Ruoka: polttoainetta, kulttuuria ja kaikkea siltä väliltä

Blogi • 26.6.2020 | Suvi Bayr

 

Keski-Suomen maakuntaohjelmassa on viisi maakunnan kehittämisen kärkeä: biotalous, digitalous, hyvinvointitalous, osaamistalous ja matkailu. Biotalouden kärjen alla yksi painopistealue on paikallinen ruoka. Ruoka on olennainen osa biotaloutta – mutta on se paljon muutakin.

Lähdetään perusasioista

Ruoka on jotakin, mitä ilman ei ihminen pärjää. Äärimmilleen pelkistettynä ruoka on polttoainetta, jolla kehomme kulkee päivästä toiseen läpi elämän.

Vähän laajemmin ajatellen ruoalla on olennainen merkitys terveydellemme. Terveellinen ja ravitseva ruoka sopivina määrinä tukee terveyttämme – niin fyysistä kuin psyykkistäkin. Meille Suomessa on itsestään selvää, että ruokaa riittää, vaikka maailmalla aliravitsemus on edelleen yleistä.

Aluenäkökulmia

Alueen näkökulmasta ruoka on suuri työllistäjä ja olennainen osa matkailua. Se työllistää maanviljelijästä jalostajaan, pakkausmateriaaleista logistiikkaan ja kokista tarjoilijaan. Ruoka kertoo paljon alueesta ja sen ihmisistä. Työllisyysvaikutukseen vaikutamme jokainen kuluttaja omilla päätöksillämme; tuemmeko paikallista vai kulkevatko euromme jonnekin muualle.

Aluekehittämisessä iso mahdollisuus on etsiä ja löytää yhteistyötahoja, joilta oppia uudenlaisia katsontakulmia tuttuihinkin asioihin. Erinomainen esimerkki ruoan kokonaisvaltaisen merkityksen ymmärtämisestä löytyy Baskimaasta.

CREADIS3 – Älykkäät luovat alueet -hankkeessa keskisuomalaisilla toimijoilla on ollut ilo päästä tutustumaan Baskimaan Gastronomy -käsitteeseen ja Culinary Centerin toimintaan. Baskimaalla gastronomian käsite tiivistää ruoan koko elinkaaren korostaen sen merkitystä henkilökohtaisissa elämisssämme sekä yhteiskunnassamme:

 

”Following the definition of Basque Culinary Center, gastronomy is a reasoned knowledge of what we eat and how we eat. It is an interdisciplinary knowledge that encompasses the entire value chain from how food is grown, processed and distributed through to its consumers. It addresses how food influences people’s physical and mental wellbeing. The concept also covers the socio-economic impact of gastronomy and its cultural influence in a given geographical area.” – CREADIS3 – Cooking tomorrow

 

Euroopan unionin komission tuore Pellolta pöytään -strategialuonnos tunnistaa myös elintarvikeketjujen kokonaisuuden merkityksen. Tulevaisuuden kestävä ruoka muodostuu ketjussa, joka on kestävä alkutuotannosta logistiikkaan. Se on kestävä niin ympäristön, sosiaalisten tekijöiden kuin taloudenkin näkökulmasta.

Pitkäaikaista kestävyyttä ei ole ilman näitä kaikkia puolia – eikä kokonaiskestävyyttä ole ilman jokaista ketjun osaa. Viimeisenä ketjun osana meillä jokaisella kuluttajilla on lopputuloksen kannalta iso merkitys.

 

Yhteistä tahtoa ja suuntaa

Baskien johdattamina pääsimme myös Keski-Suomessa miettimään ruokaa laajalla porukalla ja yli kaikenlaisten siilojen. Yhteistä keskisuomalaisen ruoka-alan kehittämisen tahtoa kirjattiin kehittämispäällikkö Raija Partasen johdolla CREADIS3-hankkeen toimintasuunnitelmaan ”Cooking tomorrow” .

Yhteisiä kehittämiskokonaisuuksia määriteltiin kolme:

  1. Alueen gastronomisen tietotaidon edistäminen koulutuksessa, tutkimuksessa ja tuotannossa
  2. Alueen sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen gastronomian keinoin
  3. Gastronomian roolin nostaminen osana alueen identiteettityötä

Näitä yhdessä tärkeiksi nähtyjä kehittämissuuntia kehitetään yhdessä ja erikseen eri puolilla Keski-Suomea. Joukossa on paitsi varsinaisia ruoka-alan toimijoita ja tekoja myös esimerkiksi matkailun sekä digi-, hyvinvointi- ja osaamistalouden edustajia.

Cooking tomorrow -dokumenttiin voit tutustua täällä. Toivottavasti se inspiroi myös sinua miettimään ruokaa hiukan laajemmin ja hankkeen hengessä luovasti ja älykkäästi.

 


 

Aluekehittämisen ruokateeman lisäresurssina Keski-Suomen liitossa on monia hienoja hankkeita, kuten CREADIS3 ja RDI2CluB.

CREADIS3 (Smart Specialisation Creative Districts) on Interreg Europe -ohjelmasta rahoitettu hanke, jossa jalostetaan alueellisia toimintaohjelmia ja -suunnitelmia siten, että ne paremmin ja tehokkaammin tunnistaisivat kulttuurin ja luovien alojen mahdollisuudet innovaatioiden ja taloudellisen hyvinvoinnin luomiseksi.

RDI2CluB (Rural RDI milieus in transition towards smart bioeconomy clusters and innovation ecosystems) on Interregs Baltic Sea Region -ohjelmasta rahoitettu hanke, joka tähtää tähtää alueellisen biotalouden koko potentiaalin käyttöönottamiseen ja erityisesti harvaanasuttujen alueiden biotalousyrittäjyyden aktivoimiseen.


Kuvat on tehty RDI2CluB-hankkeessa ja ne on tuottanut Family Creatives Oy.

 

Piditkö artikkelista?
Jaa se myös muille!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *