Keski-Suomi tilastoissa

Väestömäärän laskun maltillistuminen ja yritysten vahvistuva tutkimus- ja kehittämistoiminta ilahduttavat.

Syntyvyyden lasku päättyi ja maakunnan väestö väheni edellisvuosia maltillisemmin

Keski-Suomen asukasmäärä vuoden 2020 lopussa oli 274 871. Maakuntien joukossa Keski-Suomi on 5. suurin.

Keski-Suomen väestömäärä väheni neljättä vuotta peräkkäin vuonna 2020. Noin 230 henkilön vähennys on kuitenkin selvästi kahta edellisvuotta maltillisempi. Jyväskylän kasvu jatkui vahvana. Keskusalueen kunnista myös Muurame ja Toivakka ylsivät kasvuun. Yllättäen suhteellisesti kovimmat kasvajat olivat kuitenkin maakunnan väestömäärältään pienimmät kunnat, Luhanka ja Kivijärvi. Jyväskylässä suurin osa kasvusta tuli maahanmuutosta, muissa kasvukunnissa maan sisäinen muuttovoitto oli merkittävin tekijä.

Maakunnan väestölaskun taustalla on voimakas luonnollisen väestökasvun hiipuminen syntyvyyden alenemisen myötä. 2010-lukua leimannut syntyvyyden jyrkkä lasku näyttäisi kuitenkin saavuttaneen pohjan vuonna 2019. Vuonna 2020 sekä koko maassa että Keski-Suomessa syntyneitä oli hieman edellisvuotta enemmän. Keski-Suomessa syntyneiden määrä, 2 165 lasta, oli kuitenkin lähes 1 000 lasta vähemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Matala syntyvyys näkyy vahvasti lapsi-ikäluokkien määrissä. Alle 15-vuotiaiden lasten määrä on laskenut Keski-Suomessa yhtäjaksoisesti vuodesta 2015 lähtien (vähenemä lähes -3 000 lasta). Vuonna 2020 alle 15-vuotiaiden määrä kasvoi viidessä Keski-Suomen kunnassa: Multialla (+12 lasta), Viitasaarella (+5), Kivijärvellä (+4), Luhangassa (+2) ja Toivakassa (+1).

Korona kuritti työmarkkinoita – kuntien sakkomaksut reippaassa kasvussa

Keski-Suomen parantuva työllisyyskehitys törmäsi koronaan vuonna 2020. Työttömyys kasvoi kaikissa Keski-Suomen kunnissa. Vaikeassa työmarkkinatilanteessa myös pitkäaikaistyöttömyys on pahentunut. Tämä heijastuu kuntien osarahoittaman työmarkkinatuen (ns. sakkomaksujen) määrään, joka nousi Keski-Suomessa 27,4 miljoonaan euroon (+15,6 % edellisvuodesta).

Yritysten liikevaihtojen kehityksessä näkyi hiipumisen merkkejä jo vuonna 2019, mutta vuonna 2020 tultaneen reippaasti alaspäin. Aluetalouden hiipumisesta jo ennen koronaa kertovat myös vuodelle 2019 ulottuvat tiedot maakunnan arvonlisäyksestä. Keski-Suomessa arvonlisäyksen käypähintainen kasvu vuonna 2019 oli 1,7 %, kun koko maassa kasvu ylsi 3,2 %:iin. Asukasta kohden arvonlisää kertyi Keski-Suomessa noin 31 500 euroa ja koko maassa 37 700 euroa (Manner-Suomen maakunnissa pl. Uusimaa noin 32 700 euroa).

Tuoreimmat pendelöintitiedot vuodelta 2018 kertovat, että Keski-Suomessa asuvista työllisistä 27 % (noin 29 000 henkilöä) käy töissä asuinkuntansa ulkopuolella. Jyväskylän kehyskunnissa pendelöintivirrat ovat suurimpia. Kehyskuntien kasvun ja työssäkäyntialueiden laajenemisen, työpaikkojen ja väestön keskittymisen sekä talouskasvun myötä työssäkäynti oman asuinkunnan ulkopuolella on yleistynyt.

Maakunnan yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminta vahvassa vireessä

Panostukset tutkimukseen ja kehittämiseen vahvistavat aluetaloutta ja luovat eväitä tulevaisuuden kasvuun. Vuonna 2019 Keski-Suomen T&K -menot olivat 253 M€, josta Jyväskylän seudun osuus oli 88 % ja Äänekosken 10 %. T&K -menoissa asukasta kohden laskettuna Keski-Suomi kuuluu maakuntien ’kakkosketjuun’ yhdessä Varsinais-Suomen ja Etelä-Karjalan kanssa. Edelle yltävät Uusimaa, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Pirkanmaa.

Yksityisen ja julkisen sektorin yhteenlasketut T&K -menot vuonna 2019 kasvoivat Keski-Suomessa 3,5 % (+8,6 M€) edellisvuodesta, mikä jäi hieman koko maan kasvua pienemmäksi. Maakunnan yritykset jatkoivat vahvaa kehittämistyötä ja kasvattivat T&K -toimintaansa (+5,7 %) koko maata enemmän (+4,3 %).

Keski-Suomessa vuonna 2019 ilman perusasteen tutkintoa oli neljännes 15-vuotta täyttäneistä, kun 2000-luvun alussa osuus oli 41 %. Alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on puolestaan kaksinkertaistunut, 10 %:sta 21 %:iin. Jyväskylän seutu eroaa koulutusrakenteeltaan selvästi muista seuduista: 26 %:lla jyväskyläläisistä on korkeakoulututkinto.

Katso aineisto: Tilastokatsaus Keski-Suomeen 2020

Tilastot perustuvat Tilastokeskuksen ja Kelan tuoreimpiin aineistoihin vuosilta 2018-2020. Väestökehitystä kuvaava aineisto perustuu vuoden 2020 ennakkotietoihin.