Aikajana 1/21: Keski-Suomen talous heikkeni enemmän kuin koko maassa

Ajankohtaista • 11.1.2021 | anttisiukola

Keski-Suomen aikajana 1/2021

Keski-Suomen ja koko maan yritysten yhteenlasketut liikevaihdot laskivat tammi-syyskuussa 2020. Keski-Suomessa laskua oli 5,6 prosenttia ja koko maassa 4,7 prosenttia.

Toimialoista parhaiten pärjäsi Keski-Suomessa rakennusala, jonka kasvu oli tammi-syyskuussa 2,0 prosenttia. Kasvu oli hieman koko maata heikompaa. Heinä-elokuussa rakentamisen liikevaihtojen alkuvuodesta 2015 alkanut kasvu pysähtyi. Rakennusalan liikevaihdot ovat kehittyneet tällä nousukaudella muista nousukausista poikkeavalla tavalla. Yleensä talouden nousu on lähtenyt liikkeelle viennin ja teollisuuden kasvun myötä ja perässä ovat seuranneet palvelut ja kauppa. Vuodesta 2015 alkaneella nousukaudella rakennusala on ollut kasvun kärjessä koko ajan. Rakennusalan kasvu on hyödyttänyt etupäässä kasvukeskuksia ja seutuja, joissa on paljon rakennustuoteteollisuutta. Asuntokauppa vilkastui syksyllä, joten rakentamisen tahti jatkuneen hyvänä myös tänä vuonna.

Asiantuntijapalveluiden eli KIBS-alan liikevaihdot ovat kasvaneet Keski-Suomessa vuodesta 2010 alkaen keskimäärin 7 prosenttia vuodessa. Korona on kurittanut tämänkin alan kasvua. Liikevaihdot laskivat ensimmäisen kerran kymmeneen vuoteen, laskua oli huhti-syyskuussa 3 prosenttia. Suurimpana syynä on vuokratyövoiman kysynnän hiipuminen.

Teknologiateollisuudessa tammi-syyskuun kasvu oli 3,9 prosenttia, tosin kasvu pysähtyi vuoden kolmannella neljänneksellä. Kaupan alan liikevaihdot pysyivät edellisvuoden tasolla, mutta heinä-syyskuussa, koronarajoitustoimien päätyttyä, ala pääsi jälleen kasvuun.

Korona iski pahiten matkailuun ja metsäteollisuuteen

Korona iski pahiten matkailuun, liikevaihdot tippuivat tammi-syyskuussa yhteensä 31 prosenttia ja henkilöstömäärä 21 prosenttia. Huhti-toukokuussa laskua oli 56,6 prosenttia ja vilkkaasta kotimaan matkailun kesästä huolimatta liikevaihdot laskivat heinä-syyskuussa 26,2 prosenttia. Koronarajoituksista johtuneet tapahtumien perumiset ja ulkomaalaisten matkailijoiden puuttuminen näkyivät kesän synkissä luvuissa.

Palvelualan liikevaihdot laskivat Keski-Suomessa 5 prosenttia ja koko maassa 8,7 prosenttia. Henkilöstömäärä tippui 5,6 prosenttia. Palvelualat ovat työllistävin toimiala Keski-Suomessa, työpaikkoja on yhteensä noin 26 000. Työpaikat vähentyivät palvelualalla viime vuonna 1 500 työpaikalla.

Teollisuuden liikevaihto laski tammi-syyskuussa Keski-Suomessa 10,6 prosenttia. Tämä selittyy suurelta osin metsäteollisuuden heikolla kehityksellä. Metsäteollisuuden liikevaihdot laskivat 20,7 prosenttia ja henkilöstömäärä 8,7 prosenttia.

Seudut kokivat koronan talousvaikutukset eri tavalla

Seutujen toimialarakenteella on ollut erittäin suuri merkitys siihen, miten yritykset ovat kohdanneet koronan talousvaikeudet. Pienet seudut, joissa yksityisten palveluiden ja matkailun osuus toimialoista on vähäinen, ovat pärjänneet kohtuullisesti. Kasvukeskukset, joissa on paljon rakentamista, teknologiateollisuutta ja kauppaa ovat pärjänneet parhaiten. Metsäteollisuuspaikkakunnat ovat menettäneet sen sijaan eniten liikevaihtoja laskeneiden hintojen ja heikon kysynnän vuoksi.

Saarijärven-Viitasaaren seutu oli myönteinen poikkeus Keski-Suomessa ja myös verrokkisetujen suhteen, sillä siellä liikevaihdot kasvoivat tammi-syyskuussa 4,1 prosenttia ja heinä-syyskuussa peräti 11,3 prosenttia. Hyvää tilannetta selittää seudun toimialarakenne. Seudulla on paljon rakentamiseen liittyvää yritystoimintaa. Keuruun ja Joutsan seudut pärjäsivät myös koko maata paremmin.

Maakuntien kasvukeskukset menestyivät kautta linjan koko maata ja Helsingin seutua paremmin. Jyväskylän seudun kasvu oli verrokkiseuduista toiseksi parasta Seinäjoen seudun jälkeen. Liikevaihdot laskivat tammi-syyskuussa Jyväskylän seudulla vain 0,5 prosenttia, Helsingin seudulla laskua oli 4,2 prosenttia ja koko maassa 4,7 prosenttia. Jyväskylän seudun hyvää tulosta selittää rakentamisen, teknologiateollisuuden ja kaupan hyvä menestys. Yritysten henkilöstömäärän lasku oli Jyväskylän seudulla 2,7 prosenttia eli hieman koko maata parempi.

Metsäteollisuuden paikkakunnat koko maassa kärsivät eniten koronasta, syynä oli heikko globaalikysyntä ja hintojen lasku. Jämsän seudulla liikevaihdot laskivat 19,8 prosenttia ja Äänekosken seudulla 15,8 prosenttia. Äänekosken seudun liikevaihdot kääntyvät nousuun metsäteollisuuden tuotteiden maailmanmarkkinahintojen nousun myötä. Jämsän seutu tarvitsee sen sijaan uusia investointeja nousun aikaansaamiseksi. Julkisuudessa esillä ollut kartonkituotannon aloittaminen Kaipolassa toisi uutta liikevaihtoa ja uusia työpaikkoja.

Työttömyys nousussa

Liikevaihtojen lasku on näkynyt työttömyyden kasvuna. Marraskuussa 2020 Keski-Suomessa oli työttömänä työnhakijana yhteensä 16 547 työtöntä, kasvua edellisen vuoden marraskuuhun oli 3 241 henkilöä. Näissä luvuissa ei ole mukana työttömyysetuutta saavat yrittäjät, joita oli marraskuussa noin 1 400.

Maailmantalouden epävarmuus jatkuu, kasvu käynnistyy hitaasti

Keski-Suomen kokonaisvienti laski tammi-syyskuussa 11,1 prosenttia ja koko maassa 8,9. prosenttia. Syksyn 2020 aikana globaali kysyntä on edelleen heikentynyt ja varsinkin uusien tilauksien määrä on laskenut. Keski-Suomen yritysten suhdanneodotukset ovat EK:n suhdannebarometrin mukaan silti vähän koko maan keskiarvoa myönteisemmät. Talven tilanteen ennustetaan olevan heikko ja ennen kaikkea epävarma. Epävarmuus on lisääntynyt koronaepidemian toisen ja kolmannen aallon leviämisen johdosta.

Koronakriisistä noustaan K-tyylillä, K-teorian mukaan koronakriisi on joillekin yrityksille tai toimialoille ollut kovan kasvun käynnistäjä ja toisille kurjistumisen aiheuttaja. Kahtiajako voittajiin ja häviäviin on selvästi nähtävissä monella alalla. Tämä ilmiö on nähtävissä myös Suomessa ja Keski-Suomessa eri toimialoilla ja seuduilla.

Keski-Suomen Aikajana kuvaa ja analysoi Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla. Aikajana 4/2020 kuvaa talouden kehitystä vuodesta 2015 vuoden 2020 syyskuun loppuun. Aikajana ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Sen tuottavat Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen kauppakamari, Jyväskylän kaupunki, Jämsek Oy, Keulink Oy, Äänekosken kaupunki, Witas Oy, Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy sekä Saarijärven kaupunki. Seuraava Aikajana julkaistaan huhtikuun 2021 alussa.

Lue aineisto kokonaisuudessaan: Aikajana 1 2021

 

Ota yhteyttä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *