Keski-Suomen strategian yhtenä Kasvun maaperä -tavoitteena on edistää kaikenikäisten oikeutta, kykyä ja intoa tehdä työtä ja yrittää. Tarkempana tavoitteena on lisätä 50–74-vuotiaiden työllisyyttä ja yrittäjyyttä kannustamalla jatkuvaan oppimiseen ja osa-aikaiseen työskentelyyn, huolehtimalla työkyvyn ylläpitämisestä sekä nostamalla ikääntyneiden arvostusta työelämässä. Hyvän voinnin Keski-Suomi -hankkeen yhtenä työpakettina on näiden tavoitteiden edistäminen. Tämä blogisarja käsittelee eläkeläisten työurien lisäksi laajemmin asioita, jotka edistävät kaiken ikäisten mahdollisuuksia työntekoon.
Hyvä kunto ja liikkuminen tukevat myös työkykyä
Terveys ja toimintakyky ovat sekä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin että työkyvyn perusta. Liikkuminen jo pienissäkin määrin vaikuttaa suotuisasti sekä terveyteen että toimintakykyyn, ja vaikutukset ovat sekä fyysisiä että psyykkisiä. Heikko fyysinen toimintakyky taas altistaa esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauksille sekä mielenterveyden ongelmille, jotka johtavat sairauspoissaolojen syytilastoja.
– Liikkumisen määrällä on positiivinen yhteys itsearvioituun työkykyyn, myös psyykkisen työkyvyn osalta. Liikkuminen myös lisää palautumista kaikenlaisesta kuormituksesta ja parantaa unen laatua. Unella taas on suuri merkitys yleisesti vireyteen ja terveyteen, kertoo kehittämispäällikkö Miia Malvela Liikkuva Aikuinen -ohjelmasta.
Kokonaisvaltainen fyysinen toimintakyky auttaa esimerkiksi jaksamaan keskiraskaissa tai fyysisesti kuormittavissa töissä, mutta myös yksittäiset liikuntakerrat ovat työkyvyn kannalta erittäin tarpeellisia. Malvela lisääkin, että jo yksittäinen liikuntakerta vähentää ahdistusta ja masennuksen oireita.
Valtaosalla alle 75-vuotiaista suomalaisista koettu liikkumiskyky on hyvä, selviää uusimmassa Terve Suomi -tutkimuksessa. Arjessa tapahtuva liikkuminen on kuitenkin vähentynyt, ja tällä hetkellä noin kolme neljästä työikäisestä ei liiku terveytensä kannalta riittävästi.
– Liikkumattomuus aiheuttaa noin 3 miljardin euron vuosittaiset kustannukset menetettynä työpanoksena ja terveydenhuollon kuluina, kertoo projektipäällikkö Katja Järvelä JAMKin Liikkeelle työkyvyn puolesta -projektista.
Fyysisestä kunnosta huolehtiminen kaiken ikää tukee sekä nuorempana arjessa ja työssä jaksamista, mutta luo myös perustan itsenäiselle arjelle iäkkäänä, sillä ikääntyessä fyysisen toimintakyvyn ongelmat yleistyvät. Väestön ikääntymisestä johtuen fyysisen toimintakyvyn ongelmista kärsivien määrä tulee kasvamaan tulevina vuosikymmeninä, havaitaan myös Terve Suomi 2023 -tutkimuksessa. Liikkumiseen ja fyysiseen toimintakykyyn on siis kiinnitettävä huomiota jo nyt.
Iäkkäiden fyysinen toimintakyky parantunut aiempiin sukupolviin verrattuna
Olemmeko me siis tällä hetkellä huonommassa kunnossa kuin ennen? Jyväskylän yliopistossa Gerontologian tutkimuskeskuksessa tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin fyysisen ja älyllisen toimintakyvyn eroja verraten nykypäivän 75–80-vuotiaita 1990-luvulla eläneisiin ikätovereihin. Tohtorikoulutettava Kaisa Koivunen Jyväskylän yliopistosta kuvaa, että nykyeläkeläiset ovat paremmassa fyysisessä ja psyykkisessä kunnossa kuin ikätoverinsa kolmekymmentä vuotta sitten. Hänen mukaansa tämä näkyy esimerkiksi paremmassa lihasvoimassa ja liikkumiskyvyssä, parempina tiedonkäsittelytaitoina ja vähempinä masennusoireina.
Eroja sukupolvien välillä selitti nykyisten iäkkäiden pidempi koulutus. Etenkin fyysisen toimintakyvyn eroja selitti myös se, että ihmiset ovat nykyään pidempiä ja painavampia. Muita suotuisia yhteiskunnallisia muutoksia ovat esimerkiksi parempi ravitsemus ja hygienia, terveydenhuollon palveluiden ja koulujärjestelmän kehittyminen, koulutuksen parempi saavutettavuus sekä monipuolistunut työelämä. Koivunen summaa tutkimustulosten viittaavan siihen, että eliniän pidentyessä myös toimintakykyisiä vuosia on enemmän.
Resepti hyvään toimintakykyyn ja terveyteen ei ole vuosikymmenten aikana kuitenkaan muuttunut: terveelliset elämäntavat, kuten riittävä liikunta, uni, terveellinen ravitsemus, tupakoimattomuus ja alkoholin välttäminen, merkitykselliset ihmissuhteet sekä työn ja vapaa-ajan tasapaino ovat yhä keskeisiä hyvinvoinnin rakennuspalikoita, ja osittain aiempaa helpommin yksilön saavutettavissa.
– Yhteiskunnassa olevat toimintakykyyn liittyvät haasteet ovat muuttuneet ajan myötä. Esimerkiksi aikaisemmin tyypillisen vähäisen ravitsemuksen sijaan monet saavat liikaa energiaa ja monien elämäntyyli sisältää paljon paikallaan oloa. Myös työnkuva on monella ennemminkin kognitiivisesti kuin fyysisesti rasittavaa. Näihin toimintakykyä haastaviin tekijöihin on tärkeää kiinnittää huomiota ja reagoida, Koivunen lisää.
Ympäristön/työpaikan mahdollisuudet tekevät hyvistä valinnoista helppoja
Vaikka jokainen henkilö tekee itse valintansa terveellisiin elämäntapoihin liittyen, on parempia valintoja helpompi tehdä, kun ympäristö tukee niitä.
– Meidänkin tutkimustuloksemme osoittivat, että ympäristöllä ja yhteiskunnalla on toimintakyvyn kannalta tärkeä rooli ja niihin asioihin tulee myös nykyään pyrkiä vaikuttamaan toimintakyvyn tukemiseksi, Koivunen kertoo.
Työelämä on suuri osa arkea, ja työpaikalla tapahtuvilla asioilla on paljon vaikutusta myös yksilön hyvinvointiin. Myös matkat töihin ja sieltä takaisin ovat tilanteita, joissa voi ihan huomaamattaan saada arkeen lisää liikettä. Liikunta onkin usein alihyödynnetty keino parantaa ja ylläpitää henkilöstön työkykyä.
– Parhaimmillaan liikkumisen suunnitteluun osallistetaan henkilöstö, toteutuksessa on mukana työterveyshuolto, kokonaisuudesta laaditaan suunnitelma ja se on osa työhyvinvoinnin tai työkyvyn johtamisen kokonaisuutta, Malvela kertoo. Heikentäviä tekijöitä taas ovat kiire ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien puute.
Työntekijöiden liikuntaa kannustavat toimet saattavat joskus myös kohdentua huonosti, ja niitä saattavat hyödyntää eniten ne, jotka jo liikkuvat paljon.
– Työelämässä olisi tarve saada työnantajille kannustimia, joiden avulla liikunnallisia toimenpiteitä voisi kohdentaa paremmin juuri heille, jotka eivät liiku terveytensä kannalta riittävästi. Esimerkiksi työterveyshuollossa ei ole olemassa selkeitä prosesseja, miten siellä liikkumisen asiat ovat mukana, vaikka sitä kautta saataisiin tavoitettua hyvin juuri he, jotka työkykynsä ja terveytensä kannalta hyötyvät liikkumisesta, Malvela summaa.
Konkreettisia keinoja työhyvinvoinnin ja liikkumisen lisäämiseksi etsitään ja kokeillaan Jamkin Liikkeelle työkyvyn puolesta -projektissa, joka saa rahoituksen ESR+ -rahastosta. Siinä painopisteet ovat työhyvinvointi, työkyky, työpäivän aikainen liike ja palautuminen.
– Päätavoitteenamme on saada työpaikat käyttämään liikunnallisia keinoja työkyvyn vahvistamiseksi ja työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Projektissa on mukana toistakymmentä eri toimialoja monipuolisesti edustavaa keskisuomalaista työpaikkaa sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta, Järvelä kertoo.
Projektissa liikkumista ja sen lisäämistä työpaikoilla suunnitellaan yhdessä henkilöstön kesken ja toimenpiteitä räätälöidään organisaation toiveiden ja tarpeiden mukaan. Työhyvinvoinnin johtamiseen myös panostetaan suunnitelmallisesti.
– Tämä kaikki vahvistaa niin johdon kuin henkilöstön osaamista ja ymmärrystä ja mahdollistaa sen, että työpaikalla löydetään liiketoimintaa ja strategiaa tukevat ratkaisut henkilöstön hyvinvoinnin ja työkyvyn kehittämiseksi tavoitteellisesti ja systemaattisesti. Suurimman hyödyn korjaavat kiistatta ne työpaikat, joissa johto omalla esimerkillään ja kannustuksellaan tukee hyvinvoivaa ilmapiiriä ja muistaa, että liike ja palautuminen työpäivään sopivasti annosteltuna parhaimmillaan lisää tuottavuutta ja hyödyt virtaavat aina asiakkaalle asti, Järvelä kertoo.
Liikettä lisätään myös Keski-Suomi liikkuu 2030 -agendan puitteissa, joka kannustaa kaikkia keskisuomalaisia sekä keskisuomalaisia organisaatioita lisäämään liikettä arkeensa.
Lisätietoa:
Jyväskylän yliopisto: Iäkkäät ihmiset ovat nuortuneet: fyysinen ja älyllinen toimintakyky on parantunut 30 vuodessa merkittävästi – Gerontologian tutkimuskeskus – GEREC
Terve Suomi 2023: Fyysinen toimintakyky ja Työkyky
Liikkuva aikuinen: Liikkuva työelämä
JAMK: Liikkeelle työkyvyn puolesta -projekti
Keski-Suomi liikkuu 2030 -agenda
Heidi Kervinen