Vesikriisissä hyvä esimerkki turvallisuusviestintään ja varautumiseen
Kun Petäjävedellä viitisen vuotta sitten iski vesikriisi, tilanne saatiin nopeasti hallintaan. Vettä säästettiin, kukaan ei sairastunut eikä suurempaa paniikkia tullut, ainakaan kun näin jälkikäteen tilannetta mietitään. Hyvä viestintä oli silloin avainasemassa, ja valmius samaan on nyt koko Keski-Suomessa.
– Petäjävesi oli suorastaan ihanteellinen keissi siinä mielessä, miten nopeasti vesipulaan reagoitiin ja miten avoimesti asiasta tiedotettiin. Asukkaat lähtivät mahtavasti mukaan vedensäästötalkoisiin, ja säästövinkkejä jaettiin yhteisesti sosiaaliseen mediaan, Suvi Kallioinen muistelee.
Kallioinen toimi tuolloin Petäjävesi-lehdessä päätoimittajana. Hän sai seurata median aitiopaikalta, miten kuntaa kohdannut yllättävä vesipula onnistuttiin kääntämään katastrofista kuntalaisia yhdistäväksi talkoohengeksi. Nopea ensitiedotus ja siitä jatkunut kuntalaisten säännöllinen informointi piti tilanteen rauhallisena.
Nyt Äänekosken kaupungin viestintäasiantuntijana työskentelevä Kallioinen uskoo, että koko Keski-Suomi on hyvin varautunut erilaisiin yllättäviin kriiseihin – oli sitten vesi loppumassa tai joku muu uhka käsillä.
Skenaariot mietitty kansalaisten puolesta
Vesikatko on yksi tavallisimpia paikallisen kriisitilanteen aiheuttajia. Muutkin paikkakuntakohtaiset, potentiaaliset riskit ovat melko maanläheisiä.
– Sähkökatko, tietoliikenteen häiriöt ja liikenteessä tapahtuvat onnettomuudet, Keski-Suomen pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Pasi Vilhunen luettelee.
Vähemmän todennäköisiä, mutta mahdollisia ovat esimerkiksi tehdaspaikkakunnalla sattunut tehdasonnettomuus tai nurin kaatuneesta rekasta ympäristöön valuneet haitalliset aineet. Uhkakuvien edessä voi syntyä turvattomuuden tunnetta.
– On hyvä, jos osaa luottaa viranomaisiin ja siihen, että he tekevät kyllä kaikkensa tilanteen palauttamiseksi. Pelastustoimi ja muut viranomaiset harjoittelevat juuri näitä asioita varten ja kaikenlaiset skenaariot on mietitty jo valmiiksi, Vilhunen vakuuttaa.
– Keski-Suomessa pidetään myös yhteisiä harjoituksia, joissa viranomaiset ja kuntien toimijat testaavat yhteistyötä sekä valmiutta toimia eri tilanteissa, Suvi Kallioinen lisää.
Värisuora: turvallisuusviestinnän toimintakortit
Varautuminen ja häiriö- ja poikkeustilanteiden ennakointi on tuottanut maakunnassa esimerkillistä yhteistyötä eri toimijoiden kesken. On luotu KSTURVA eli Keski-Suomen turvallisuus- ja valmiustoimikunta. Sen sateenvarjon alla alueen toimijoiden ylin johto tekee tiivistä tiimityötä poikkeusoloihin varautumisessa.
Erilaisiin poikkeustilanteisiin KSTURVAn viestintäryhmä on laatinut turvallisuusviestinnän toimintakortit. Ne on tarkoitettu kunnille ja organisaatioille, erityisesti johdon ja viestinnän tarpeisiin.
Korteissa on simppeleitä, konkreettisia käytännön ohjeita oikea-aikaiseen viestintään. Äkillisessä tilanteessa niistä voi tarkistaa marssijärjestyksen, kenen viranomaisen vastuulla viestintä eri tilanteissa on. Korteista löytyvät myös valmiit tiedotepohjat ja eri toimijoiden yhteystiedot.
Viestintäryhmässä ovat edustettuna hyvinvointialue ja pelastuslaitos, Keski-Suomen liitto, Ilmasotakoulu, Keski-Suomen ELY-keskus, Sisä-Suomen poliisi, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, SPR:n Länsi-Suomen piiri sekä kunnat.
Yhteiset käytännöt, työryhmät ja mutkattomat yhteydet ovat hitsanneet eri toimijat kunnissa ja viranomaistahoilla hyvin tiimiksi.
– Kyllä me Keski-Suomessa voimme itseämme vähän kehua! Meidän vahvuus on siinä, että me kaikki toimijat tunnemme toisemme; on helppo soittaa ja ottaa yhteyttä. Sen ansiosta olemme ehkä jopa muita maakuntia edellä yhteistyössä, Vilhunen ja Kallioinen toteavat lähes yhteen ääneen.
Varautuminen tuo turvallisuuden tunnetta
Kriisinkestävyys on hyvällä tolalla kuntien ja viranomaisten tasolla, mutta entä kuntalaisen oma turvallisuuden tunne?
– Se lähtee siitä, että koti on itselle turvallinen. Sen jälkeen tärkeysjärjestyksessä ovat konkreettiset kotivarat ja muu varautuminen, kuten taskulamppu, varavirtalähteet ja elintarvikevarautuminen. Maaseudulla tällainen tapahtuu ehkä automaattisemmin, koska kaupassa ei käydä välttämättä joka päivä. Toivon toki, että myös kaupungissa asuva muistaa varautua huomista pidemmälle, Vilhunen naurahtaa.
Jokaisella on hyvä olla 72 tunnin kotivara, eli kodin kaapissa kolmeksi vuorokaudeksi vettä, elintarvikkeita ja välttämättömät lääkkeet. Puhelimen 112-sovellus on hyvä olla ladattuna, ja sen kautta löytyy lisätietoa poikkeustilanteiden varalle.
Vilhunen kannustaa myös kysymään välillä naapurilta, onko kaikki kunnossa ja tarvitseeko hän kyytiä kauppaan. Se on pieni ele itseltä, mutta voi olla toiselle ratkaisevan tärkeä juttu.
– Ylipäätään etenkin haja-asutusalueella kriisinsieto on Keski-Suomessa hyvällä tolalla. Väestön ikääntyminen tuo omat haasteensa sinnekin, mutta useinhan ikäihmiset ovat juuri niitä sitkeimpiä, Vilhunen pohtii.
Tälle vuodelle Keski-Suomen liitto on avannut rahoitushaun turvallisuuden teemoihin: keskisuomalaisten turvallisuuden ja toimeliaisuuden edistämiseen myönnetään kehittämistukea, jota voivat saada yleishyödylliset yhdistykset, säätiöt ja rajatusti myös julkiset yhteisöt. Tukea voidaan myöntää 20.000–100.000 euroa hanketta kohden. Hakemukset käsitellään kahdessa erässä: 26.5.2025 mennessä saapuneet hakemukset käsitellään elokuussa ja 15.9.2025 mennessä saapuneiden hakemusten päätökset tehdään loka–marraskuun aikana.
Lisätietoja rahoitushausta
Teksti, kuvat ja video: Ilona Savitie