Yhdessäkään Keski-Suomen kunnassa syntyvyys ei ylittänyt kuolleisuutta
Keski-Suomen asukasmäärä vuoden 2022 lopussa oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 272 521. Maakuntien joukossa Keski-Suomi on 5. suurin.
Keski-Suomen väestömäärä kääntyi vuonna 2022 jälleen laskuun (-162 asukasta). Kunnista kasvuun ylsivät Jyväskylä, Toivakka ja Muurame. Viimeisten viiden vuoden aikana maakunnan väestö on kasvanut vain vuonna 2021.
Maahanmuuton nettovaikutus väestömäärään oli vahvasti positiivinen, sillä maahanmuuttajien määrä ylitti maasta pois muuttaneiden määrän 932 henkilöllä. Myös maan sisäisissä muutoissa Keski-Suomi pääsi plussan puolelle. Kun huomioidaan sekä maan sisäinen että maan rajat ylittävä muuttoliike muuttovoittajiksi ylsi kuusi Keski-Suomen kuntaa. Muuttovoitollisten kuntien määrä väheni edeltävistä koronavuosista.
Suotuisa muuttoliike ei riittänyt pitämään Keski-Suomen väestömäärää kasvussa. Vuonna 2022 kuolleiden määrä ylitti syntyvyyden kaikissa Keski-Suomen kunnissa ja luonnollinen väestömuutos pienensi koko maakunnan väestömäärää ennätyksellisen paljon, -1 256:lla.
Syntyneiden määrä painui vuonna 2022 jälleen pohjalukemiin. Keski-Suomeen syntyi 2 030 lasta, mikä on yli tuhat lasta vähemmän kuin 2010-luvun taitteessa. Matala syntyvyys näkyy lapsi-ikäluokkien määrissä. Keski-Suomessa alle 15-vuotiaiden lasten määrä on laskenut yhtäjaksoisesti vuoden 2014 jälkeen, -4 700 lasta vähemmän. Vuonna 2022 lasten määrä kasvoi edellisvuodesta vain Multialla (+7 lasta).
Työikäisten (15-64 v.) määrä kasvoi viime vuosista poiketen sekä Keski-Suomessa (+22 työikäistä) että koko maassa vuonna 2022. Vuonna 2022 työikäisiä oli kuitenkin 9 500 vähemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Yli 64-vuotiaiden määrä maakunnassa on kasvanut noin 14 000:lla viimeisten kymmenen vuoden aikana. Erityisen nopeaa kasvu on ikärakenteeltaan nuorissa kunnissa: Muuramessa, Laukaassa ja Jyväskylässä.
Työmarkkinat vireessä ja kuntien sakkomaksut laskussa
Aluetalouden arvonlisää mittaavat tiedot ulottuvat vuoteen 2021. Pitkään jatkunut Keski-Suomen arvonlisän kasvu hidastui vuonna 2019 ja kääntyi koronakriisin myötä laskuun vuonna 2020. Toipuminen oli kuitenkin reipasta vuonna 2021 ja Keski-Suomessa arvonlisäys (käypiin hintoihin) kasvoi 7,2 %, kun koko maassa kasvua kertyi 5,7 %. Asukasta kohden laskettuna Keski-Suomen arvonlisä jää selvästi jälkeen koko maasta.
Myös tuoreimmat vuoden 2022 kolmannelle neljännekselle ulottuvat tiedot Keski-Suomen yritysten liikevaihdosta kertovat myönteisestä kehityksestä eikä toimintaympäristön lisääntyneet haasteet vielä heijastuneet kasvulukuihin. Kolmannella neljänneksellä liikevaihdon 17 %:n kasvu oli koko maan vauhdissa ja maakuntien seitsemänneksi nopeinta.
Seuduittain tarkasteltuna liikevaihdon kasvu oli nopeinta Jämsän, Äänekosken ja Saarijärvi-Viitasaaren seuduilla. Jämsän seudun kehitys osoittaa ilahduttavasti piristymisen merkkejä mittavien Kaipolan paperitehtaan lakkauttamisen aiheuttamien menetysten jälkeen.
Koronan hellittäessä otettaan ja työmarkkinoiden piristyessä Keski-Suomen yritysten henkilöstömäärä on ollut reippaassa kasvussa vuoden 2021 alkupuolelta lähtien ja kasvoi maakuntien kärkipäässä vuonna 2022. Tämä on näkynyt maakunnan työttömyyden ripeänä laskuna. Myös pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on taittunut.
Kuntien osarahoittaman työmarkkinatuen määrä väheni vuonna 2022. Keski-Suomen kunnat maksoivat työttömyyden pitkittymisestä aiheutuvia ns. sakkomaksuja yhteensä 26,5 M€, joka on 11 % edellisvuotta vähemmän.
Taloudellinen huoltosuhde kuvaa työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrää sataa työllistä kohden. Tämä suhdeluku vaihteli Keski-Suomessa Muuramen 131:sta Kinnulan 213:een. Korkea taloudellinen huoltosuhde heikentää veropohjaa ja lisää julkisia menoja. Paranevalla työllisyydellä on huoltosuhdetta vahvistava vaikutus, kun taas väestön ikääntyminen heikentää sitä.
Korkeasti koulutettujen osuus on suurin 40–49-vuotiaissa
Keski-Suomessa vuonna 2021 ilman perusasteen tutkintoa oli vajaa neljännes 15-vuotta täyttäneistä, kun 2000-luvun alussa osuus oli 41 %. Alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on puolestaan yli kaksinkertaistunut, 10 %:sta 22 %:iin. Kuntien välillä erot väestön koulutustasossa ovat huomattavat.
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus Keski-Suomessa on suurin 40–49-vuotiaissa. Yli 39-vuotiaissa korkea-asteen koulutettujen osuus on kasvanut selvästi reilussa 10 vuodessa. Sen sijaan 30–39-vuotiaissa korkeakoulutettujen osuus on laskenut.
Vuonna 2021 Keski-Suomen T&K-menot olivat 281 M€, josta Jyväskylän seudun osuus oli 80 % ja osuuttaan kasvattaneen Äänekosken 17 %. Keski-Suomen T&K-menot ovat euromääräisesti mitaten maakuntien 5. suurimmat ja asukaslukuun suhteutettuna 7. suurimmat. Keski-Suomen yritysten kasvava panostus T&K-toimintaan ja vahva korkeakoulusektori luovat eväitä tulevaisuuden kasvuun.
Katso aineisto: Keski-Suomen aluekehitys tilastojen valossa 2022
Tilastot perustuvat Tilastokeskuksen ja Kelan tuoreimpiin aineistoihin vuosilta 2020–2022. Väestökehitystä kuvaava aineisto perustuu vuoden 2022 ennakkotietoihin.
Lisää tilastotietoja Keski-Suomesta: https://info.keskisuomi.fi/aluetilastot/
Lisätietoa
Kirsi Mukkala
aluekehitysasiantuntija
040 595 0002
kirsi.mukkala[at]keskisuomi.fi