Keski-Suomen ensimmäinen kulttuurifoorumi järjestettiin lokakuun alussa Äänekosken Painotalolla otsikolla ”Kulttuurin tulevaisuus on valoisa,” ja se keräsi paikalle runsaat 60 henkilöä eri puolilta maakuntaa. Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Keski-Suomen liitto, Taiteen edistämiskeskus ja Äänekosken kaupunki.
Kulttuuri työnä ja politiikkana
Foorumissa kuultiin puheenvuoroja niin valtakunnan tasolta kuin alueellisilta toimijoiltakin. Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) erityisasiantuntija Sofia-Charlotta Kakko pohti taiteilija ja taidekonsultti Kirsi Pitkäsen kanssa luovien alojen ja yritysmaailman yhteyksiä: taide – etenkään julkinen taide – ei synny tyhjiössä vaan työllistää runsain mitoin eri alojen asiantuntijoita ja tekijöitä.
Taiken ja kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen vuosittain julkaisemaa, taiteilijan työn osa-alueita konkreettisesti avaavaa kulttuuribarometri-tutkimusta esitteli kulttuurifoorumissa Cuporen erikoistutkija Minna Ruusuvirta. Barometrista selviää, että taiteilijoiden tulovirta koostuu yleensä monista eri työsuhteista. Barometrin tuloksista ja taiteilijan työn konkretiasta keskustelivat kuvataiteilija Johanna Juvonen Petäjävedeltä, muusikko Risto Puurunen Joutsasta sekä näyttelijä Aaro Vuotila Jyväskylästä, jotka todistivat juontaja Lasse Forsgrenin johdolla taiteilijan työn intohimoluonteesta. Taiteilija tekee monien työsuhteiden lisäksi aina myös paljon ilmaista työtä, mutta se on edellytys taiteen tuottamisessa. Keskustelussa huomautettiin myös, että vaikka työ ja taide on taiteilijalle koko elämä, täytyisi hänen muistaa myös vapaa-aika ja sen merkitys.
Cuporen ja Jyväskylän yliopiston erikoistutkija Sakarias Sokka haastoi kulttuurikenttää ja etenkin kulttuurihallintoa käytännönläheisyyden puutteesta: puhutaan paljon mutta tehdään vähän. Esimerkkinä hän mainitsi juurikin parhaillaan käynnissä olleen kulttuurifoorumin, joka verkostoitumismielessä on toki tarpeellinen, mutta mitä jää käteen? Sokka peräänkuuluttikin foorumin kaltaisilta tapahtumilta tavoitteita jonkin konkreettisen toimenpiteen tai toimeenpanon toteuttamiseksi.
Tämä haaste otettiinkin vastaan kuntien kulttuuritoimintaa käsitelleessä paneelikeskustelussa. Taiken erityisasiantuntijan Antti Huntuksen johdolla keskustelemassa olivat Kannonkosken ja Petäjäveden kuntien kulttuurivastaavat Tarja Alainen ja Olli Koponen sekä kulttuurin asiantuntija Kimmo Suortamo Keski-Suomen liitosta. Resurssien olemattomuus riivaa kaikkia pieniä kuntia ja kulttuuria tehdään käytännössä ilman rahaa. Ihmisten sitoutuneisuus ja yhteistyön voima antavat kuitenkin mahdollisuuksia toteuttaa asioita: kunnan ja järjestökentän verkosto on elinehto kunnan kulttuuritoiminnan järjestämisessä.
Mielenkiintoisen näkemyksen keskisuomalaisuuteen kulttuurikeskusteluun esitti Viitasaaren kaupungin vapaa-aikatoimenjohtaja Jorma Rihto, jonka teesin mukaan vahva identiteetti rajoittaa luovuutta. Hänen mukaansa kaikista kunnan laissa määritellyistä tehtävistä vain kulttuurissa mennään syvälle identiteettikysymyksessä: ei tien tai talon rakentaja tai päiväkodin hoitaja mieti keskisuomalaista identiteettiä eikä niin pitäisi olla kulttuurinkaan saralla: kunnallisia perusasioita ei tule perustella identiteettipolitiikalla. Kääntäen hän esitti, että paikallinen kulttuuri ei ole vahva, jos se on rakennettu identiteetin vuoksi: kun emme tiedä mikä meidän identiteettimme on, asiat eivät ole valmiiksi lukittuja ja voimme siten tutkia ja kehittää asioita vapaammin. Rihton mukaan Keski-Suomi on identiteettivapaa vyöhyke ja se on hyvä asia.
Mitä seuraavaksi?
Paneelissa asetettiin seuraavan kulttuurifoorumin tähtäimeksi alueellista kulttuurikeskustelua ylläpitävän ja koordinoivan taidetoimikunta 2.0 -mallin toimeenpano. Mallin tavoitteena on täyttää alueelliseen kulttuurihallintoon jäänyttä aukkoa. Sen käytännön tavoitteena on jonkinlainen luovien alojen kasvusopimus tai keskustelussa mainittu kulttuurin maakuntakaava, jossa sovitaan mitä, kuka ja miten tehdään, miten toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia seurataan ja mikä on seuraava askel. Tämän uuden toimintamallin luomisesta vastaa Keski-Suomen liitto ja sen toimintaperiaate ja kokoonpano esitellään viimeistään seuraavassa kulttuurifoorumissa syksyllä 2025.
Oliko kulttuurifoorumin yltiöpositiivisella otsikolla sitten perusteita? Onko kulttuurin tulevaisuus valoisa kaikista maailmantilanteen ja talouden uhkakuvista huolimatta? Kulttuurifoorumin teema on peräisin Karstulan kunnan kulttuurityöntekijä Susanna Leppäsen suusta, jonka mukaan kaikista vastuksista huolimatta kulttuurin tulevaisuus on toivorikas. Tämä todettiin myös Keski-Suomen kulttuurifoorumissa, jonka loppusanat lausui – tai oikeammin lauloi – kokouslaulaja Aaro Vuotila:
”Silloin kun on vaikeinta
tarvitsemme taidetta
uusia valoja
aukesi Painotalossa”