Maahanmuutto siivitti Keski-Suomen väestömäärän poikkeukselliseen kasvuun
Keski-Suomen väestömäärä kasvoi lähes 900 henkilöllä vuonna 2023. Väestöään kasvattivat Jyväskylä, Luhanka, Muurame ja Uurainen. Keski-Suomen asukasmäärä vuoden 2023 lopussa oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 273 319. Maakuntien joukossa Keski-Suomi on 5. suurin.
Maakunnan poikkeuksellisen vahvan väestökasvun taustalla oli maahanmuutto. Ukrainan sotaa paenneilla oli mahdollisuus hakea kotikuntaa vuoden maassa olon jälkeen ja tämä lisäsi maahanmuuttajien määrää. Maahanmuutto on vaikuttanut positiivisesti väestömäärään myös Jyväskylää laajemmalla alueella ja pienemmissä kunnissa. Maan sisäisessä muuttoliikkeessä Keski-Suomi menetti väestöään. Kun huomioidaan sekä maan sisäinen että maan rajat ylittävä muuttoliike muuttovoittajiksi ylsi 11 Keski-Suomen kuntaa.
Syntyvyys ylitti kuolleisuuden Muuramessa ja Uuraisilla
Syntyneiden määrä painui vuonna 2023 jälleen pohjalukemiin. Keski-Suomeen syntyi 1 953 lasta, mikä on 1 200 lasta vähemmän kuin 2010-luvun taitteessa. Vain kahdessa Keski-Suomen kunnassa syntyvyys ylitti kuolleisuuden vuonna 2023, Muuramessa (+13) ja Uuraisilla (+12). Muissa kunnissa luonnollinen väestömuutos oli miinuksella.
Matala syntyvyys näkyy lapsi-ikäluokkien määrissä. Keski-Suomessa alle 15-vuotiaiden lasten määrä on laskenut yhtäjaksoisesti vuoden 2014 jälkeen, -5 400 lasta vähemmän. Vuonna 2023 lasten määrä kasvoi edellisvuodesta vain Luhangassa (+11 lasta), Kyyjärvellä (+2 lasta) ja Kinnulassa (+1 lapsi).
Työikäisten määrä kasvoi
Työikäisten (15-64 v.) määrä kasvoi poikkeuksellisesti Keski-Suomessa (+673) vuonna 2023. Kasvua saivat Jyväskylä, Uurainen, Muurame ja Laukaa. Vuonna 2023 työikäisiä oli maakunnassa noin 7 000 vähemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin.
Yli 64-vuotiaiden määrä maakunnassa on kasvanut noin 12 700:lla viimeisten kymmenen vuoden aikana. Nopeinta kasvu on ollut ikärakenteeltaan nuorissa kunnissa, Muuramessa, Jyväskylässä ja Laukaassa. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan kasvu keskittyy lähivuosikymmeninä ikääntyneimpiin väestöryhmiin.
Talouden alavire levisi Keski-Suomeen
Aluetalouden arvonlisää mittaavat tiedot ulottuvat vuoteen 2022. Koronan jälkeinen arvonlisän kasvu oli Keski-Suomessa ripeää. Vuonna 2022 Keski-Suomessa arvonlisäys (käypiin hintoihin) kasvoi koko maan tahdissa, 7,4 %. Keski-Suomen arvonlisäys – 9,6 mrd. euroa – kattoi 4,1 % koko maan arvonlisästä. Asukasta kohden laskettuna Keski-Suomi jää selvästi jälkeen koko maasta.
Vuonna 2023 globaali epävarmuus, hintojen nousu, korkeat korot ja maailmantalouden heikko kysyntä kurittivat taloutta laaja-alaisesti. Keski-Suomessa yritysten liikevaihto kääntyi vuoden edetessä laskuun ja työmarkkinoiden suotuisa vire taukosi. Vuoden 2023 kolmannelle neljännekselle ulottuvien tietojen mukaan Jyväskylän seudulla yritysten yhteenlaskettu liikevaihto pysytteli lähes ennallaan, kun taas muilla seutukunnilla liikevaihto oli reippaassa laskussa.
Talouden heikentynyt kehitys heijastuu työmarkkinoille tyypillisesti viiveellä. Keski-Suomen yritysten henkilöstömäärän kasvu alkoi hienoisesti hidastua vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä. Maakunnan työttömyys oli loppuvuonna selvässä kasvussa.
Talouden ja työmarkkinoiden hiipumisen myötä vuonna 2023 kuntien osarahoittaman työmarkkinatuen määrä kääntyi jälleen kasvuun. Keski-Suomen kunnat maksoivat työttömyyden pitkittymisestä aiheutuvia ns. sakkomaksuja vuonna 2023 yhteensä 27,6 M€, joka oli 4,3 % edellisvuotta enemmän. Koko maassa kuntien maksuosuudet kasvoivat 3,8 %.
Taloudellinen huoltosuhde kuvaa työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrää sataa työllistä kohden. Tämä suhdeluku vaihteli Keski-Suomessa Muuramen 127:sta Kinnulan 212:een. Korkea taloudellinen huoltosuhde heikentää veropohjaa ja lisää julkisia menoja. Paranevalla työllisyydellä on huoltosuhdetta vahvistava vaikutus, kun taas väestön ikääntyminen heikentää sitä.
T&K-toiminta kasvussa korkeakoulujen vedossa
Keski-Suomessa vuonna 2022 ilman perusasteen tutkintoa oli vajaa neljännes 15-vuotta täyttäneistä, kun 2000-luvun alussa osuus oli 41 %. Alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on puolestaan yli kaksinkertaistunut, 10 %:sta 23 %:iin. Kuntien välillä erot väestön koulutustasossa ovat huomattavat.
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus Keski-Suomessa on suurin 40–54-vuotiaissa. Nuoremmissa ikäluokissa osuus jää alhaisemmaksi. Yli 39-vuotiaissa korkea-asteen koulutettujen osuus on kasvanut selvästi reilussa 10 vuodessa. Sen sijaan 30–39-vuotiaissa korkeakoulutettujen osuus on laskenut.
Keski-Suomen tutkimuksen ja kehittämisen (T&K) menot ovat maakuntien kuudenneksi suurimmat. T&K-menot kasvoivat reippaasti vuonna 2022. Kasvua edellisvuodesta kertyi 8,0 %, joka ylitti koko maan kasvun 5,9 %. Kasvu nojasi korkeakoulusektoriin. Yritysten osuus T&K-menoista oli 51 %, kun koko maassa vastaava osuus oli 68 %. T&K-toiminta on alueellisesti keskittynyttä. Jyväskylän seudun osuus on 85 % ja metsäbiotalouskeskittymä-Äänekosken 13 % maakunnan T&K-menoista.
Tutustu koko aineistoon (pdf):
Keski-Suomen aluekehitys tilastojen valossa
Tilastot perustuvat Tilastokeskuksen ja Kelan tuoreimpiin aineistoihin. Väestökehitystä kuvaava aineisto perustuu vuoden 2023 ennakkotietoihin.
Lisää tilastotietoja Keski-Suomesta Keski-Suomi ennakoi -verkkosivulla
Lisätiedot:
Kirsi Mukkala
aluekehitysasiantuntija
040 595 0002
kirsi.mukkala[at]keskisuomi.fi