Keski-Suomen energiamurrosta vauhdittava energiaselvitys on valmistunut. Selvityksessä arvioidaan maakunnan uusiutuvan energian potentiaalia nyt ja tulevaisuudessa. Arviointi on suhteutettu Keski-Suomen hiilineutraaliustavoitteeseen.
Vasta valmistuneessa Keski-Suomen energiaselvityksessä on tarkasteltu Keski-Suomen toteutunutta päästövähenemää. Vähenemän perusteella päästökehityksen perusuraksi on arvioitu päästötason putoaminen keskimäärin 4,5 % vuodessa. Perusuralla eteneminen ei kuitenkaan yksistään riitä hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseen.
Jo julkistetun uusiutuvan energian hankekannan toteutuminen edistäisi merkittävästi Keski-Suomen ilmastotavoitteiden toteutumista. Tämän lisäksi Keski-Suomessa on paljon uusiutuvan energian potentiaalia, joka tulee ottaa käyttöön. Hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen energiasektorilla edellyttää sekä energiatehokkuustoimia että uutta vihreää energiantuotantoa.
Aurinko- ja tuulienergia
Aurinkovoiman mahdollisuudet herättävät kiinnostusta tällä hetkellä myös Keski-Suomessa. Aurinkovoiman pientuotannon kapasiteetin ennakoidaan miltei nelinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Keski-Suomessa on myös potentiaalia suuren kokoluokan aurinkotuotantoalueille, joita kartoitettiin osana energiaselvitystä. Potentiaalisimpien aurinkovoima-alueiden vuosituotanto voisi olla jopa 6 500 GWh, mikä on noin 30 % Keski-Suomen kokonaisenergiankulutuksesta.
Uusiutuvan energian hankkeiden kaavoituksen ja luvituksen tulee olla ripeää, jotta maakunnan ilmastotavoitteet saavutetaan. Erityisesti aurinkovoiman osalta suunnitteluprosesseja tukisi valmisteilla olevan valtakunnallisen aurinkoenergian luvitusta ja kaavoitusta koskevan ohjeistuksen valmistuminen. Myös uusiutuvan energian hankkeiden kohdalla on kuitenkin tärkeää, että suunnittelu on vuorovaikutteista, vaikutukset arvioidaan huolellisesti ja ne myös huomioidaan suunnittelussa.
Vuoden 2022 energiataseessa tuulivoimatuotanto vastasi noin prosenttia Keski-Suomen energiankulutuksesta. Teoreettinen potentiaali on yli 40-kertainen toteutuneeseen tuulivoimatuotantoon, ja maakunnallisella tuulivoimatuotannolla olisi mahdollista kattaa jopa kolmannes Keski-Suomen energiankulutuksesta.
Erityisesti tuulivoiman kasvupotentiaalia rajoittaa sähköverkon kapasiteetti. Jotta Keski-Suomen maakuntakaavan 2040 mahdollistama teoreettinen tuulivoimapotentiaali saataisiin toteutumaan nopeasti, tulee Keski-Suomen kohdistuvien kantaverkon investointien toteutua nopealla aikataululla.
Bio- ja geoenergia
Energiaselvityksessä tuotiin esiin maakunnassa aiemmin tehtyjä bio- ja geoenergiaan liittyviä selvityksiä. Aurinko- ja tuulivoimaan verrattuna näissä kahdessa energialähteessä ei ole samanlaista kasvupotentiaalia.
Erityisesti bioenergialla on kuitenkin keskeinen rooli Keski-Suomen energiajärjestelmässä. Vuonna 2022 biojakeiden osuus tunnistetuista polttoaineista oli 80 %. Hakkuukertymä Keski-Suomessa onkin viime vuosina ollut lähellä suurinta ylläpidettävissä olevaa tasoa, mikä rajoittaa kasvupotentiaalia.
Energian varastointi
Keski-Suomessa on jo kehitteillä sähkö- ja lämpöenergiavarastoja, jotka tukevat vihreää siirtymää. Isossa kuvassa energian varastoinnin osalta on haasteellista toteuttaa tarvittava kapasiteetti oikeassa muodossa: energiajärjestelmässä suurin osa varastoidusta energiasta tulisi olla palautettavissa sähköksi. Sähkön varastoinnin ratkaisut eivät ole kypsyysasteiltaan tai kustannustehokkuudeltaan vielä valmiita.
Työtä eri energiavarastointiratkaisujen kehittämiseksi kuitenkin jatketaan. Esimerkiksi vety tulevaisuuden energiaratkaisuna tarjoaa mielenkiintoisia tulevaisuuskuvia.
Maakunnan liitto edistää Keski-Suomen energiamurrosta
Myönteisten ilmastovaikutusten ohella energiahankkeilla on toteutuessaan myös suuria taloudellisia vaikutuksia. Pelkästään jo selvitys- ja luvitusvaiheissa olevien hankkeiden investoinnit ovat satoja miljoonia euroja.
Maakunnan liitto jatkaa kuntien ja maakunnan toimijoiden tukemista vihreän siirtymän edistämisessä. Kunnilla kuitenkin on kaavamonopolin myötä aivan keskeinen rooli ja vastuu energiamurroksen edistämisessä.
Suurimmat haasteet hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiselle ovat lämmityksessä ja liikenteessä, joissa fossiilisen energian käytön osuus on edelleen suuri. Tavoite on saavutettavissa näiden sektoreiden sähköistämisellä ja uusilla kestävillä energialähteillä.
Syksyllä maakunnan liiton vetämänä käynnistyy kaksi ympäristöministeriön rahoittamaa energiamurrokseen liittyvää selvityshanketta. Vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkon kehittämisselvityksessä selvitämme yhdessä Pirkanmaan liiton kanssa vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkon kehittymistä maakuntien alueella. Selvityksessä keskitytään erityisesti raskaan liikenteen jakeluverkkoon sekä verkon kehittymiseen haja-asutusalueilla.
Maakunnan liitolla on oma keskeinen roolinsa Keski-Suomen vetytalouden rakentamisessa. Tätä työtä vauhdittaaksemme laadimme ensi syksyn ja alkuvuoden 2025 aikana vetytiekartan vetytalousinvestointien edistämiseksi. Vetytalouskeskittymän luomisen tueksi tarvitsemme Keski-Suomeen selkeän vetyprofiilin ja -vision sekä suunnitelman eli tiekartan, kuinka tuo visio saavutetaan. Tätä työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä maakunnan toimijoiden kanssa.
Selvitys Keski-Suomen energiamurroksesta ja sen vaatimista maankäytön ohjautuksen ja kaavoituksen tarpeista laadittiin Keski-Suomen liiton johdolla. Keski-Suomen liitto on saanut selvitystyöhön avustusta ympäristöministeriöltä. Selvitystyön tekemisessä on hyödynnetty konsulttiyhtiö Rejlers Finland Oy:tä.
Lisätiedot:
Valtteri Paakki
maakuntasuunnittelija
040 525 6059
valtteri.paakki[at]keskisuomi.fi