Vaikutusten arviointi on lähtökohtaisesti tulevaisuuteen katsomista. Vaikutusten arvioinnissa pyritään tunnistamaan sellaista kehitystä, jota nykyhetken päätöksistä seuraa tulevaisuudessa.
Maakuntaohjelma on yksi sellainen asiakirja, jolle on lain mukaan tehtävä suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Arviointi on Keski-Suomessa haluttu nähdä lain mukanaan tuoman velvollisuuden sijaan maakuntastrategian valmistelua aidosti tukevana prosessina.
Maakuntastrategian vaikutusten arvioinnin lähtökohtaan liittyy paljon epävarmuutta, kuten se, mikä merkitys maakunnan kokonaiskehityksessä on juuri maakuntastrategialla tai toisaalta, mikä vaikutus ylätasoisella strategialla on tarkempiin suunnitelmiin ja konkreettiseen toteuttamiseen. Ei kuitenkaan takerruta tällä kertaa niihin.
Keski-Suomen maakuntastrategia päivitetään tänä vuonna ja Keski-Suomen liitossa haluttiin aloittaa tämän kertainen päivitysprosessi vilkaisemalla taaksepäin. Mitä neljä vuotta sitten mahdettiinkaan arvioida tapahtuvaksi? Ja mitenköhän hyvin arviointi on osunut kohdalleen. Toimiston keskustelun pohjalta työhön pääsi osallistumaan monialainen maakunnallinen YVA-ryhmä, jolla on tärkeä rooli maakuntastrategian vaikutusten arvioinnissa. Katsotaan seuraavaksi joitakin nostoja havainnoista.
Teknologiakehitys haastaa arviointia
Etätyöt ja digipalvelut nähtiin arvioinnissa positiivisessa valossa, kuten osoittaa tämä arvioinnin kirjaus: ”Teknologia helpottaa saavutettavuutta ja voi mahdollistaa työnteon asuinpaikasta riippumatta, mikä lisää alueellista ja asukkaiden välistä tasa-arvoa”. Nykytilanteen valossa voi todeta, että arviointi on osunut osittain oikeaan, mutta ollut myös todellisuutta yksipuolisempi.
Etätyöt ja digipalvelut kokivat kehitysloikan koronapandemian myötä. Nähtiin, että moni työ onnistuu etänä paikasta riippumatta. Matkustamisen tarve vähenee ja etäisyyksien merkitys pienenee. Samaan aikaan arvioinnissa ei osattu ennakoida, että etätyöt laajasti käytettynä aiheuttavat uudenlaisia yhdenvertaisuushaasteita, kun ne sopivat vain osalle aloista ja työtehtävistä ja toisaalta myös terveyshaasteita esimerkiksi eristäytymisen myötä.
Digipalveluiden osalta on todettu, että osittain ne ovat helpottaneet asioimista ja osittain osoittautuneet riittämättömiksi. Voi siis sanoa, että digipalvelut ovat hyviä siellä, minne sopivat, mutta ne eivät sovi kaikkialle.
Alueellisen tasa-arvon näkökulmasta haastetta aiheuttaa erityisesti digiverkkojen epätasa-arvo. Yleisestä hyvästä verkkojen kehityksestä huolimatta osittain erityisesti maaseudulla on käynyt niin, että vanhoja 2G- ja 3G-verkkoja on purettu ilman, että uudet laajakaista ja 5G-yhteydet vielä pystyvät korvaamaan vanhoja. Lisäksi on huomattu, että esimerkiksi yritysten kohdalla digiyhteydet eivät täysin ole riittäneet korvaamaan fyysisiä yhteyksiä ja esimerkiksi maakunnan lentokentän säilyminen käytössä nähdään edelleen keskeisenä edunvalvonnan kohteena.
Metsätalouden ja luonnon tasapaino
Arvioinnissa on varoiteltu metsien korkeaan käyttöasteeseen liittyvistä riskeistä esimerkiksi seuraavilla kirjauksilla: ”Keskisuomalainen metsä hahmottuu liikaa resurssipankkina luonnon monimuotoisuuden kustannuksella.” ”Metsien käyttöaste on lähivuosina merkittävin maakunnan luonnon monimuotoisuuteen vaikuttava tekijä. Käyttöasteen säilyessä korkeana haitallisia vaikutuksia voidaan lieventää metsien suojelupinta-alaa lisäämällä ja edistämällä saman aikaisesti talousmetsissä tehtävien luonnonhoitotoimien vaikuttavuutta luontotyyppien ja lajien elinvoimaisuuteen.” Keski-Suomessa metsien käyttöaste on pysynyt korkealla. Hakkuukertymä oli esimerkiksi vuonna 2023 noin 90 % suurimmasta ylläpidettävästä hakkuukertymäarviosta. Samaan aikaan suojeltua metsäpinta-alaa on Keski-Suomessa vain vähän, 3,7 %. Viime aikojen kansalliset uutiset tukevat huolta liian yksipuolisesta näkökulmasta metsiin. Vastaavasti maakunnallinen tutkimus syksyltä 2024 osoittaa, että Keski-Suomen maankäyttösektori on vain niukasti hiilinielu.
Yksi metsätalousmaakunnan pitkäaikaisia kehityskohtia on ollut teollisuuden jalostusarvon kasvu. Se on arvioinnissa nähty mahdollisuutena: ”Teollisuuspohjaisen talouden kehittäminen resurssitehokkaammaksi ja jalostusasteeltaan korkeammaksi lisää taloudellista kasvua.” Yksittäisiä hyviä esimerkkejä uudesta korkeamman jalostusarvon liiketoiminnasta on nähty (esimerkiksi Spinnova), mutta kehitystä ei ole vielä nähty suuressa mittakaavassa. Vaikuttaa siltä, että arviointi on ollut tältä osin turhan toiveikasta, vaikka kertoo ihan todellisesta mahdollisuudesta.
Hyvän voinnin panostukset näkyvät viiveellä
Sen sijaan sosiaali- ja terveysalan liiketoimintamahdollisuuksia ja niiden positiivisia vaikutuksia arvioinnissa ennakoitiin ja liiketoiminta vaikuttaa myös kasvaneen. Arvioinnissa lukee: ”Hyvään vointiin ja terveyteen liittyvälle liiketoiminnalle keskeistä on ennaltaehkäisy. Vaikutukset ihmisiin ovat pääosin positiivisia.” ”Hyvinvoinnin liiketoiminta tuo tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kannalta tasapainoa.” Arvio on toteutunut ainakin siltä osin, että sote-alan yrityskanta on kasvanut 11 % (+75) ajalla 2020/Q4-2024/Q3. Hyvän voinnin klusterin (matkailu, kulttuuri, liikunta) liikevaihto on ollut kasvussa vuoden 2021 lopulta lähtien. Vaikeampaa on arvioida, miten liiketoiminnan kasvaminen on vaikuttanut ihmisten hyvinvointiin. Arviointiin kirjatun ennaltaehkäisevän luonteen takia vaikutukset todennäköisesti näkyvätkin vasta pidemmällä aikavälillä.
Arvioinnissa on kiinnitetty paljon huomiota osallistavaan toimintatapaan maakunnassa ja sosiaalisesti kestävän maakunnan rakentamiseen. ”Sosiaalisesti kestävämpää maakuntaa rakennetaan myös taide- ja kulttuuritoiminnan sekä lasten ja nuorten osallisuuden ja harrastustoiminnan kautta.” Kirjauksen osalta nykytilanne näyttäytyy ristiriitaisena. Arvion voi nähdä kulttuuritoimijoiden tavoitteeksi, mutta resurssien väheneminen vaikeuttaa käytännön toimintaa.
Uusiutuvan energian laajeneminen yllätti
Nykytilanteen valossa yksi teema on kehittynyt niin nopeasti, että sen vaikutuksia ei ole osattu arvioinnissa tunnistaa. Aurinkoenergian teollisen mittakaavan hankkeet yhdessä tuulivoimahankkeiden kanssa tarjoavat uusiutuvaa energiaa ja todennäköisesti vähentävät luontokatoa globaalisti. Hankkeiden suuri määrä on kuitenkin herättänyt todellisen huolen niiden paineesta maankäytölle ja erityisesti luonnon pirstoutumiselle. Yhtenäiset laajat metsäalueet ovat arvo itsessään, välttämättömyys osalle eläinlajeista ja tärkeä tekijä luonnon virkistyskäytölle ja luontomatkailulle. Hankkeiden suuri määrä uhkaa kuitenkin pirstoa luonnonalueita ennennäkemättömän paljon.
Strategiatyö on valintoja
Katsaus taaksepäin herättää huomaamaan, että monia vaikutuksia on osattu tunnistaa jo etukäteen. Niiltä osin, kuin nämä ovat positiivisia vaikutuksia, strategiatyö on ollut oikean suuntaista. Niiltä osin kuin tunnistettuihin negatiivisiin vaikutuksiin ei ole strategiaprosessissa reagoitu, on vaikutusten arviointi jätetty liian pienelle painoarvolle. Toivottavasti käynnissä olevassa strategiaprosessissa vaikutusten arvioinnin kautta pystytään vahvemmin vaikuttamaan strategian valmisteluun ja muuttamaan kirjauksia, jos niillä arvioidaan olevan suuria negatiivisia vaikutuksia.
Samaan aikaan vaikutusten arvioinnin huomioon ottaminen saattaa kertoa jotakin arvoistamme. Kun arviointi kattaa kokonaiskestävyyden periaatteen mukaisesti sosiaaliset, taloudelliset, ekologiset ja kulttuurilliset vaikutukset, on valintakysymys, mitä vaikutuksia painotetaan ja huomioidaan ja mitkä negatiiviset vaikutukset nähdään vähemmän tärkeiksi ja jätetään huomioimatta.