Kiertokylät Keski-Suomessa -kuntatyöpaketin avaustapahtuma 12.11. oli napakka kokonaisuus kiertotalouden esimerkeistä kunnissa ja kuntien ja yritysten yhteistyöstä.
Tapahtuman avauspuheenvuorossa maakuntajohtaja Pekka Hokkanen puhui kiertotalouden moniulotteisuudesta ja yhteyksistä taloudelliseen, ekologiseen ja sosiaaliseen kestävyyteen. Kiertotalous tarjoaa mahdollisuuksia näihin kaikkiin kolmeen ulottuvuuteen. Kiertotalous vaatii toteutuakseen yhteistyötä niin toimialojen sisällä kuin rajoja ylittäen.
Kiertotalous toteutuu verkostoissa
Kiertotalouskeskuksen johtaja Tuomas Pussila toi esimerkkejä Kemin alueen kiertotaloustyöstä, sen kehittämisestä ja oppeja matkan varrelta. Kiertotalouskeskus toimii välittäjänä eri toimijoiden välillä. Kiertotalous toteutuu verkostoissa yhteistyöllä, joten yritysten on avoimesti kerrottava toiminnoistaan, jotta kiertotalouden mahdollisuuksia syntyy. Tuomas nostikin esiin välittäjän roolin tärkeyttä, kun kiertotaloutta kehitetään yhdessä yritysten kanssa. Välittäjän tulee olla riippumaton toimija, joka ei ole uhka yritykselle tai esimerkiksi varasta yritysten ideoita. Tuomas muistutti, että kiertotalous ei myöskään ole bisneksistä kaikista helpoin. Prosessit, kuten luvitus, rahoituksen hakeminen ja markkinoiden rakentaminen voivat kestää pitkään. Yritystoiminnan kehittämisessä on myös aina muistettava, että kaikki ideat eivät aina lähde lentoon. Markkina ei välttämättä ole vielä kypsä idealle. Maailma kuitenkin muuttuu ja sen mukana on muututtava. Välittäjän pitää myydä ideaa maailman muuttumisesta ja siitä, että kiertotalous tarjoaa mahdollisuuksia.
Aktiivisia tekoja tarvitaan
A-Insinöörien Katarina Varteva aloitti puheenvuoronsa nostamalla esiin, että Suomi ei ole kiertotalouden mallimaa, vaikka kiertotalous onkin esillä ja siitä paljon puhutaan. Siksi kiertotaloudesta puhumista edelleen tarvitaan. Meillä on jo olemassa paljon toimenpiteitä ja tehtäviä, joilla voidaan edistää kiertotaloutta. Toteutus vaatii kuitenkin aktiivisia tekoja. Suomi on EU:n jäsenenä sitoutunut hyödyntämään 70 % rakennus- ja purkujätteestä vuoteen 2020 mennessä, mutta hyödyntämisasteemme on kuitenkin edelleen alle 60 %. Paljon on siis vielä tehtävää. Samaan aikaan ympäristövaatimukset rakennusalalla ovat kasvussa. Uusia vaatimuksia tulee niin kansallisesta rakentamislaista kuin EU:n tasolta.
Kiertotaloutta voi rakennusalalla toteuttaa monin eri tavoin ja esimerkkejä on jo paljon, joista Katarina esitteli tilaisuudessa muutaman. Yksi keino toteuttaa kiertotaloutta on ylläpitää olemassa olevaa, jolloin vähennetään tarvetta tuottaa uutta materiaalia. Katarina esitteli toimistorakennuksen peruskorjausta, jossa yli 90 % rakennuksen purkumateriaalista meni uusiokäyttöön. Esimerkiksi teräs voidaan sulattaa uudeksi materiaaliksi tai viedä sellaisenaan toiseen kohteeseen käytettäväksi. Uusiokäytöllä saatiin projektissa myös kustannussäästöjä. Olemassa olevia tilojen käyttötarkoitusta voidaan myös muuttaa tai monipuolistaa, jolloin vältetään uuden rakentaminen ja lisätään rakennuksen käyttöä. Tästä toimintatavasta esimerkkeinä oli toimistorakennuksen muuntaminen miniasunnoiksi opiskelijoille. Lisäksi Katarina esitteli uutta innovaatiota: kierrätysmateriaaleista valmistettua tiiltä, jota hyödynnetään Jätkäsaaren kiertotalouskorttelin julkisivumateriaalina.
Kestävää kuntakehittämistä
Kuntaliiton Tuulia Innala kertoi tilaisuudessa kuntien kiertotaloustyön mahdollisuuksista ja taustalla toimivista ajureista. Tuulia aloitti puheenvuoronsa kestävän kehityksen tavoitteista toteamalla, että yksikään maailman maa ei ole saavuttanut korkeaa hyvinvointia ekologisesti kestävällä tavalla. Tarvitaan siis uutta toimintatapaa, jossa ihmisten hyvinvointi ei vaadi ekologista haittaa. Kiertotalous on yksi osa kestävää kehitystä ja se tarjoaa mahdollisuuden löytää tasapaino ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden välillä. Kunnille kiertotalous ei tarjoa vain yhtä ratkaisua. Koska kunnat ovat erilaisia, jokaisen kunnan on itse mietittävä, miten kiertotalous kunnassa näkyy ja toteutuu. Asiaa voi lähteä tarkastelemaan kahdesta näkökulmasta, kunnan omasta toiminnasta ja kunnan mahdollisuuksista ohjata alueensa toimijoita. Oman toiminnan näkökulmasta kiertotaloutta voi pohtia esimerkiksi jätehuollon ja vesihuollon toteuttamisen, kunnan omistamien kiinteistöjen tai hankintojen toteuttamisen kautta. Miten kiertotaloutta voidaan näissä kokonaisuuksissa lisätä? Toisaalta kunta voi pohtia sitä, miten esimerkiksi kaavoituksella, koulutuksella ja neuvonnalla voidaan ohjata alueen toimijoita kiertotalouden suuntaan.
Yksi uusi mahdollisuus kiertotaloustyön lisäämiseen kunnassa on Kiertotalouden green deal, joka on vapaaehtoinen sitoumus, jolla edistetään vähähiilistä kiertotaloutta. Erilaisia toimia, joihin kunnat voivat sitoutua, on iso määrä. Vaikka kunta ei tekisikään virallista sitoumusta, Kiertotalouden green dealin toimenpidelistaus voi toimia vinkkilistana omien toimien suunnitteluun.
Kiertokylät Keski-Suomessa -hanke aktivoi maaseutualueita
Tilaisuuden päätteeksi Keski-Suomen liiton Enni Huotari ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun Pauliina Silvennoinen esittelivät Kiertokylät Keski-Suomessa hankkeen toimia kunnille ja yrityksille. Hankkeen tavoitteena on aktivoida Keski-Suomen maaseutualueiden pk-yritysten, kuntien viranhaltijoiden ja yrityskehittäjien kiertotaloustoimenpiteitä, lisätä kiertotalousosaamista ja edistää teollisten symbioosien muodostumista alueellisesti. Hanke keskittyy konkreettisten kiertotaloustekojen ja -kokeilujen toteuttamiseen. Hankkeen aluksi kuntien ja yritysten toimet etenevät omilla väylillään, jotka hankkeen loppupuolella tulevat yhteen ja kiertokylää rakennetaan yhdessä.
Kiertotaloustekoja haetaan Vuoden kiertotalousteko Keski-Suomessa -kilpailussa. Teot voivat olla pieniä tai isoja, kuntien tai yritysten tekemiä. Oivaltavimmat, ennakkoluulottomimmat ja helposti monistettavat teot julkistetaan Keski-Suomen kiertotalousmessuilla syksyllä 2025. Ilmianna Webropol-lomakkeella oma hyvä käytäntö, tekeminen tai toiminta, joka edistää alueen kiertotaloutta. Hanketiimimme on yhteydessä ja kysyy tarkempia tietoja.
Tapahtuman esitysmateriaaleihin voit tutustua hankkeen verkkosivulla.
Kiertotaloutta aktivoivan Kiertokylät Keski-Suomessa -hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Rahoitus tulee Maaseuturahastosta. Hankkeen päätoteuttajana on Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy ja osatoteuttajana Keski-Suomen liitto. Hankkeen toteutusaika on 1.9.2024–30.6.2026.