Tiedote Vaasa−Seinäjoki−Jyväskylä-liikennekäytävän kehittämisryhmän kokouksesta 18.6.2024
Seinäjoki−Jyväskylä rataosuuden sähköistämisen tarveselvitys valmistumassa
Väyläviraston tarveselvitys Seinäjoki−Haapamäki−Jyväskylä/Orivesi ratojen sähköistämisestä on valmistumassa. Sähköistämisen ohella selvityksessä on tutkittu muita yhteysvälien raideliikenteeseen vaikuttavia toimenpiteitä.
Vaasa−Seinäjoki−Jyväskylä-liikennekäytävän kehittämisryhmä toteaa, että sähköistämisen ohella yksi edistävä toimenpide on radan ja valtatien 18 jäljellä olevien tasoristeysten poistaminen.
Vaasa−Seinäjoki−Jyväskylä-liikennekäytävän kehittämisryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Mikko Savola on tyytyväinen tarveselvityksen tekemiseen.
− Selvityksen alustavien arvioiden mukaan näyttää siltä, että akuutteja, liikennöintiä haittaavia korjaustarpeita ei radalla Möykynmäen korjattavaa tunnelia lukuun ottamatta ole. Pitkällä tähtäimellä tehtävää kuitenkin on. Rataosien sähköistäminen on edelleen selvä tavoitteemme, Savola toteaa.
Tarveselvityksen rahoitus järjestyi alueen kansanedustajien budjettialoitteen avulla.
Kun tarveselvitys valmistuu, ryhmä järjestää asiasta erillisen tiedotustilaisuuden.
Kiskobussit kulkevat ostoliikennesopimuksella
Tällä hetkellä VR toteuttaa henkilöjunaliikennettä Seinäjoen, Haapamäen ja Jyväskylän/Oriveden sähköistämättömillä rataosilla dieselkäyttöisillä kiskobusseilla. Nykyinen liikenteen ostoliikennesopimus on voimassa 2030-luvun alkuun.
– Kiskobussiliikenne on ylimaakunnallista liikennettä ja tärkeä osa valtakunnallista raideliikennejärjestelmää. Kun 2030-luvun alussa ostosopimuksista siirrytään liikenteen kilpailuttamiseen, tulee kiskobussiliikenteen jatkossakin olla valtion hankkimaa liikennettä, toteaa Savola.
Ryhmä painottaa, että mainittujen rataosien tulevaisuuden ratkaisuja tulee miettiä nyt. Kiskobussikalusto tulee käyttöikänsä päähän 2030-luvulla eikä uusi dieselkalusto ole enää tulevaisuuden ratkaisu.
Mobiilikuuluvuus kuntoon junissa
Etätyö ja -opiskelu ovat lisääntyneet merkittävästi koronan jälkeen 2020-luvun alkupuoliskolla. Työnantajien suhtautuminen etätyön tekoon on muuttunut ja monilla työntekijöillä olisikin mahdollisuus työskennellä esimerkiksi työmatkalla julkisissa liikennevälineissä. Tämä on puolestaan helpottanut ammattilaisten rekrytoimista aiempaa laajemmilta työssäkäyntialueilta, mikä on hyväksi alueiden ja koko Suomen kehitykselle. Junaliikenteen houkuttelevuuden lisääminen vähentäisi painetta tieverkon kunnossapitoinvestointeihin.
Kehityksen jarruksi ovat kuitenkin muodostuneet puutteet junien mobiiliyhteyksissä. Ongelmia on yritetty ratkaista valtion, VR:n ja mobiilioperaattoreiden yhteistyöllä. Valtio varautui asian edistämiseen viiden miljoonan euron budjettikirjauksella. Nyt tuota rahoitusta ollaan poistamassa.
Yhteyksissä on ongelmia lähes kaikilla rataosilla, eivätkä Seinäjoki−Haapamäki−Jyväskylä/Orivesi rataosat tee poikkeusta.
– Erityisesti alueilla, missä asutus on vähäistä, mobiilitukiasemien markkinalähtöinen toteuttaminen tuskin edistyy, eikä ongelmaan auta junien sisäverkkojen parantaminenkaan. Vaasa−Seinäjoki−Jyväskylä-liikennekäytävän kehittämisryhmä on huolissaan mobiiliyhteyksien kehittämisen hitaasta etenemisestä. Ryhmä toivoo, että kaikki osapuolet jatkaisivat asian edistämistä, Savola summaa.
Lisätietoja
Vaasa–Seinäjoki–Jyväskylä liikennekäytävän kehittämisryhmän puolesta,
Mikko Savola, puheenjohtaja
Kansanedustaja
p. 040 5758 498
mikko.savola@eduskunta.fi
Jani Palomäki, sihteeri
Maakuntainsinööri, Etelä-Pohjanmaan liitto
p. 040 6883 187
jani.palomaki@etela-pohjanmaa.fi