Keski-Suomen hiilivarastoja ja -nieluja koskeva selvitys on valmistunut. Keski-Suomen maakuntastrategian mukaisesti maakunta tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteeseen pääsemiseksi kasvihuonekaasupäästöjen hillinnän ohella on pidettävä huolta maakunnan hiilivarastoista ja –nieluista.
Lokakuussa 2024 valmistuneen selvityksen mukaan Keski-Suomen metsät toimivat tällä hetkellä hiilinieluna, mutta metsien hiilinielujen ja -varastojen kasvu edellyttäisi muutoksia metsänhoidossa etenkin ohjaavien käytänteiden tasolla. Kokonaisuudessaan selvitys tuo kaivattua lisätietoa hiilivarastoista ja -nieluista sekä maankäyttösektorin päästöistä. Se vahvistaa tietoon pohjautuvaa ilmastotyötä ja sen johtamista Keski-Suomessa. Selvityksessä arvioidaan Keski-Suomen hiilivarastojen ja -nielujen nykytilaa vuosina 2018 ja 2023 sekä hiilivarastojen ja -nielujen tulevaisuuden kehitystä.
Selvityksen tarkastelu kattaa LULUCF-sektorin, eli maankäyttösektorin, määritelmän mukaisesti metsät, viljelysmaat, kosteikot, ruohikkoalueet, rakennetut alueet sekä puutuotteet. Maankäyttösektori pitää sisällään niin päästölähteitä kuin hiilinieluja. Hiilinielulla tarkoitetaan prosessia tai mekanismia, joka sitoo hiilidioksidia poistamalla sitä ilmakehästä. Vuonna 2018 Keski-Suomen maankäyttösektori oli päästölähde (167 kt CO2e). Vuonna 2023 maankäyttösektori toimi kokonaisuudessaan niukasti nettonieluna, yhteenlasketut nielut olivat -290 kt CO2e. Molempina vuosina metsät toimivat hiilinieluina, mutta muut maankäyttösektorin luokat päästölähteinä. Maankäyttösektorin suurimmat nettopäästöt syntyvät viljelysmaista ja kosteikoista (sisältäen myös turvetuotantoalueet). Rakennettujen alueiden ja ruohikkoalueiden merkitys kokonaisuudessa on pieni verrattuna metsiin, viljelysmaihin ja kosteikoihin. Vuoden 2023 hiilinielu kattaa noin viidesosan Keski-Suomen vuoden 2022 kokonaispäästöistä (Hinku-laskenta ilman päästöhyvityksiä).
Hakkuumäärillä keskeinen merkitys tulevaisuuden kehityksessä
Hiilinielujen ja -varastojen kehitystä vuoteen 2050 saakka arvioitiin kolmen eri skenaarion (BAU, LISÄ ja KIERTO) avulla. Skenaarioiden mukaan hakkuiden rajoittaminen on keskeisin mahdollisuus varmistaa metsien pysyminen merkittävänä hiilinieluna. Keski-Suomen hiilineutraaliustavoitteen mukaista nettonielumäärää ei kuitenkaan saavuteta missään skenaariossa. Skenaariotarkastelun ajatuksena on pohtia erilaisia mahdollisia kehityskulkuja ja arvioida erilaisten ratkaisujen vaikutusta tulevaisuuden hiilinieluihin ja -varastoihin. Skenaariot ovat ennemmin taustaa ja kutsu tulevaisuuskeskusteluun kuin arvioita tulevaisuuden kehityksestä. Hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista arvioitaessa on muistettava, että sen saavuttamisessa keskeistä on hiilinielujen vahvistamisen lisäksi päästövähennyksissä onnistuminen.
BAU-skenaario (perusskenaario) perustuu nykyisiin hakkuumääriin ja maankäyttöön huomioiden tehdyt ja tiedossa olevat maankäyttösektoriin liittyvät ilmastotoimenpiteet. Skenaariossa on huomioitu Venäjän puun tuonnin päättyminen ja sen aiheuttama kotimaisen puuntuotannon kasvava tarve, joka muuttaa skenaarion muuten Business as usual -henkistä kehitystä. Sen sijaan skenaariossa metsänhoidon taso pysyy nykyisenkaltaisena. BAU-skenaariossa metsät kääntyvät nettopäästölähteeksi 2020-luvun puolivälissä ja näin ollen koko maankäyttösektorista tulee päästölähde. Päästölähteen koko kasvaa vuoteen 2050 saakka.
LISÄ-skenaario (lisääntyvän puuraaka-aineen hyödyntämisen skenaario) kuvaa tilannetta, jossa Keski-Suomen metsätalouden käytäntöjä tehostetaan esimerkiksi jatkuvapeitteisen metsänhoidon ja lannoituksen lisäämisen avulla ja hakkuiden määrää lisätään lyhyellä aikavälillä. LISÄ-skenaarion tavoitteena on tehostettujen metsänhoitokeinojen avulla säilyttää metsät nettonieluina, vaikka hakkuiden määrä lyhyellä aikavälillä kasvaisi. LISÄ-skenaariossa maakunnan metsät kääntyvät ensin 2020-luvulla päästölähteeksi ja sitten hiilinieluksi 2030-luvun alussa. Metsien hiilinielu on kuitenkin pieni, minkä vuoksi maankäyttösektori pysyttelee 2040-luvulla lähellä nollatasoa.
KIERTO-skenaario (kiertotalouden mukaisen metsätalouden skenaario) kuvaa tilannetta, jossa arvonlisältään korkeilla tuotteilla voidaan kasvattaa biotalouden tuottoa ilman hakkuumäärien kasvua. Samalla hyödynnetään sivuvirtoja ja kiertotalousmalleja, ja toimitaan resurssitehokkaasti. Skenaariossa on keskeistä muita skenaarioita selvästi pienemmät hakkuutasot. Hakkuita vähennetään 2020-luvun lopulta lähtien, minkä myötä metsien hiilinielu kasvaa merkittävästi 2030-luvun puoliväliin asti ja sitten tasaantuu.
Skenaarioiden taustaoletukset ja laskentamenetelmät on kuvattu tarkemmin raportissa.
Kestäviä ratkaisuja ja yhteistyötä tarvitaan
Skenaariotarkastelujen perusteella metsien hiilinielujen ja -varastojen kasvu edellyttäisi merkittävää metsänhoidon uudelleen ajattelua ja muutoksia ohjaus- ja kannustejärjestelmissä. Tähän tarvitaan niin maakunnallista kuin valtakunnallista yhteistyötä ja keskustelua. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää laajaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä kestävän kehityksen mukaisten ratkaisujen käyttöönottoa.
Selvityksen tuloksia hyödynnetään mm. Hiilineutraali Keski-Suomi 2030 -tiekartan maankäyttösektoria koskevien linjausten ja toimenpiteiden määrittelyssä sekä laajemmin Keski-Suomen ilmastotyön suunnittelussa. Aineisto on taustatietona myös muiden maakunnan toimijoiden käytössä.
Selvitys on luettavissa Keski-Suomen liiton julkaisusarjassa ja sen teki FCG Consulting Group Oy.
Selvitys on toteutettu Luonto- ja ilmastotiedolla johtaminen Keski-Suomen vahvuudeksi (LUMOAVA) -hankkeessa, joka konkretisoi globaalien kriisien, ilmastonmuutoksen ja luontokadon, hillintää paikalliselle tasolle. Hankkeessa luodaan keinoja ja ymmärrystä käsitellä maakunnallisesti luontokadon torjuntaa ja ilmastonmuutoksen hillintää yhtä aikaa. Keski-Suomen liiton ja Keski-Suomen ELY-keskuksen toteuttama hanke jatkuu 31.12.2025 asti. Hanke toteutetaan Euroopan unionin osarahoittamana.
Lisätiedot:
Suvi Bayr, ympäristöasiantuntija
suvi.bayr@keskisuomi.fi
+358 40 652 3848
Enni Huotari, aluekehitysasiantuntija
enni.huotari@keskisuomi.fi
+358 40 675 9945