Harvaanasutun maaseudun ilmastotyön erityispiirteitä

Blogi • 25.10.2021 | Suvi Bayr

Tieteestä tuleva viesti ilmastonmuutoksen hillinnän kiireestä on selvä, eikä se ole muuttunut viime vuosien tai vuosikymmenten aikana. Päästövähennyksiä tarvitaan meiltä kaikilta ja kaikilla sektoreilla. Samalla ymmärretään koko ajan paremmin, että päästövähennysmahdollisuudet vaihtelevat maan, asuinympäristön, perhetyypin ja elämäntapojen mukaan. Se mikä toimii yhdellä, ei välttämättä toimi kaikilla ja se mikä ei toimi minulla, saattaakin toimia jollakulla toisella. Siksi on tärkeää tunnistaa erilaisia mahdollisuuksia ja varmistaa, että kaikki voivat osallistua.

Keski-Suomelle tyypillistä asuinympäristöä on harvaanasuttu maaseutu. Keski-Suomessa on 22 kuntaa, joista 21:ssä on SYKE:n kaupunki–maaseutu -alueluokituksen mukaista harvaanasuttua maaseutua (https://keskisuomi.fi/wp-content/uploads/sites/3/2020/09/25357-Kaavaselostus_MV.pdf (kuva 9, sivu 11)). Harvaanasutulle maaseudulle sijoittuu puolet kuntakeskuksista ja siellä asuu lähes viidesosa maakunnan asukkaista. Nimensä mukaisesti harvaanasutulla maaseudulla asutus on harvaa ja sen takia välimatkat palveluihin ovat pitkiä eikä edellytyksiä joukkoliikenteelle aina ole.

Harvaanasutun maaseudun ilmastotyön erityispiirteitä ja konkreettisia ilmastotekoja on pohdittu yhdessä kuntien ja kuntalaisten kanssa työpajoissa ja kyselyllä. Yhdessä mietittyjä esimerkkejä konkreettisista ilmastoteoista on esitetty alla olevassa kuvassa. Tietoa on käytetty myös kuvitteellisten ilmastohahmojen luomisessa. Tiina, Pertti, Aino ja Mikko konkretisoivat miten ilmastopäästöjen näkökulmasta erilaista elämää Keski-Suomen harvaanasutulla voi elää ja minkälaisilla miten erilaiset esimerkkimuutokset vaikuttavat omaan hiilijalanjälkeen.

Liikkuminen, lämmitys ja palveluiden hyödyntämisen mahdollisuudet ovat niitä asioita, joissa on selkeitä eroja tiheän ja harvan asutuksen alueilla. Erot liittyvät kaikissa näissä tapauksissa siihen, että harvaanasutulla maaseudulla ei ole mahdollista käyttää väkimääriin ja lyhyisiin yhteyksiin perustuvia ratkaisuja. Kaukolämpö, julkinen liikenne tai yhteiskäyttöautot eivät ole harvaanasuttujen seutujen ratkaisuja. Tämä ei tietenkään tarkoita, että harvanasutuilla seuduilla ei olisi ratkaisuja – ratkaisut vaan ovat toisia.

Siellä missä henkilöautoille ei juuri ole vaihtoehtoja, oleellista on auton käyttövoima. Lataus- ja tankkausverkoston kehittyessä sähkö- tai kaasuautot ovat yhä useamman ihmisen mahdollisuuksia. Toisaalta myös biodiesel on mahdollisuus jo nyt ja myös muiden uusiutuvien polttoaineiden kehitystä tehdään koko ajan. Vastaavasti kaukolämmön sijaan harvaanasutuilla seuduilla korostuvat kiinteistökohtaiset lämmitysratkaisut kuten maalämpö tai pellettilämmitys.

Eroja enemmän on kuitenkin niitä asioita, joissa päästöjen vähentämisen ratkaisut ovat samoja asuinympäristöstä riippumatta. Ehkä kaikkein olennaisinta on kulutuksen vähentäminen ja se, että välttämättömät tuoteostokset ovat pitkäikäisiä ja korjattavia. Käytetyn tavaran ostaminen, kierrätys ja naapurilta lainaaminen ovat hyviä arjen ilmastotekoja.

Oman pihan tai metsän hiilinielu ja oma ruoantuotanto tai lähiseudun tuottajien suosiminen ovat perinteisiä ja vahvasti maaseudulle yhdistyviä ilmastotekoja. Uudemmista keinoista monipaikkaisuus, etätyö, etäpalvelut ja sähköiset palvelut ovat muiden etujensa lisäksi myös ilmastotekoja. Nämä keinot ovat myös hyviä esimerkkejä siitä, miten monet ilmastoteot ovat myös aikaa ja rahaa säästäviä ja siksi monella tavalla resurssiviisaita.

Vastakkainasettelu on turhaa, mutta samaan aikaan on viisautta tunnustaa ja tunnistaa olosuhteista ja erilaisista ympäristöistä johtuvat erilaisuudet. Kaikki eivät voi tehdä samoja ilmastotekoja, mutta kaikki voivat tehdä jotakin. Voisi ajatella, että viisautta on tunnistaa ja hyödyntää juuri omat mahdollisuutensa – ja olla murehtimatta sitä, mikä ei ole mahdollista.

Maalaisjärkielämää – ilmastokestävää elämää harvaanasutulla maaseudulla (11/20-10/21) on YM rahoittama, Keski-Suomen liiton toteuttama hanke, joka keskittyy erityisesti harvaanasutun seudun ilmastotyön erityispiirteisiin. Kirjoittaja on toiminut hankkeen projektipäällikkönä. Ilmastohahmoihin ja muihin julkaisuihin voi tutustua täällä: https://keskisuomi.fi/elinvoima-ja-kehittaminen/ilmastotyo/maalaisjarkielamaa/

Tietoa on käytetty myös kuvitteellisten ilmastohahmojen luomisessa. Tiina, Pertti, Aino ja Mikko konkretisoivat miten ilmastopäästöjen näkökulmasta erilaista elämää Keski-Suomen harvaanasutulla voi elää ja minkälaisilla miten erilaiset esimerkkimuutokset vaikuttavat omaan hiilijalanjälkeen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *