Maakuntatunnukset

Metso-symboli.

Maakunnan tunnus ja maakuntalintu: Metso

Metsoa, maakuntalintuamme, on käytetty Keski-Suomen tunnuksena 1950-luvulta lähtien. Alkuperäisen metsotunnuksen suunnitteli taiteilija Ahto Numminen v. 1951. Läänintaiteilija Markku Asunta piirsi nykyisin käytettävän metsotunnuksen v. 1975.


 

Ladattavat tiedostot

Metso, neliväri, JPG
Metso, neliväri, painokelp. CMYK, EPS
Metso, mustavalk, JPG
Metso, mustavalk. painokelp. EPS
Keski-Suomen vaakuna.

Keski-Suomen vaakuna

Maakuntavaltuuston v.1995 hyväksymässä, Kansallisarkiston vahvistamassa Keski-Suomen vaakunassa on musta, punavaruksinen soidinmetso hopeisessa kentässä.


“Keski-Suomen maakuntaliitto otti maakuntavaakunahankkeen ensimmäisen kerran esille hallituksen kokouksessa 13.4.1951, jolloin se päätti julistaa taiteilijoille maakuntavaakuna-
kilpailun.

Vaakunakilpailusta ilmoitettiin lehti- ilmoituksella 4.8.1951. Maakuntavaakunan kilpailulautakunta suoritti osaltaan valinnan 12.12.1951 Suomen Kaupunkiliiton toimistossa. Läsnä olivat maakuntaliiton edustajina maisteri Sirkka Valjakka, kunnallisneuvos Ahti Kärkkäinen ja varatuomari Veikko Hyytiäinen, maalaiskuntien liiton edustajana maisteri Aarne Eskola, kaupunkiliiton edustajana johtaja Aarre Simonen sekä Suomen Taidepiirtäjäin Liiton edustajana taiteilija Olof Erikson. Pöytäkirjan laati kanslia-apulainen Maire Tuuri.
1. palkinnon kilpailussa sai taiteilija B. Harald Hellström, 2. palkinnon taiteilija Ahto Numminen ja 3. palkinnon taiteilija Ahti Hammar.

Suoritetun vaakunakilpailun jälkeen maakuntapäivät käsitteli asiaa 7.3.1952. Maakuntavaakunan aiheeksi päätettiin hyväksyä 2. palkinnon saanut metsoaihe. Vaakunan väritystä viimeisteltiin vielä paremmin Keski-Suomeen sopivaksi.”

– Keski-Suomen liiton maakuntavaltuuston pöytäkirja 7.6.1995, § 9

 

Ladattavat tiedostot

Metsovaakuna, JPG
Metsovaakuna, painokelpoinen CMYK, EPS

Keski-Suomen värit

Keski-Suomen värit ovat musta – valkoinen – punainen. Värit ovat peräisin Keskisuomalaisen osakunnan nauhasta. Värit – musta, valkoinen ja punainen – päätettiin Keskisuomalaisen osakunnan kokouksessa 15.2.1932.

Värikoodit: punainen: PMS 185, hopea: PMS 877 metalli. Hopeaa käytetään valkoisen metallivärisenä vastineena.


 

Keski-Suomen lippu.

Keski-Suomen lippu

Lippu 200 x 200 cm

Kantolippu 120 x 120 cm


 

Pöytästandaari

Maakunnan standaari on alhaalta kolmisakarainen valkoinen standaari, jonka kuva-aiheena on sama metso kuin Keski-Suomen vaakunassa ja lipussa.


 

Keski-Suomen viiri.

Isännänviiri

Keski-Suomen isännänviiri on musta-valko-punainen pystysuunnassa alaspäin kapeneva viiri, jonka yläosassa on metsotunnus.


Viirin myynti:

Keski-Suomen Nuorisoseurain Liitto


 

Yksivärinen pelkistetty piirros päivänkakkarasta.

Maakuntakukka: Päivänkakkara

Päivänkakkara on paisteisten ketojen ja niittyjen kukka. Sopivien kasvupaikkojen vähentymisestä huolimatta päivänkakkara on Keski-Suomessa edelleen yleinen, mutta suuria kasvustoja tapaa enää harvoin. Useimmiten päivänkakkara kukoistaakin vähäisellä ketokaistaleella pellon tai tien pientareella, missä se säilyy tehokkaan siementuotantonsa ansiosta.


 

Yksivärinen pelkistetty piirros järvitaimenesta.

Maakuntakala: Järvitaimen

Järvitaimen on täysikasvuisena 60-80 cm pitkä, mutta voi kasvaa 110 cm:n pituiseksi ja 22-23 kilon painoiseksi. Kasvu eri järvissä vaihtelee suuresti ravinnon saannista riippuen. Suomessa järvitaimenta tavataan kaikissa suurimmissa järvissä aina Inarinjärven pohjoispuolelle saakka.


 

Yksivärinen pelkistetty piirros metsäjäniksestä.

Maakuntanisäkäs: Metsäjänis

Kuntaliiton verkkosivujen mukaan metsäjänis kuuluu Keski-Suomen tunnuksiin. Virallista päätöstä asiasta ei ole tiedossa. Jos joku tietää valinnasta enemmän, pyydetään ottamaan yhteyttä: kirjaamo[at]keskisuomi.fi


 

Kehitetään Keski-Suomea yhdessä! Ota yhteyttä!

Jenni Isopahkala

Jenni Isopahkala

viestintäpäällikkö

040 640 1994

jenni.isopahkala[at]keskisuomi.fi

Viestintä, vuorovaikutus, mediayhteistyö, verkkosivut