Usein kysytyt kysymykset maakuntakaavasta

Yleistä maakuntakaavoituksesta 

Mikä on maakuntakaava? 

Maakuntakaava on pitkälle tulevaisuuteen tähtäävä, koko maakunnan aluetta koskeva maankäytön suunnitelma. Yleispiirteisimpänä kaavana maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta ja muuta alueidenkäytön suunnittelua. Maakuntakaavan perustana on maankäyttö- ja rakennuslaki. Keski-Suomessa se kattaa kaikki 22 kuntaa. Maakuntakaava mahdollistaa alueen suunnittelun yksittäistä kuntaa laajemman näkökulman. Se yhteensovittaa valtakunnalliset, maakunnalliset, seudulliset ja paikalliset tavoitteet; esimerkiksi rautateiden ja sähköverkon on jatkuttava kunnan rajoista huolimatta. Lisäksi maakuntakaavassa ilmaistaan esimerkiksi matkailun ja virkistyksen mahdollisuuksia, jotka ulottuvat usean kunnan alueelle. 

Mistä asioista maakuntakaava koostuu? 

Maakuntakaava-aineisto koostuu kartasta, siihen liittyvistä merkinnöistä ja määräyksistä sekä niitä tarkemmin kuvailevasta ja perustelevasta selostuksesta. Maakuntakaavoissa käsitellään kaikkia maankäytön muotoja: rakennettavia alueita, virkistystä ja matkailua, liikenneverkostoa ja teknisen huollon ratkaisuja sekä arvokkaita alueita kuten luonnonsuojelu-, maisema- ja Natura-alueita.  

Kuka päättää maakuntakaavasta? 

Maakuntavaltuusto päättää kaavoituksen aloittamisesta ja hyväksymisestä, ja maakuntakaavatyötä ohjaa maakuntahallitus. 

Kuinka maakuntakaava laaditaan? 

Keski-Suomen liiton alueidenkäytön asiantuntijat laativat maakuntakaavaa yhteistyössä maakunnan asukkaiden, kuntien, järjestöjen, viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa. Kaavaratkaisut pohjautuvat säädösten lisäksi kaavaa varten tehtyihin selvityksiin ja kaavaratkaisun vaikutusten arvioimiseen. 

Mistä saan tietoa maakuntakaavasta?  

Keski-Suomen liiton sivuilla on ajankohtainen tieto maakuntakaavasta. Voimassa oleva Keski-Suomen maakuntakaava 

Vireillä oleva Keski-Suomen maakuntakaava 2040

Miten maakuntakaavaa luetaan? 

Maakuntakaava esitetään kartalla kaavamerkintöinä ja -määräyksinä. Kaavamerkinnöillä on erilaisia oikeusvaikutuksia. Aluevaraus- ja viivamerkinnät varaavat alueita merkinnän mukaiseen käyttöön, esimerkiksi liikenteelle tai teollisuudelle. Erityisominaisuuksia kuvaavat merkinnät kertovat alueen tai kohteen ominaisuuksista ja siitä, kuinka ne pitää ottaa alueen tarkemmassa suunnittelussa huomioon. Niillä ei kuitenkaan voi määrätä alueen tarkkaa maankäyttöä.  Esimerkiksi tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet ovat erityisominaisuuksia osoittavia merkintöjä. Lisäksi voidaan esittää kehittämisperiaatteita kuvaavia merkintöjä, jotka tukevat maakunnan omia kehittämisen valintoja ja tekevät mahdollisuuksia näkyviksi. Tällainen merkintä on esimerkiksi matkailun ja virkistyksen vetovoima-alue. Kaikilla merkinnöillä ja määräyksillä on oltava perustelu. Nämä perustelut esitetään kaavaselostuksessa.  

Mihin asioihin maakuntakaavalla vaikutetaan?  

Maakuntakaavassa esitetään kartalla kokonaiskuva maakunnan kehittämisestä. Maakuntakaavalla tuetaan kuntien kaavoitusta ja maakunnan eri osien pitkäjänteistä kehittämistä. Siinä keskitytään asiakokonaisuuksiin, joilla on vähintään seudullista vaikuttavuutta. Maakuntakaavan mittakaava on kuntakaavoja yleispiirteisempi, ja sen linjaukset tarkentuvat kuntien laatimissa yleis- ja asemakaavoissa. Keski-Suomen maakuntakaavan mittakaava on 1:250 000.  

Miten maakuntakaavaa toteutetaan? 

Maakuntakaava toteutuu kuntien ja muiden viranomaisten tarkempien kaavojen ja suunnitelmien kautta. Kunnat päättävät siitä, ryhdytäänkö tarkempaan kaavoitukseen. Keski-Suomen liitto varmistaa esimerkiksi lausunnoilla, että yksityiskohtaisemmat suunnitelmat ovat maakuntakaavan mukaisia. Toteutumista seurataan ja sitä edistetään myös viestinnällä ja erilaisilla hankkeilla. Maakuntakaavan esittämä aluerakennekokonaisuus on tärkeä selkänoja monille maakunnassa toteutettaville kehittämishankkeille.   

Miten ja miksi maakuntakaavaa muutetaan?  

Tällä hetkellä Keski-Suomessa on voimassa Keski-Suomen maakuntakaava, joka kattaa kaikki maankäytön muodot. Toimintaympäristön muutostarpeisiin voi joustavimmin reagoida laatimalla maakuntakaava vaiheittain. Menettelyä sanotaan rullaavaksi maakuntakaavoitukseksi. Silloin ns. vaihekaavaan valitaan vain tietyt, muutosta vaativat teemat. Muilta osin maakuntakaava jää voimaan sellaisenaan.  

Maakuntakaava 2040 

Miksi maakuntakaavan 2040 laadintaan on ryhdytty? 

Tuulivoiman nopea kasvupaine ja tuulivoiman sijoittamisen ohjaaminen sekä liikenteen päivitystarpeet ovat teemoja, joiden osalta voimassa olevaa Keski-Suomen maakuntakaavaa on ollut tarpeen tarkentaa ja muuttaa. Samassa yhteydessä on ollut ajankohtaista tutkia Keski-Suomen tuoreen strategian hyvään vointiin, luontoon ja liikkumiseen liittyviä aluerakenteen tekijöitä maakuntakaavamerkintöjen avulla. Tämän vuoksi on käynnistetty Maakuntakaavan 2040 laatiminen. Muiden teemojen ja merkintöjen osalta Keski-Suomen maakuntakaava pysyy voimassa sellaisenaan.  

Tavoitteemme on, että Keski-Suomessa olisi mahdollisimman pian maakuntakaava, jonka tuella kunnat voivat niin halutessaan lähteä toteuttamaan isompiakin tuulivoima-alueita. Maakuntakaavan tehtävä on varmistaa, että suuret tuulivoima-alueet sijoittuvat niille parhaiten soveltuville alueille. 

Miten maakuntakaavan tavoitevuosi 2040 huomioidaan kaavan laadinnassa?  

Maakuntakaavan tehtävänä on toteuttaa maakunnan strategisia tavoitteita. Keski-Suomen strategiassa on asetettu tavoitteeksi esimerkiksi hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. Yksi keino tavoitteeseen pääsemiseksi on lisätä tuulivoimarakentamista.  

Tuulivoimaloiden koon osalta Keski-Suomen maakuntakaavassa on pyritty ennakoimaan tilanne vuoteen 2040 mennessä. Tämän hetken hankkeissa voimaloiden kokonaiskorkeus on noin 250–300 metriä. Maakuntakaavan vaikutusten arvioinnin ja sijoittamisen ohjauksen lähtökohtana ovat kokonaiskorkeudeltaan 350 metriä korkeat voimalat. 

Selvitysten ja arviointien lähtökohtana on varovaisuusperiaate: Huomioidaan suurin mahdollinen vaikutus. Selvitysten tulokset, johtopäätökset ja suunnitteluohjeet vaikutusten lieventämiseksi on huomioitu maakuntakaavan valmistelussa. Keski-Suomen maakuntakaavan 2040 tarkoitus on osoittaa maakunnan kokonaiskestävyyden näkökulmasta parhaimmat seudulliseen tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet. 

Miten kaavavalmistelu etenee ja milloin maakuntakaava 2040 on valmis? 

Kaava on valmisteltu ehdotukseksi. Lakisääteinen ehdotusvaiheen viranomaiskuuleminen toteutettiin keväällä 2023 ja viranomaisneuvottelu järjestettiin kesäkuussa. Saadut lausunnot ja viranomaisneuvottelun johtopäätökset on huomioitu kaavaehdotuksen viimeistelyssä. Kaikkiin lausuntoihin on laadittu vastineet ja vastineraportti sisältyy kaavaehdotuksen asiakirjoihin.

Kaavaehdotus on nähtävillä julkista kuulemista varten 8.9. – 9.10.2023 Keski-Suomen liiton verkkosivuilla keskisuomi.fi/maakuntakaava2040.

Kaavaehdotuksesta saadun palautteen pohjalta viimeistellään maakuntavaltuustolle hyväksyttäväksi esitettävä Maakuntakaava 2040. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyisi maakuntakaavan kokouksessaan vuoden 2023 lopussa.  

Miten voin vaikuttaa maakuntakaavaan 2040? 

Kaavaehdotus on nähtävillä julkista kuulemista varten 8.9. – 9.10.2023. Nähtävillä oloaikana kaikilla on mahdollisuus antaa kaavasta kirjallinen muistutus. Muistutuksiin laaditaan vastineet, joista selviää, kuinka ne on huomioitu, ja saatu palaute ja vastineet julkaistaan vastineraporttina. 

Lisäksi voit ottaa yhteyttä kaavan laatijoihin. Yhteystiedot löydät tämän sivun alareunasta. 

Hyväksyttyyn kaavaratkaisuun on myös mahdollista hakea muutosta eli tehdä valitus hallinto-oikeuteen. Kaavan hyväksymisestä julkaistaan ilmoitus, jossa kerrotaan myös muutoksenhakumenettelystä ja määräajoista.  

Kuinka antamani palaute huomioidaan ja miten se vaikuttaa kaavaratkaisuun? 

Kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtävillä olon yhteydessä annettuihin palautteisiin (mielipiteet, muistutukset ja lausunnot) laaditaan vastineet ja palaute ja vastineet julkaistaan vastineraporttina. Vastineista selviää, kuinka palaute on kaavan laadinnassa huomioitu ja kuinka se on vaikuttanut kaavaratkaisuun.  

Kuinka maakuntakaava 2040 vaikuttaa tuulivoiman sijoittumiseen ja toteutumiseen? 

Maakuntakaavassa on toteutettava valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita.  Ne mm. velvoittavat sijoittamaan tuulivoimalat ensisijaisesti keskitetysti usean voimalan yksiköihin.  

Maakuntakaavassa osoitetaan seudullisesti merkittävään tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet. Keski-Suomessa seudullisesti merkittävän tuulivoima-alueen kokoraja on vähintään kymmenen (10) tuulivoimalan kokonaisuudet. Yli yhdeksän voimalan alueita ei voi sijoittua kokonaan voimassa olevan maakuntakaavan tuulivoimatuotantoon soveltuvan alueen ulkopuolelle.  

Maakuntakaavan toteutuminen edellyttää kuntien tahtotilaa toteuttaa tuulivoimatuotantoa alueilleen. Useamman voimalan tuulivoima-alueiden toteuttaminen edellyttää aina kunnan laatimaa yleiskaavaa, jossa suunnitellaan tuulivoimaloiden sijainti ja koko ja tehdään mm. luonto- ja kulttuuriympäristöarvoja, melu- ja välkevaikutuksia ja maisemavaikutuksia koskevat selvitykset ja arvioidaan kaavaratkaisun vaikutukset. Yleiskaavoitusvaiheessa alueen rajaus voi tarkentua, ja alue voi ulottua osin maakuntakaavamerkinnän ulkopuolelle tai esimerkiksi toteutua vain osalle merkinnän mukaista aluetta. 

Pienempien, korkeintaan yhdeksän voimalan tuulivoima-alueet voivat sijoittua muuallekin kuin maakuntakaavan tuulivoimatuotantoon soveltuvalle alueelle. Silloinkin pitää maakuntakaava ottaa huomioon, koska myös maakuntakaavan muut merkinnät ja määräykset ohjaavat yleiskaavoitusta.  

Mitä merkintä seudullisesti merkittävään tuulivoimatuotantoon soveltuva alue tarkoittaa? 

Maakuntakaava osoittaa, missä seudullisen kokoluokan tuulivoimatuotannon sijoittuminen on mahdollista. Keski-Suomessa seudullisesti merkittävän tuulivoima-alueen kokoraja on vähintään kymmenen voimalan alueet. Nämä alueet osoitetaan merkinnällä tv, tuulivoimatuotantoon soveltuva alue. 

Maakuntakaavan tv-merkintä on alueen erityisominaisuutta osoittava merkintä, joka ei varaa tai määrää aluetta tiettyyn tarkoitukseen. Merkintään ei liity myöskään rakentamisrajoituksia. Myös muu maankäyttö näillä alueilla on mahdollista. Merkintään voidaan liittää määräyksiä, joilla ohjataan tarkempaa suunnittelua esimerkiksi luonto- tai maisemavaikutusten osalta.  

Kuinka tuulivoima-alueiden vaikutukset huomioidaan maakuntakaavaratkaisussa? 

Maakuntakaavan laadinnassa on lakisääteisesti selvitettävä sen merkittävimmät vaikutukset, huomioiden maakuntakaavan yleispiirteisyys. Maakuntakaavan tuulivoimaratkaisusta on laadittu kesällä 2023 kokonaisvaikutusten arviointi, joka koskee sen ympäristövaikutuksia ja yhdyskuntataloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia ja mahdollisia muita vaikutuksia. 

Keski-Suomen maakuntakaavaa 2040 varten on selvitetty tuulivoiman merkittävimpiä vaikutuksia, jotka kohdistuvat maakotkaan, metsäpeuraan ja maisemaan. Lisäksi on selvitetty sähkönsiirtoa ja tuulivoiman sosiaalista hyväksyttävyyttä. Selvitysten ja arviointien lähtökohtana on varovaisuusperiaate: Huomioidaan suurin mahdollinen vaikutus. Selvitysten tulokset, johtopäätökset ja suunnitteluohjeet vaikutusten lieventämiseksi on huomioitu maakuntakaavan valmistelussa.   

Pitäisikö maakuntakaavan 2040 laatiminen keskeyttää, kunnes tuulivoimaa koskeva lainsäädäntö ja ohjeet saadaan ajan tasalle?  

Tuulivoimalatekniikka kehittyy jatkuvasti. Erityisesti voimaloiden koko on kasvanut nopeasti. Useat tuulivoiman suunnittelua koskevat ohjeet ovatkin vanhentuneet nimenomaan niissä mainittujen voimalakokojen osalta. Tämä on huomioitu Maakuntakaavan 2040 laadinnassa ennakoimalla tuulivoimakehitystä vuoteen 2040 mennessä. 

Kaikkea kaavoitusta ohjaa ensisijaisesti maankäyttö- ja rakennuslaki ja -asetus. Niiden asettamat vaatimukset hyvälle kaavoitukselle ovat ajan tasalla. Lakisääteisesti maakuntakaavoituksessa on huomioitava valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Maakuntakaavan merkittävimmät vaikutukset tulee arvioida ja sen tulee perustua riittäviin selvityksiin. Myös maakuntakaavan sisältövaatimukset määritellään maankäyttö- ja rakennuslaissa.  

Vanhentuneet ohjeet ja muuttuva erikoislainsäädäntö eivät suoraan vaikuta hyvän maakuntakaavasuunnittelun perusteisiin eivätkä ennakoivalla otteella suunnitellun maakuntakaavan ajantasaisuuteen.