Suomen tavoitteena on kasvaa tulevien vuosien aikana merkittäväksi EU:n vihreän vedyn tuottajaksi. Maamme vahvuutena on korkea osaaminen ja edullinen uusiutuva sähköntuotanto, jotka ovat tärkeitä kilpailuetuja vetytaloutta rakennettaessa.
Myös Keski-Suomessa on käynnissä useita vetyyn liittyviä investointeja ja hankkeita. Keski-Suomen liiton teettämän Keski-Suomen vetytaloustiekartan analyysi osoittaa, että maakunnalla on useita vetytaloutta tukevia vahvuuksia, kuten korkeatasoinen tutkimus- ja kehitystoiminta, biogeeniset hiilidioksidilähteet ja hyvä logistinen sijainti.
– Kilpailu vihreän vetytalouden investoinneista on kovaa ja jokaisen alueen on syytä hahmottaa omat vahvuutensa ja oma profiilinsa vetytalouden rakentamisessa. Osana vetytaloustiekartan laatimista pohdimme laajassa sidosryhmäyhteistyössä Keski-Suomen vetytalousprofiilia. Maakuntana olemme innovaatio- ja teollisuuskeskittymä, joka hyödyntää vahvaa osaamista ja korkeakoulutusta sekä keskeistä logistista sijaintiaan vetytalouden ja uusiutuvan energian kehittämisessä, työn ohjausryhmää vetänyt aluekehitysasiantuntija Valtteri Paakki kertoo.
Suomen ensimmäinen vetytankkausasema Jyväskylään
Erityisesti vedyn ja sen jatkojalosteiden hyödyntäminen liikennepolttoaineina tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia teollisuudelle ja liikenteelle. Jyväskylään avataan Suomen ensimmäinen vetytankkausasema kesällä 2025 ja tämä tarjoaa hyvän pohjan jatkaa vetytalouden arvoketjun kehittämistä koko Keski-Suomessa. Laaditussa tiekartassa on tunnistettu vedyn tuotantoon, jakeluun ja hyödyntämiseen liittyviä mahdollisuuksia sekä määritelty keskeisiä kehityspolkuja, jotka tukevat Keski-Suomen energiamurrosta kohti vähähiilisyyttä.
– Keski-Suomessa meidän on varmistettava vetytalouteen liittyvien investointien sujuva eteneminen ennakoivalla suunnittelulla ja invest in -yhteistyöllä, kasvatettava vihreää vetytaloutta kohti kaupallisesti kestäviä markkinoita panostamalla TKI-toimintaan ja vaikutettava yhdessä aktiivisesti niin kansalliseen kuin EU-tasonkin päätöksentekoon, Paakki painottaa.
– Tavoitteiden edistämiseksi tarvitsemme vahvaa yhteistyötä valtionhallinnon, kuntien, yritysten, korkeakoulujen ja paikallisten yhteisöjen kesken. Keski-Suomessa meillä on onneksi vahva yhteistyökulttuuri.
Tuotantoa, kehittämistyötä ja edunvalvontaa
Osana vetytaloustiekarttaa on paikkatietoanalyysin keinoin tunnistettu Keski-Suomesta teollisen mittakaavan vedyn- ja sen jatkojalosteiden tuotannolle soveltuvia alueita. Tarkastelu osoittaa, että Keski-Suomessa on paljon potentiaalia vetytalouden eri toimintojen sijoittamiselle. Maakunnasta löytyy monipuolisia mahdollisuuksia vedyn tuotantoon, varastointiin, jakeluun ja jatkojalosteiden valmistukseen. Seitsemästä potentiaalisesta kohteesta on laadittu tarkemmat kohdekortit, jotka havainnollistavat eri alueiden kehittämismahdollisuuksia.
Keskeisimmät seuraavat askeleet vetytalouden edistämiseksi Keski-Suomessa ovat vetytalousinvestointihankkeille optimaaliset olosuhteet luovan toimintaympäristön kehittäminen, infrastruktuurin vahvistaminen sekä koulutuksen ja osaamisen kehittäminen.
Alueellisen vetytalouden kasvun tukemiseksi on tärkeää myös jatkaa aktiivista edunvalvontaa ja hyödyntää kansallisia sekä EU-tason rahoitusmahdollisuuksia. Johdonmukainen päätöksenteko ja strateginen yhteistyö eri toimijoiden välillä varmistavat, että Keski-Suomi voi hyödyntää vetytalouden kasvupotentiaalin ja kehittyä vetytalouden edelläkävijäksi omilla vahvuuksillaan.
Keski-Suomen vetytaloustiekarttaan pääsee tutustumaan verkkosivuillamme.
Keski-Suomen vetytaloustiekartta 2025
Keski-Suomen liitto sai työn toteuttamiseen ympäristöministeriön avustuksen vihreän siirtymän investointihankkeiden edistämisen avustushausta. Tiekartan laati Ramboll Finland Oy.
Lisätiedot:
Valtteri Paakki
aluekehitysasiantuntija
040 525 6059
valtteri.paakki[at]keskisuomi.fi