuojelulain mukaisessa Natura-arvioinnissa selvitettiin maakuntakaavan 2040 luonnokseen sisältyneiden tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden mahdollisia vaikutuksia Natura-alueiden luonnonarvoihin. Koska arvioinnin tulosten mukaan kahdeksasta maakuntakaavan tuulivoima-alueesta aiheutui joko yksistään tai yhteisvaikutuksien kautta merkittävää haittaa Natura-alueille, arviointia täydennettiin lieventämistoimenpiteillä. Lisäksi arvioinnissa on esitetty karttakuvana vyöhykkeet, joilla tuulivoimahankkeiden toteuttamiseen liittyy merkittäviä riskejä joko yksittäisestä hankkeesta tai hankkeiden yhteisvaikutuksena maakotkan ja metsäpeuran ydinelinalueiden takia. Samassa yhteydessä on arvioitu maakuntakaavaan esitettyjen uusien tuulivoima-alueiden vaikutukset osana kokonaisuutta. Seuraavaksi Natura-arvioinnista pyydetään lausunto Keski-Suomen ELY-keskukselta ja Metsähallitukselta sekä siltä, jonka hallinnassa luonnonsuojelualue on.
Nuorisovaltuusto toimii nuorten osallisuuden kanavana
Maakuntahallitus valitsi Keski-Suomen maakunnalliseen nuorisovaltuustoon edustajaksi Caius Forsbergin sekä varaedustajaksi Tahvo Anttilan toimikaudeksi 2023–2025. Maakunnallinen nuorisovaltuusto on Keski-Suomen hyvinvointialueen ja Keski-Suomen liiton yhteinen. Se toimii sekä hyvinvointialueen lakisääteisenä vaikuttamistoimielimenä että Keski-Suomen liiton nuorten osallisuuden kanavana.
Keski-Suomen foorumi toteutetaan Keski-Suomen päivänä
Keski-Suomen päivänä 18.4. pidetään historian ensimmäinen kuntien, hyvinvointialueen ja maakunnan liiton valtuustojen ja virkamiesjohdon strategisen tason foorumi. Laukaan Peurungassa järjestettävän foorumin kokoonkutsujina toimivat Keski-Suomen liitto ja hyvinvointialue. Foorumi järjestetään kerran valtuustokaudessa.
Maakunnan yhteistyöryhmään jäsenmuutoksia
Maakuntahallitus nimesi maakunnan yhteistyöryhmään Keski-Suomen hyvinvointialueen jäseneksi Anu Pihlin ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen Pasi Marjakankaan. Keski-Suomen ELY-keskuksen ylijohtajan Jukka Lehtisen henkilökohtainen varajäsen on jatkossa rahoituspäällikkö Jaakko Ryymin.
Lisäksi maakuntahallitus keskusteli tuetusta laajakaistarakentamisesta ja totesi hankkeiden liikkeellelähtö edellyttää kuntien aktiivisuutta.
Katso kaikki kokouksen keskustelu- ja päätösaiheet esityslistalta
Lisätietoja
Tahvo Anttila
maakuntahallituksen puheenjohtaja
0500 746 571
tahvoanttila[at]gmail.com
Pekka Hokkanen
maakuntajohtaja
040 595 0016
pekka.hokkanen[at]keskisuomi.fi
Hanna Kunttu
vt. suunnittelujohtaja
040 591 5901
hanna.kunttu[at]keskisuomi.fi
Hanna Reini
hallintopäällikkö
040 596 5993
hanna.reini[at]keskisuomi.fi