Työelämä houkuttaa myös eläkeiän jälkeen
Keski-Suomen strategian yhtenä Kasvun maaperä -teeman tavoitteena on edistää kaikenikäisten oikeutta, kykyä ja intoa tehdä työtä ja yrittää. Tarkempana tavoitteena on lisätä 50–74-vuotiaiden työllisyyttä ja yrittäjyyttä kannustamalla jatkuvaan oppimiseen ja osa-aikaiseen työskentelyyn, huolehtimalla työkyvyn ylläpitämisestä sekä nostamalla ikääntyneiden arvostusta työelämässä. Hyvän voinnin Keski-Suomi -hankkeen yhtenä työpakettina on näiden tavoitteiden edistäminen. Nyt alkava blogisarja käsittelee erityisesti eläkeläisten työntekoa, mutta myös asioita, jotka edistävät kaiken ikäisten mahdollisuuksia työntekoon.
Keski-Suomen, kuten koko maamme, ikärakenne on yhä enemmän kallellaan ikääntyneiden suuntaan, ja tulevaisuudessa suunta on samankaltainen. Syntyvyyden ollessa vähäistä ja suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle työikäisiä on suhteessa näihin ikäluokkiin vähemmän. Väestöllinen huoltosuhde, eli 15–64-vuotiaiden määrän suhde 0–14-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden määrään, on tällä hetkellä Keski-Suomessa 64,6 % ja sen ennustetaan nousevan 69,7 vuoteen 2040 mennessä. Maakunnan keskiarvo ei näytä vielä hälyttävältä, mutta huoltosuhde ylittää sadan tällä hetkellä jo kahdeksassa Keski-Suomen kunnassa.
Ennusteiden valossa näyttää siltä, että vuonna 2040 väestön huoltosuhde on joissain Keski-Suomen kunnissa jo lähes 150. Maakunnan elinvoiman sekä keskisuomalaisten hyvinvoinnin valossa onkin ensiarvoisen tärkeää, että työssä käyminen on mahdollista mahdollisimman monelle halukkaalle ja työkykyä tuetaan parhain mahdollisin keinoin.
Yhä useampi eläkeläinen jatkaa ansiotyössä
Työnteko eläkeiän jälkeen on kasvattanut suosiotaan viime vuosikymmenellä. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2023 65–74-vuotiaiden työllisyysaste oli 13,9 %, ja tämä luku on noussut tasaisesti vuodesta 2020 lähtien, jolloin se oli 10,5 %. Kymmenessä vuodessa eläkeläisten työnteon yleisyys on kasvanut reippaasti: esimerkiksi vuonna 2010 70–74-vuotiaiden ikäryhmästä vain 4,1 % oli töissä, kun vuonna 2023 tämä osuus oli yli tuplaantunut, 8,6 %.
Ilmarisen vuonna 2023 teettämässä kyselytutkimuksessa kaksi kolmasosaa vanhuuseläkkeellä olevista ilmoitti haluavansa tehdä ansiotyötä. Vastaavanlaisia tuloksia on saatu myös Eläketurvakeskuksen (2023) tutkimuksesta, johon vastanneista eläkeläisistä puolet oli kiinnostuneita työnteosta. Molempien tutkimuksien vastaajista noin 35 % oli töissä. Tämä tarkoittaa sitä, että eläkeläisistä noin viidesosa olisi kiinnostunut työnteosta, mutta ei jostain syystä ole töissä.
Mikä työuran jatkamisessa kiinnostaa?
Eläkeläisten tärkeimmiksi syiksi jatkaa työuraa nousivat tutkimuksessa työn tarjoama mielenkiintoinen tekeminen, kokemus tarpeellisuudesta sekä sosiaaliset suhteet. Nämä syyt olivat samoja niin heillä, jotka olivat töissä, kuin heillä, jotka haluaisivat työskennellä, mutta eivät olleet löytäneet sopivaa työtä. Myös taloudelliset tekijät on mainittu syinä työnteolle, mutta ne nousevat hiukan harvemmin työskentelyn motiiveiksi kuin edellä mainitut psykososiaaliset syyt.
Yleisimmät esteet työllistymiselle ovat eläkeläisten mukaan sopivan työn puute sekä kokemus siitä, että heitä ei palkata korkean iän vuoksi. Lisäksi viime vuosina esimerkiksi Ilmarisen (2023) tutkimuksessa on havaittu huolestuttavia trendejä eläkeläisten koettuun työkykyyn liittyen. Vuonna 2014 57 prosenttia vastaajista koki, että he jaksaisivat työelämässä hyvin, mutta vuonna 2023, alle puolet oli väitteen kanssa samaa mieltä. Erityisesti fyysinen toimintakyky vaikutti heikentyneen, sillä vuonna 2023 24 prosenttia vastaajista ei kokenut jaksavansa fyysisen toimintakykynsä puolesta työelämässä, kun vuonna 2018 vain 9 % vastaajista oli kokenut niin.
Joustava työ ja tiedon lisääminen työnteon mahdollistajina
Vanhuuseläkkeen rinnalla tehty työ on usein osa-aikaista tai epäsäännöllistä, ja eläkeläisten toiveet työnteon suhteen liittyvät työn ja työaikojen joustavuuteen. Mahdollisuus työskennellä 1–2 päivää viikossa joustavin työajoin houkuttelee eläkeläisiä eniten. Oman osaamisen, mielenkiinnon ja jaksamisen mukaan räätälöidyt tehtävät toisivat monelle halukkaalle mahdollisuuden jatkaa työuriaan.
Sopivan työn löytäminen koetaan haastavaksi, ja siksi osa kaipaa erityisesti eläkeläisille suunnattuja rekrytointipalveluja, joissa sopivat työt ja työntekijät kohtaisivat. Työnantajien asenteisiin olisi myös syytä vaikuttaa, jotta he näkisivät eläkeläiset potentiaalisina työntekijöinä ja hyödyntäisivät heidän osaamistaan. Lisäämällä tietoa eläkeläisten työllistymismahdollisuuksista voidaan auttaa töihin haluavia löytämään sopivia työtehtäviä.
Työnteon jatkaminen eläkeiässä ei ole pelkästään taloudellinen kysymys, vaan myös keino ylläpitää henkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Samalla se tarjoaa yhteiskunnalle arvokasta työvoimaa tilanteessa, jossa monilla aloilla on pulaa osaajista.
Tutustu tekstissä mainittujen tilastojen kuvaajiin
Lisätietoa:
- Polvinen, A., Tenhunen, S., Järnefelt, N., Kivelä, M., Kuivalainen, S., Nivalainen, S., & Sten-Gahmberg, S. (2023). Työnteko vanhuuseläkkeellä: Kyselytutkimus palkkatyöstä vanhuuseläkkeelle vuosina 2019–2021 siirtyneille. Eläketurvakeskus.
- Kannisto, J. (2021). Eläkkeellä ja työssä: tilasto eläkeläisten työnteosta vuosina 2007–2020. Eläketurvakeskus.
- Hiltunen, K. (2020) Eläkkeeltä töihin -kysely 2020. Eläkeläisten kokemuksia, asenteita ja motiiveja eläkkeellä työskentelystä. Eläkeliitto.
- Ilmarinen (2023). Eläkeläisten talous ja vireys. Ilmarinen.
Blogisarjan seuraavassa osassa käsitellään fyysisen toimintakyvyn vaikutusta työelämään ja työurien jatkumiseen eläkeiän jälkeen.