Mielen hyvinvointi voimavarana työurilla
Keski-Suomen strategian yhtenä Kasvun maaperä -tavoitteena on edistää kaikenikäisten oikeutta, kykyä ja intoa tehdä työtä ja yrittää. Tarkempana tavoitteena on lisätä 50–74-vuotiaiden työllisyyttä ja yrittäjyyttä kannustamalla jatkuvaan oppimiseen ja osa-aikaiseen työskentelyyn, huolehtimalla työkyvyn ylläpitämisestä sekä nostamalla ikääntyneiden arvostusta työelämässä. Hyvän voinnin Keski-Suomi -hankkeen yhtenä työpakettina on näiden tavoitteiden edistäminen. Tämä blogisarja käsittelee eläkeläisten työurien lisäksi laajemmin asioita, jotka edistävät kaiken ikäisten mahdollisuuksia työntekoon.
Tänään 10.10. vietetään kansainvälistä mielenterveyspäivää, jonka teemana on tänä vuonna työelämän mielenterveys. Teema on osuva myös meidän maakunnassamme. Keski-Suomen maakuntastrategian yhtenä tavoitteena on nostaa mielen hyvinvoinnin osaksi Keski-Suomen kehitystä esimerkiksi kannustamalla työnantajia panostamaan työhyvinvointiin.
Mielen hyvinvointi, niin työssä kuin muussa arjessa, ei tarkoita pelkästään yksilön jaksamista, vaan on yhteiskunnallisen kestävyyden perusta. Miten pidämme huolen siitä, että jokainen ikäryhmä, nuorista ikääntyviin, jaksaa ja voi hyvin työelämässä? Tämä kysymys on erittäin ajankohtainen, kun erilaiset epävarmuudet kuormittavat mieltämme yhä enemmän.
Mielen hyvinvointi heikentyy
Viimeisimmän kouluterveyskyselyn havainnot lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin tilasta ovat huolestuttavaa luettavaa. Koko maassa ja myös Keski-Suomessa nuorten mielenterveys on heikentynyt merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana, ja tämä kehitys jatkuu myös työelämässä. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -tutkimuksen mukaan todennäköisestä työuupumuksesta kärsivien nuorten aikuisten määrä on kaksinkertaistunut pandemiaa edeltäneeseen aikaan verrattuna, ja on nuorilla aikuisilla yleisempää, kuin vanhemmissa ikäluokissa.
Kaikkiaan työikäisillä työuupumus on yleistynyt, ja esimerkiksi työn imua koetaan vähemmän kuin pandemiaa edeltävänä aikana. Mielen pahoinvointi näkyy myös sairauspoissaoloissa, sillä mielenterveyden häiriöt ovat ohittaneet tuki- ja liikuntaelinten sairaudet yleisimpinä sairauspoissaolojen syynä jo vuonna 2020, eikä kehityksen suunta ole muuttumassa.
Mistä tällainen kehityskulku johtuu? Ilmiön taustalla useita yhtäaikaisia vaikuttavia tekijöitä. Nuoret kohtaavat erityistä painetta menestyä nopeasti ja sopeutua digitalisaation vaatimuksiin. Tämä paine näkyy kasvavana pahoinvointina esimerkiksi kouluissa ja työuupumuksen yleistymisessä nuorissa ikäluokissa. Työikäisillä puolestaan työelämän kiihtynyt tahti ja työn pirstaleisuus lisäävät kuormitusta, ja ikääntyvät työntekijät joutuvat tasapainoilemaan oman työkykynsä ylläpidon ja jatkuvan oppimisen vaatimusten kanssa.
Hyvinvointi lisää tuottavuutta
Jotain on siis tehtävä, jotta yhteiskuntamme pysyy hyvinvoivana. Työhyvinvointia voidaan lisätä yksilön ja työpaikan osalta esimerkiksi psyykkistä työkuormaa keventämällä: informaatiotulvan ja työn pirstaloitumisen kesyttäminen sekä tehtävänkuvien selkeyttäminen ja yhteisöllisyys tukevat henkilöstön hyvinvointia. Tällaisia toimia tutkitaan myös Keski-Suomessa, esimerkiksi Jyväskylän yliopiston MEANWELL-tutkimushankkeessa kehitettiin toimintamalli työn merkityksellisyyden kartoittamiseen ja sen yhteisölliseen kehittämiseen hyvin tuloksin. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on käynnistynyt MieliLiike-hanke, jossa tarkastellaan lähemmin liikunnan ja luonnon yhteyttä mielenterveyteen ja luodaan mielenterveystyön ammattilaisille malli näiden hyödyntämiseen asiakastyössä. Liikunta ja muut terveelliset elintavat toimivat perustana kaikelle hyvinvoinnille, ja niiden edistäminen on mahdollista myös työpaikoilla.
Työhyvinvointi ei ole kriittistä ainoastaan yksilön, vaan myös organisaatioiden ja yhteiskunnan toiminnassa. Hyvinvoivassa työyhteisössä, jossa opitaan ja autetaan muita, koetaan myös työn imua. Työhyvinvointi ja jatkuva työssä oppiminen ovat vahvasti linkittyneet myös kokonaistuottavuuteen: hyvinvoivat työntekijät ovat organisaatioidenkin kannalta tuottavampia. Sosiaali- ja terveysministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja Työterveyslaitoksen Työelämän tilannekuvia -katsaus perustaakin tulevaisuuden talouskasvumme yhä tiiviimmin työhyvinvointiin ja osaamiseen.
Panostetaan ennaltaehkäisyyn!
Ilmiöön vaikuttaa kuitenkin yksilöiden ja yksittäisten työpaikkojen lisäksi myös laajemmat yhteiskunnalliset asiat. Lasten ja nuorten hyvinvointiin panostaminen ja varhaista tukea tarjoavat mielenterveyspalvelut ehkäisevät ongelmien muodostumista myöhemmin. Mielen hyvinvointi ja ongelmien ehkäisy onkin nostettu tärkeäksi kehittämisen kohteeksi maakunnallisessa nuorisovaltuustossa, ja esimerkiksi Keski-Suomen sivistysjohtajille luovutettu aloite puhelimien kieltämisestä koulupäivien ajaksi johtuu osaksi niiden aiheuttamista haitoista itsetuntoon ja keskittymiseen.
Mielen hyvinvointi on myös valittu yhdeksi kolmesta kärjestä Keski-Suomen hyvinvointialueen vuosien 2024–2025 hyvinvointiohjelmassa, ja hyvinvointialue on aloittanut yhdessä nuorten kanssa kampanjan, jossa tuodaan esiin nuorten mielen hyvinvointia vahvistavia tekijöitä sekä opiskeluhuollon ja mielenterveyden palveluita lähemmäksi nuoria. Kampanja haastaa myös muut toimijat kertomaan ja tiedottamaan nuorten mielen hyvinvointia tukevista toimista ja aiheista omissa kanavissaan.
Mielen hyvinvointi on voimavara, joka kantaa läpi työuran, oli kyseessä sitten nuori työntekijä tai eläkeiän kynnyksellä oleva ammattilainen. Työelämän haasteisiin vastaaminen vaatii konkreettisia toimenpiteitä, ja jokainen voi omalta osaltaan tukea työyhteisönsä hyvinvointia. Lisäksi tarvitaan laajempaa yhteiskunnallista keskustelua mielen hyvinvoinnista ja sen tärkeydestä työelämässä muutoksen aikaansaamiseksi.
Lisätietoja:
Miten Suomi voi? -katsaus. Työterveyslaitos, 2024 Työelämän tilannekuvia: Työhyvinvoinnista ja osaamisesta löytyy tuottavuuden kasvun mahdollisuuksia. STM, TEM, TTL. 2024 Kouluterveyskysely (THL), 2023. Mielenterveyden häiriöistä johtuvien sairauspoissaolojen kasvu jatkuu - Kelan tietotarjotin, 2024.Heidi Kervinen