Keski-Suomi on noin 274 000 asukkaallaan maan viidenneksi suurin maakunta. Viime syksynä julkaistun Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Keski-Suomen väestömäärä kasvaisi niukasti vuoteen 2045 kasvun kohdentuessa keskuskaupunki Jyväskylään ja Muurameen muun maakunnan menettäessä väestöään. Ennuste kertoo menneiden vuosien kaltaisen kehityksen jatkumosta tulevaisuuteen.
Väestömuutos on kolmen tekijän summa
Ennusteen mukaan Keski-Suomen väestömäärän tuleva kasvu perustuisi yksinomaan runsaaseen maahanmuuttoon. Ilman maahanmuuttoa maakunnan väestömäärä olisi laskenut jo viimeisten kymmenen vuoden aikana lähes 8 000:lla. Jos ennusteen mukaista korkeaa maahanmuuttoa Keski-Suomeen tavoitellaan, se ei toteudu itsestään tai edellisten vuosien voimalla. Siihen tarvitaan maakunnan yhteistä tahtoa ja kyvykkyyttä tehdä maakunnasta huomattavasti nykytilannetta kansainvälisempi.
Maan sisäinen muuttoliike on vaikuttanut viime vuosina Keski-Suomen väestömäärään vain vähän. Maan sisäisessä kilpailussa ratkaisevat sekä alueen vetovoimaisuus houkutella uusia asukkaita että pitovoimaisuus saada nykyiset asukkaat kiinnittymään alueelle. Tässä on parantamisen varaa koko Keski-Suomessa, myös Jyväskylässä.
Kolmannen muutostekijän, luonnollisen väestömuutoksen, ennustetaan vähentävän väestömäärää tuntuvasti syntyneiden määrän alittaessa kuolleiden määrän. Vuonna 2024 Keski-Suomeen syntyi 1 998 lasta, mikä on 900 lasta vähemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Romahdus syntyvyydessä on ollut nopea. Mikään ei viittaa siihen, että merkittävää käännettä olisi tapahtumassa. Myöskään alueellisen vaikuttamisen mahdollisuudet eivät ole suuren suuret.
Väestökehityksen monta puolta
Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi pidettiin 7.5.2025 väestökehityksen teemasta otsikolla Kasvoiltaan muuttuva Keski-Suomi – näemmekö mahdollisuudet? Asiantuntijapuheenvuorot valottivat väestökehitystä eri näkökulmista.
Apulaisprofessori Olli Lehtonen Itä-Suomen yliopistosta kertoi väestökehityksen haasteista ja toisaalta uudistumisen tuomista mahdollisuuksista. Kun väestö vähenee, hiipuu useimmiten myös taloudellinen toimeliaisuus käynnistäen itseään vahvistavan negatiivisen kehityksen kierteen.
Lehtonen korosti alueiden erilaisuutta ja paikkaperusteista kehittämistä, jolloin ratkaisuja etsitään alueen omista vahvuuksista. Älykkäästi sopeutumalla varaudutaan väestön vähenemiseen ja siitä aiheutuviin muutoksiin suunnitelmallisesti ja uudella tavalla tekemällä, luopuen ja leikatenkin, mutta samalla viisaasti tulevaisuuden elinvoimaa säilyttäen. Konkreettisia esimerkkejä älykkäästä sopeutumisesta ja työkaluista sen toteuttamiseksi kuitenkin kaivataan. Ehkä vasta sitten useampi kunta nostaa älykkään sopeutumisen strategiaansa.
Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojala korosti puheenvuorossaan tuottavuuden sekä koulutuksen, tutkimuksen, innovaatioiden ja yhteistyön merkitystä, kun vähenevän ja ikääntyvän väestön tilanteessa vähemmästä on saatava enemmän irti.
Keski-Suomen oppilaitokset ovat vetovoimaisia, mutta ydinkysymykseksi nousee maakunnan pitovoima. Liian harva korkeakouluista valmistunut jää Keski-Suomeen. Tämä liittyy vahvasti työmarkkinoiden vastaanottavuuteen ja uusien työpaikkojen luomiseen alueelle. Vetovoimaiset ja taloudellisesti kestävät oppilaitokset ovat Jyväskylälle ja Keski-Suomelle kriittinen menestystekijä – toisaalta, yliopisto tarvitsee vahvan maakunnan ja keskuskaupungin.
Viitasaaren kaupunginjohtaja Helena Vuopionperä-Kovanen totesi toiveikkuuden, innokkuuden ja päättäväisyyden olevan tärkeitä väestöhaasteiden keskellä. Olennaista kunnissa on ymmärrys siitä, ettei tulevaisuus ole vain ajautumista, vaan siihen voidaan myös itse vaikuttaa tekemällä asioita uudella tavalla.
Viitasaarella tulevaisuutta tehdään ja haasteisiin vastataan satsaamalla monipuolisesti elinvoimaan ja työpaikkoihin, nuorten arjen veto- ja pitovoimaan, osallisuuteen sekä näkemällä seniorit voimavarana.
Talousjohtaja Niko Toivanen Osuuskauppa Keskimaalta kertoi maakunnan perheiden ja talouksien määrittävän ostovoimallaan kauppaketjun menestyksen. Samalla kauppa on yhteiskunnan tukijalka ja peili.
Toimintaympäristön kehityksen havainnointi ja arviointi on jatkuvaa. Väestökehityksen heijastukset kauppaan ovat moninaiset. Ikääntyneiden määrän kasvu ja toisaalta lapsiperheiden vähenevä määrä näkyvät palvelukysynnässä ja ostokäyttäytymisessä, yksinasuvien määrän kasvu haastaa bonusjärjestelmää ja monikielinen työyhteisö on yhä enemmän arkipäivää.
Yrityspalvelujohtaja Tuomas Puttonen OP Keski-Suomesta korosti paikallisen pankin kiinnostusta omaan toiminta-alueeseensa ja rohkeutta katsoa eteenpäin. Pankki pyrkii mahdollistamaan liiketoiminnan ja asumisen eri puolilla maakuntaa. Ei niinkään yritysrahoituksessa, mutta kiinteistöhankkeissa alueellinen eriytyminen näkyy. Kiinteistöhankkeet edellyttävät tarkempaa suunnittelua sijainnista riippuen.
Väestön väheneminen jatkunee valtaosassa keskisuomalaiskuntia ja väestön ikääntyminen on totta kaikkialla. Kohtaloon alistumisen sijaan foorumin puheenvuoroissa korostui uudella tavalla tekeminen. Ehkäpä malliesimerkit älykkäästä sopeutumisesta löytyvätkin tulevina vuosina Keski-Suomesta!
Tutustu Keski-Suomen tilastoihin ja ennakointityöhön