Energia
Lämmitys • Sähkönkulutus ja tuotanto • Energian kulutuksen vähentäminen
Visio
Vuonna 2030 Keski-Suomessa käytetään monipuolisesti
uusiutuvaa, paikallista energiaa. Kaikessa suunnittelussa otetaan
huomioon energiatehokkuus ja erilaiset uusiutuvan energian
tuotantomahdollisuudet. Energiatehokkuus on arkipäivää. Keski-
Suomessa on monipuolinen verkosto uusiutuvien liikennepolttoaineiden
tuotannossa ja jakelussa.
Tavoitteet
1. Energiatehokkuuden edistäminen
Toimenpiteet ja ilmastotekoja
Rakennusten lämmitykseen kului Keski-Suomessa energiaa 4,8 TWh vuonna 2016, kertoo Keski-Suomen energiatase vuodelta 2016 (Keski-Suomen energiatoimisto 2017). Näin ollen lämmitykseen kului 28 % energian kulutuksesta. Energiatehokkuuden paraneminen näkyy paitsi vähenevinä päästöinä, myös energiankäyttäjän rahallisina säästöinä. Keski-Suomen energiataseen mukaan vuonna 2016 Keski-Suomessa oman sähköntuotannon arvo oli 64 M€, tuontisähkön 184 M€, kaukolämmön 120 M€ ja kiinteistöjen lämmityksen (pois lukien sähkö) 58 M€.
Ilmastotekoesimerkit olemassa olevista toimenpiteistä on otsikoitu vihreällä.
Kannustetaan energiansäästöön ja energiatehokkuuteen
Saarijärvi, Uurainen, Muurame ovat uudistaneet katuvalaistuksiaan investoimalla LED-valoihin.
Muuramen kulttuurikeskuksen energiatehokkuuden parannusurakka vuonna 2019 tuottaa 90 000€ vuosisäästöt ja investoinnin takaisinmaksuaika on 7 vuotta.
Kunta-alan energiatehokkuussopimus 2017-2025 on työ- ja elinkeinoministeriön, energiavirasto ja Kuntaliiton välinen sopimus energian tehokkaammasta käytöstä kunta-alalla. Sopimukseen voivat liittyä kunnat, kaupungit ja kuntayhtymät. Kunta-alan energiatehokkuussopimukseen ovat liittyneet mm. Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Jämsän kaupunki, Kuhmoisten kunta, Laukaan kunta ja Äänekosken kaupunki.
Keski-Suomen energiatoimiston energianeuvonta keskisuomalaisille.
Motivan energianeuvonta ja webinaarit.
Energiaekspertti on asukas, joka on koulutettu toimimaan talonsa energia-asiantuntijana. Energiaekspertti esimerkiksi neuvoo muita asukkaita toimimaan niin, että energiaa säästyy sekä kokoaa ja välittää tietoja isännöinnille ja huollolle. Esimerkiksi JVA Jyväskylässä kouluttaa asukkaistaan energiaeksperttejä. Toiminnasta löytyy lisätietoa myös Motivan nettisivuilta.
Iin kunta oli mukana hankkeessa, jossa kunta palautti kouluille puolet koululaisten aikaansaamista energian kulutuksen vähenemisen tuomista säästöistä.
Tilojen hyötykäyttö 24/7
Gradian urheilutiloja Jyväskylässä voi vuokrata urheiluseurojen käyttöön kouluajan ulkopuolisina aikoina.
Rakennusten eliniän pidentäminen – uuden sijaan vanhat käyttöön
Kivääritehdas Jyväskylän Tourulassa on esimerkki rakennuksesta, jonka käyttötarkoitusta on muutettu ja peruskorjaus toteutettu tarvetta vastaavaksi.
Viitasaarella Pop Up yhteistyötila Lennätin on perustettu entisiin postin tiloihin.
Vanha Ortopedia on Jyväskylän ainoa säilynyt Jugend-puutalo. Talo toimi sairaalana 1900-luvun ensimmäisistä vuosista aina vuoteen 1990. Sen jälkeen tilat peruskorjattiin toimistokäyttöön. Nykyään tiloissa toimii mm. päiväkoti ja jatkokehittämissuunnitelmissa taloon remontoidaan asuntoja.
Rakenteelliset ratkaisut
”Taloyhtiömme hankki ilmanvaihtolaitteisiin ”poistoilman lämmöntalteenoton (LTO)”. Tällä saamme hukkaan menevästä lämmöstä valtaosan talteen ja voimme vähentää kaukolämmön kulutustamme. Siten siis käytämme vähemmän fossiilista polttoainetta, kaukolämmön kulutuksen vähentämisellä, toteutunut kaukolämpöenergian säästö ollut n.40%. Euroina n.puolet tuosta, -20%.”
”Sähkölämmitteiseen omakotitaloon hankittiin ilmalämpöpumppu.”
Arjen energiansäästötekoja
”Ei pidä pattereita turhan lämpimällä.”
”Kuluttajat ja esim taloyhtiöt voivat alentaa huonelämpötilaa asteen, pari pienemmäksi.”
”Sulkee turhat valot.”
”Käy suihkussa nopeasti.”
”Ei jätä turhia laitteita päälle, kun lähtee pois kotoa.”
”Ei käytä liikaa turhia sähkövempeleitä.”
”Valitsee energiatehokkaita kodinkoneita. Apuna tässä toimivat kodinkoneiden energiatehokkuusmerkinnät.”
Ajatukset tarvittavista toimenpiteistä on otsikoitu sinisellä. Ajatukset tarvittavista toimenpiteistä on kerätty tämän sivuston kautta ja ne ovat keskisuomalaisten henkilöiden mielipiteitä tarvittavista toimenpiteistä.
Kaavamääräykset
”Tiukat kaavamääräykset uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden sekä puurakentamisen osalta. Uusilta rakennuksilta tulee vaatia B-luokan energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä.”
Verotus energiatehokkuuden mukaan
”Kiinteistöveron suuruuden liittäminen rakennusten energiatehokkuuteen. Alennettu kiinteistövero sellaisille rakennuksille, jotka täyttävät tietyt energiatehokkuusehdot, esimerkiksi ovat energialuokkaa C tai parempia. Vastaavasti korotettu kiinteistövero esimerkiksi yksityisille öljylämmitteisille rakennuksille.”
Seutu- ja kuntakeskusten infran tehokkaampi hyödyntäminen
”Hyödynnetään tehokkaammin maakunnan seutukeskuksissa ja kuntakeskuksissa, olemassa olevaa infraa ja näin hillitään uuden kapasiteetin rakentamista maakuntakeskukseen.”
Rakennusten korjaustarpeen ennakointi
”Julkisten rakennusten korjaustarpeen ennakointi. Pyritään pois yllätyksiä tulevista isoista korjauksista.”
2. Vaihtaminen paikallisiin uusiutuviin energianlähteisiin
Toimenpiteet ja ilmastotekoja
Keski-Suomen energiatase 2016 (Keski-Suomen energiatoimisto 2017) mukaan Keski-Suomessa käytettyjen energialähteiden arvo vuonna 2016 (käyttäjä- ja kuluttajahinnat, sis. energiaverot, ei alv) oli 709 M€. Tästä kokonaisuudesta tuontisähkön arvo oli 184 M€ ja öljyn 353 M€. Vastaavasti tieliikenteen energian loppukulutuksen arvo oli 312 M€, josta bensiinin ja dieselin osuus oli yhteensä 91 % ja biokaasun ja -polttoaineiden 9 %. Vaihtaminen paikallisiin uusiutuviin energianlähteisiin on mahdollisuus siirtää polttoaineiden tuloja ja polttoaineen tuotannon työpaikkoja alueelle.
Ilmastotekoesimerkit olemassa olevista toimenpiteistä on otsikoitu vihreällä.
Julkiset hankinnat
Suurin osa Joutsan kunnan kiinteistöistä on kaukolämmössä, joka tuotetaan kunnan omistamassa hakelämpölaitoksessa. Myös iso osa Toivakan, Konneveden, Muuramen, Saarijärven ja Uuraisten kunnan kiinteistöistä on kaukolämmossä.
Äänekoski luopuu kiinteistöjen öljylämmityksestä. Viimeistään vuonna 2021 kunta on lämmityksessään öljyvapaa.
Kunnilla on mahdollisuus osallistua biokaasu- ja sähköautojen sekä aurinkopaneelien yhteishankintaan (KL -Kuntahankinnat ja SYKE).
Jyväskylän kaupungin autohankinnoissa on tarkasteltava biokaasun soveltuvuutta ja kokonaistaloudellisuutta. Jätekuljetusten kilpailutuksessa biokaasun käyttö oli yhtenä edellytyksenä.
Jyväskylän seudun joukkoliikennejaosto päätti lokakuussa 2018 bussilinjan 5 tulevan kilpailutuksen periaatteeksi, että kaluston tulee kulkea biokaasulla.
Biokaasun tuotanto, jakelu ja käyttäminen
Mustankorkean biokaasulaitos tuottaa biokaasua Jyväskylän seudun biojätteistä. Mustankorkean jätekeskuksen alueella on liikennebiokaasun tankkausasema. Uusi Mustankorkean biokaasuntankkausasema avataan Jyväskylän Seppälään loppu vuodesta 2018.
Metenerin maatilan biokaasulaitos tuottaa maatalouden sivuvirroista biokaasua Laukaassa. Biokaasulaitoksen yhteydessä on myös liikennebiokaasun tankkausasema.
Joutsan ekokaasu Joutsassa tuottaa liikennepolttoainetta alueen biojätteistä. Laitoksen yhteydessä on liikennebiokaasun tankkausasema.
Jyväskylän Kanavuoressa on Gasumin kaasuntankkausasema (+LNG).
Valtran mallistossa on traktori, jossa polttoaineena on dieselin ohella biokaasu.
Uusiutuvan energian huomiointi kaavoituksessa
Kankaan alueelle Jyväskylässä on teetetty selvitys, jossa on optimoitu aiemmin laadittu kaavarunko aurinkoenergian kannalta.
Maakuntakaavassa on koko maakuntaa koskeva geoenergia-merkintä.
Geoenergian mahdollisuuksia on selvitetty Äänekoskella ja tuloksista on julkaistu raportti: https://keskisuomi.fi/filebank/25673-Report_Geoenergy_potential_of_aaneniemi.pdf . Selvitys on tehty osana BEA-APP -hanketta. https://www.balticenergyareas.eu/
Kaavoituksen tueksi tehty selvitys Keski-Suomen potentiaalisista tuulivoima-alueista.
Tuulivoima
Luhankaan valmistui vuonna 2014 tuulivoimapuisto, jossa on kuusi tuuliturbiinia, joiden kokonaiskapasiteetti on 18 MW.
Kaavoitusprosesseja on meneillään muualla Keski-Suomessa.
Uusiutuvan energian pientuotanto julkisissa rakennuksissa
Konneveden kyläkouluilla on pellettilämmitys.
Laukaan Satavuon koulu on ekokoulu, jossa lämmitysmuotona on pelletit ja osa sähköstä tuotetaan aurinkopaneeleilla.
Uusiutuvan energian kuntakatselmukset
Katselmuksessa selvitetään kunnan energiankäyttoä ja uusiutuvan energian lisäämisen mahdollisuuksia. Uusiutuvan energian kuntakatselmukselle on mahdollista saada valtion tukea.
Nestemäiset autojen biopolttoaineet
”Täällä siirryttiin Nesteen jätteestä valmistamaan My-dieselöljyyn, kun tuote tuli Palokan jakeluasemalle tarjolle hiljattain. Ajossa ei ole havaittavissa mitään negatiivista. Päinvastoin, käyntiääni on hiukan pehmeämpi. Kun nyt vaan vielä yhteiskunta lähtisi mukaan talkoisiin verotuksellisesti eli hinta ei saisi olla perustavaraa eli fossiilista kalliimpaa. Nythän tuon My:n pumppuhinta on bensiinin luokkaa eli vaatii siis käyttäjältään melkoista idealismin paloa!”
Aurinkoenergia
Uurainen on hankkinut koulukeskuksensa katolle aurinkopaneelit.
Jyväskylän energia tarjoaa aurinkopaneeleita taloyhtiöille Avaimet käteen -kokonaispaketilla. Paketti on taloyhtiölle helppo vaihtoehto, koska se sisältää paneelien asennuksen ja käyttöönoton, tarvittavat luvat ja sopimukset sekä joustavat maksuehdot.
Kankaan kehittyvällä alueella Jyväskylässä aurinkopaneeleita on vanhan paperitehtaan siiven päällä ja parkkitalo P-Pergamentin katolla. Parkkitalon katolla olevista aurinkopaneeleista sähköä menee samalla tontilla sijaitsevan Jyväskylän vuokra-asuntojen talon käyttöön.
Muuramen Halpa Hallin katolle on asennettu aurinkopaneeleja, jotka tuottavat n. 10-15 % kaupan sähkönkulutuksesta.
Jyväskylän Seppälässä sijaitseva Lidl-kauppa saa katolleen 250 aurinkopaneelia, joilla on tarkoitus tuottaa n. 10 % myymälän vuosittaisesta sähkönkulutuksesta.
Jyväskylässä Seppälän Prisman katolle on asennettu yli 2000 aurinkopaneelia. Niiden tuotanto kattaa 8 % Prisman sähkönkulutuksesta.
Sähköautojen latauspisteet
Sähköautojen latauspisteiden edellyttämiin kiinteistöjen sähköjärjestelmien muutoksiin myönnetään avustusta vuoden 2018 aikana. Mahdollisia hakijoita ovat asuinrakennuksen omistavat yhteisöt kuten taloyhtiöt tai vuokrataloyhteisöt.
Julkisia sähköautojen latauspisteitä on esimerkiksi Jyväskylässä Seppälän Prisman parkkihallissa, Jämsässä Neste Oil huoltoaseman pihassa, Keuruulla Keuruun Auto Oy:llä ja Hankasalmella Jari-Pekka liikenneasemalla. Tietoa julkisista sähköauton latauspisteistä löytyy osoitteesta: https://plugit.fi/fi-fi/julkiset-latauspisteet/ajankohtaista/295/
Ajatukset tarvittavista toimenpiteistä on otsikoitu sinisellä. Ajatukset tarvittavista toimenpiteistä on kerätty tämän sivuston kautta ja ne ovat keskisuomalaisten henkilöiden mielipiteitä tarvittavista toimenpiteistä.
Lämmitystavan tai polttoaineen muutokset
”Kaukolämmöstä siirtyminen maalämpöön, jolloin kaukolämpövoimalat voivat pienentää eri polttoaineiden polttamista.”
”Turpeen polttamisen sijaan energiantuotannossa tulisi siirtyä uusiutuviin energialähteisiin.”
Sähköautoilu
”Sähköauton latauspisteitä pitäisi lisätä.”
”Sähköautojen käyttö, sähköautot ei saastuta niin paljoa ilmaa kuin Diesel/Bensiiniautot.”
”Liikenteen päästöjä saisi Keski-Suomessa vähennettyä kannustamalla autoilijoita vaihtamaan vähäpäästöisimpiin ajoneuvoihin. Sähköautojen latauspisteitä tarvittaisiin Keski-Suomeen huomattavasti enemmän. Tällä hetkellä puuttuu pikalatauspaikka esimerkiksi nelostieltä, Jyväskylän pohjoispuolelta. Hirvaskankaalla on latausasema vain Teslalle, mutta muut sähköautoilijat jäävät ilman virtaa. Tiivis, toimiva latausverkosto rohkaisisi valitsemaan nollpäästöisen auton. Nollapäästöiset autot vaikuttavat välittömästi myös kaupunkien keskustojen ilmanlaatuun ja melutason laskuun. Terveisin, sähköllä liikkuja vuodesta 2009”
Julkisten toimijoiden esimerkki
”Uusiutuvan energian käyttöä pidettävä esillä ja isojen lämpölaitosten ja julkisten lämpölaitosten oltava esimerkkinä. Olemme vahva metsäenergiamaakunta.”
”Kuntien ja kaupunkien omistamat energialaitokset tulisi omistajaohjauksella velvoittaa nostamaan merkittävästi ei-puupohjaisen uusiutuvan energian osuutta niiden tuottamasta sähköstä ja kaukolämmöstä. Kun vuoteen 2030 mennessä tavoitellaan 40% päästövähennyksiä, olisi kestävä energiantuotanto hyvä tapa saada vähennyksiä aikaiseksi. Esimerkiksi ei-puupohjaisten uusiutuvien osuuden nostaminen 40%iin tuotetusta energiasta vuoteen 2030 mennessä vastaavilla välitavoitteilla olisi linjan mukainen. Välitavoitteet ovat tärkeitä, sillä ilmastonmuutos ei odota enää edes vuoteen 2030 ja ne varmistaisivat kehityksen tehokkaan etenemisen.”
”Kuntien, kaupungin ja Keski-Suomen liiton omistamat autot tulisi vaihtaa sähköautoiksi.”
Aurinkoenergia
”Aurinkoenergian hyödyntäminen myös yksityistaloudessa tulee kannattavaksi akkujen kehittymisen myötä, tästä tiedotusta maakunnassa.”
”Kaavamääräyksistä tulisi poistaa kaikki aurinkovoimaan liittyvät rajoitukset. Minkäänlaista julkiselle vallalle suuntautuvaa kyselyä, kaavamuutosta ym. ei tulisi tarvita, jotta katolleen, pihalleen ym. voi asentaa aurinkovoimaloita.”
”Jakakaa joka kotiin asumismuodosta riippuen vaihe vaiheelta ohjeet, miten aurinkopaneelijärjestelmä voidaan ottaa käyttöön. Itseä kiinnostaisi ottaa paneelit, mutta en tiedä minkälainen byrokratia pitää käydä taloyhtiön kanssa ja minkälainen rakennusvalvonnan kanssa.”
”Pitäisi tukea taloyhtiöitä, yrityksiä yms. jotta ne hankkisivat aurinkopaneeleita – näin lisättäisiin puhtaan uusiutuvan energian osuutta.”
Biokaasu
”Bussiliikenne tulisi saada toimimaan biokaasulla.”
”Biokaasun jakelupisteitä Jyväskylän ulkopuolellekin (mm. Keuruu).”
”Maatiloille investointitukea biokaasulaitosten rakentamiseen. Nythän tukea ei saa, jos aikomuksena on tuottaa kaasua myös tilan ulkopuolelle. Tätä sääntelyä on muutettava, jotta biokaasun tankkausverkosto voisi laajentua ja tilojen lisäksi myös lähinaapurit hyödyntää kaasua autoissaan tai lämmityksessään. Samalla maatilat saisivat lisätuloa ja tilan pitäminen voisi kannattaa edes jossakin määrin. Kaasutettu lanta on myös parempaa lannoitetta pelloille kuin ”raaka” lietelanta, eli maan kasvukunto paranisi.”
Tuulivoima
”Teollisuusluokan tuulivoimaloilla ei tule pilata maaseutumaisia maisemia, eikä niitä tule sallia lähelle kansallispuistoja tai arvokkaita maisema-alueita.”
”Kaikkiin Keski-Suomen maakuntakaavassa näkyviin tuulivoima-alueisiin tulisi saada tuulivoimahankkeet pystyyn jo ennen vuotta 2020. Mikäli ulkopuolista tuottajaa ei löydy, kuntien tulisi omistaa tuotanto itse.”
”Olisi tärkeää, että tuulivoimaa olisi myös fyysisesti alueellamme, jotta sen läsnäoloon totuttaisiin, sillä nimbyily tuntuu olevan tämän energiamuodon lisääntymisen suurin este.”