Keski-Suomen väestömäärän kasvu nojaa maahanmuuttoon
Keski-Suomen asukasmäärä vuoden 2024 lopussa oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 274 155. Maakuntien joukossa Keski-Suomi on viidenneksi suurin 5 %:n väestöosuudellaan.
Keski-Suomen väestömäärä kasvoi lähes 900 henkilöllä vuonna 2024. Kasvu jatkui vahvana jo toista vuotta peräkkäin. Jopa seitsemän keskisuomalaiskuntaa kasvatti väestöään: Luhanka, Uurainen, Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Joutsa ja Saarijärvi.
Maakunnan poikkeuksellisen vahvan väestökasvun taustalla oli maahanmuutto. Ukrainan sotaa paenneiden mahdollisuus hakea kotikuntaa vuoden maassa olon jälkeen heijastuu edelleen väestökehitykseen. Maahanmuutto on vaikuttanut positiivisesti väestömäärään Jyväskylän lisäksi erityisesti niissä kunnissa, joissa on ollut vastaanottokeskustoimintaa. Maan sisäisessä muuttoliikkeessä Keski-Suomi menetti väestöään. Kun huomioidaan sekä maan sisäinen että maan rajat ylittävä muuttoliike muuttovoittajiksi ylsi yhdeksän Keski-Suomen kuntaa.
Keski-Suomeen syntyi 1 999 lasta vuonna 2024, mikä oli hieman edellisvuotta enemmän, mutta 1 100 lasta vähemmän kuin 2010-luvun taitteessa. Vain kolmessa Keski-Suomen kunnassa syntyvyys ylitti kuolleisuuden vuonna 2024, Jyväskylässä (+79), Uuraisilla (+16) ja Laukaassa (+8). Muissa kunnissa luonnollinen väestömuutos oli miinuksella.
Matala syntyvyys näkyy lapsi-ikäluokkien määrissä. Keski-Suomessa alle 15-vuotiaiden lasten määrä on laskenut yhtäjaksoisesti vuoden 2014 jälkeen, -6 200 lasta vähemmän. Vuonna 2024 lasten määrä kasvoi edellisvuodesta vain Luhangassa (+2 lasta), Joutsassa (+1 lapsi) ja Uuraisilla (+2 lasta).
Työikäisten (15–64 v.) määrä kasvoi Keski-Suomessa vuonna 2024 (+475) toista vuotta peräkkäin. Kasvua saivat Jyväskylä, Laukaa, Uurainen, Muurame ja Toivakka. Vuonna 2024 työikäisiä oli maakunnassa noin 4 900 vähemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Yli 64-vuotiaiden määrä maakunnassa on kasvanut lähes 12 300:lla viimeisten kymmenen vuoden aikana. Nopeinta kasvu on ollut ikärakenteeltaan nuorissa kunnissa, Muuramessa, Jyväskylässä ja Laukaassa.
Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Keski-Suomen väestömäärä kasvaa niukasti, noin 1 700 henkilöllä vuoteen 2045. Kasvun edellytyksenä on kuitenkin korkea maahanmuutto. Ennusteen mukaan kasvu kohdentuu vain Jyväskylän seudulle muiden seutujen menettäessä noin viidenneksen väestöstään. Ikäryhmittäin tarkasteltuna lasten ja nuorten määrä laskee merkittävästi, kun taas iäkkäiden ja erityisesti kaikista ikääntyneimpien määrä kasvaa runsaasti. Tämä nykyisestä edelleenkin vahvistuva ikärakenteen muutos koskee kaikkia seutuja. Työikäisten määrä pysyttelee ennusteen mukaan koko maakunnan tasolla lähes nykyisellään (+ 3 %) – kasvaen Jyväskylässä, Muuramessa ja hienoisesti Laukaassa.
Talous ja työmarkkinat heikossa jamassa
Aluetalouden arvonlisää mittaavat tiedot ulottuvat vuoteen 2023. Koronan jälkeinen arvonlisän kasvu oli Keski-Suomessa ripeää. Keski-Suomessa arvonlisäys (käypiin hintoihin) kasvoi vuonna 2023 1,8 % edellisvuodesta. Koko maassa kasvu oli nopeampaa 3,5 %. Keski-Suomen arvonlisäys, 9,8 miljardia euroa, kattoi 4,1 % koko maan arvonlisästä. Asukasta kohden laskettuna Keski-Suomi jää jälkeen koko maasta – vain Äänekosken seutu ylittää koko maan tason.
Keski-Suomen yritysten yhteenlasketun liikevaihdon vuonna 2023 alkanut lasku jatkui vuonna 2024. Talouden heikkous on ollut laaja-alaista, mutta erityisesti rakentamisen alan ja teollisuuden vaikeudet ovat jarruttaneet talouden kehitystä.
Yritysten henkilöstömäärän kehitys jatkui talouden heikentyneistä suhdanteista huolimatta pitkään varsin hyvänä, mutta kääntyi laskuun vuoden 2023 lopulla. Vuoden 2024 aikana henkilöstömäärä on vähentynyt kaikilla päätoimialoilla, mutta erityisen rajua lasku on ollut rakentamisen alalla. Samaan aikaan työttömyys maakunnassa on noussut ja pitkäaikaistyöttömien määrä kasvanut. Keski-Suomen kunnat maksoivat työttömyyden pitkittymisestä aiheutuvia ns. sakkomaksuja vuonna 2024 yhteensä 27,9 miljoonaa euroa, joka oli 1,2 % edellisvuotta enemmän.
Taloudellinen huoltosuhde kuvaa työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrää sataa työllistä kohden. Tämä suhdeluku vaihteli vuonna 2023 Keski-Suomessa Muuramen 128:sta Kinnulan ja Kyyjärven 214:een. Korkea taloudellinen huoltosuhde heikentää veropohjaa ja lisää julkisia menoja. Paranevalla työllisyydellä on huoltosuhdetta vahvistava vaikutus, kun taas väestön ikääntyminen heikentää sitä.
Tutkimus- ja kehittämismenojen kasvua kiritti yrityssektori
Keski-Suomen tutkimukseen ja kehittämiseen (T&K) suunnatut eurot ovat maakuntien kuudenneksi suurimmat. Keski-Suomen T&K-menot kasvoivat vuonna 2023 5,4 % edellisvuodesta (koko maassa 6,3 %). Kasvua kiritti erityisesti yrityssektorin vahva T&K-toiminta. Yritysten T&K-panostukset ovat kaksinkertaistuneet viimeisten 10 vuoden aikana. T&K-toiminta on alueellisesti keskittynyttä. Jyväskylän seudun osuus on 84 % ja metsäbiotalouskeskittymä-Äänekosken 14 % maakunnan T&K-menoista.
Keski-Suomessa väestön koulutustaso vaihtelee merkittävästi kuntien välillä. Koulutetuin väestö löytyy Jyväskylän seudulta, kun taas pohjoisessa Keski-Suomessa koulutustaso on matala. Keski-Suomessa vuonna 2023 ilman perusasteen tutkintoa oli vajaa neljännes 15-vuotta täyttäneistä, kun 2000-luvun alussa osuus oli 41 %. Alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on puolestaan yli kaksinkertaistunut, 10 %:sta 24 %:iin.
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus Keski-Suomessa on suurin 40–54-vuotiaissa. Nuoremmissa ikäluokissa osuus jää alhaisemmaksi. Yli 39-vuotiaiden joukossa korkea-asteen koulutettujen osuus on kasvanut selvästi reilussa 10 vuodessa. Sen sijaan 30–39-vuotiaissa korkeakoulutettujen osuus on laskenut.
Tutustu koko aineistoon (pdf):
Keski-Suomen aluekehitys tilastojen valossa
Tiedot pohjautuvat Tilastokeskuksen ja Kelan tuoreimpiin tilastoihin. Väestökehitystä kuvaava aineisto perustuu vuoden 2024 ennakkotietoihin.
Lisää tilastotietoja Keski-Suomesta
Lisätiedot:
Kirsi Mukkala
aluekehitysasiantuntija
040 595 0002
kirsi.mukkala[at]keskisuomi.fi