Tieto on aluekehittämisen työkalu
Aluekehittämisen perimmäisenä tavoitteena on alueen elinvoiman ja sen asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen. Vaikuttava aluekehittäminen tarvitsee vahvan tietopohjan, joka mahdollistaa perusteltujen valintojen tekemisen ja ohjaa toimintaa oikeaan suuntaan.
Aluekehittämisen laajuuden huomioiden tärkeää tietoa syntyy paljon. Tietoa ammennetaan tutkimuksista ja selvityksistä, asiantuntijalähteistä, sidosryhmäyhteistyöstä ja verkostoista, laeista ja asetuksista, strategioista sekä erilaista tietopalveluista, tilastoista ja rekistereistä. Tiedon hyödyntäminen on parhaimmillaan silloin, kun kulloisenkin tarpeen mukainen tieto tunnistetaan ja sitä kyetään yhdistämään eri lähteistä.
Nykytila saa uusia merkityksiä tulevaisuuteen katsomalla
Aluekehittäjiltä edellytetään alueen nykytilanteen kuvan systemaattista muodostamista ja päivittämistä. Nykytilaa ja siihen johtanutta kehityspolkua tarkastellaan ja seurataan sekä historiatiedon että mahdollisimman reaaliaikaisen – usein numeerisen – tiedon ja niiden visualisointien pohjalta. Tulkinnassa hyödynnetään mm. tutkimustietoa ja verkostojen asiantuntemusta. Tilannekuva tarjoaa tietoa alueen kilpailukyvystä, vahvuuksista ja heikkouksista. Se voi luoda yleiskuvaa esimerkiksi elinkeinoelämästä tai väestökehityksestä, tai keskittyä tarkemmin jonkun alueella askarruttavan ilmiön seurantaan ja analysointiin. Tarkastelua voidaan tehdä alueen omaa kehitystä seuraten sekä suhteessa muihin alueisiin.
Menestyvät alueet kykenevät arvioimaan toteutunutta kehitystä, mutta myös hahmottamaan tulevia kehitysnäkymiä ja vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, varautumaan ja reagoimaan niihin sekä toteuttamaan tavoitteitaan muuttuvissa tulevaisuuden tilanteissa.
Ennakointitieto lisää ymmärrystä toimintaympäristön tulevaisuuden muutostekijöistä, trendeistä sekä nousevista ilmiöistä ja niiden mahdollisista kehitysvaihtoehdoista. Ennakointityö synnyttää kuitenkaan harvoin eksaktia numerotietoa, vaan konkreettiset tuotokset ovat esimerkiksi kuvauksia ilmiöistä, poimintoja heikoista signaaleista, trendianalyysejä, skenaarioita ja varautumissuunnitelmia. Ennusteita voidaan käyttää ennakoinnin tietopohjana, mutta ennakoinnin tarkoituksena ei ole ennustaa. Laaja-alaisen toimintaympäristön skannauksen lisäksi ennakointi voi kohdentua aluekehittämistyön kannalta sellaisiin teemoihin ja ilmiöihin, joita halutaan seurata ja joihin halutaan vaikuttaa.
Kuva nykytilanteesta profiloituu usein indikaattoreiden seurantana ja numeerisen ns. faktatiedon tulkintana, kun taas tulevaisuuskuva perustuu enemmänkin laadulliseen tietopohjaan sisältäen epävarmuuksia, epäjatkuvuuksia ja vaihtoehtoisuutta. Haasteena on vahvistaa vuoropuhelua ja yhteistä tarinaa näiden välillä. Tulevaisuuskuva tarvitsee tietoa ja ymmärrystä myös nykytilasta ja menneestä. Nykytila puolestaan saa uusia merkityksiä tulevaisuuteen katsomalla. Näistä yhdessä tulee rakentaa tietoperusta, joka tukee oikea-aikaista tarttumista alueen mahdollisuuksiin, haasteisiin ja uudistumistarpeisiin.
Tiedolla kohti viisaita toimia
Ihannetilanteessa aluekehittäminen perustuu tarpeen mukaiseen dataan ja analysoituun informaatioon, näistä johdettuun tietämykseen nykytilasta ja yhteiseen ymmärrykseen tulevaisuudesta sekä lopulta viisauteen toimintaa ohjaavista johtopäätöksistä. Tämä edellyttää tiedon avoimuutta, ymmärrettävyyttä ja sujuvaa kulkua, osaamista, yhteistyötä ja ennen kaikkea tiedon hyödyntämistä arvostavaa asennetta ja kulttuuria.
Keski-Suomen tilasto- ja ennakointitietoa on koottu: www.keskisuomi.info -sivustolle, jonka blogissa tämä teksti on myös julkaistu.