Maakuntajohtajan maisemia (osa 9)

2024 Ajankohtaista Blogi • 18.4.2024 | Pekka Hokkanen

Hyvää huomista Keski-Suomi!

Kiitollisin ja kunnioittavin mielin muistelen piirilääkäri Wolmar Schildtiä, joka jo 1850-luvulla ryhtyi vaikuttamistoimiin Keski-Suomen maakunnan perustamiseksi. Keskisuomalaisen maakunta-aatteen väkevä puolestapuhuja kirjoitti sanomalehti Suomettareen vuonna 1856 voimaperäisen esityksen omasta maakunnasta. Lehtijutussa mainittiin tiettävästi ensi kertaa käsite Keski-Suomi julkisesti, ja siksi jutun julkaisupäivä 18.4. valikoitui Keski-Suomen päiväksi.  

Maakunta-ajatusta edistettiin voimallisesti 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa yhdistysten, järjestöjen ja yritysten sekä silloisen maakuntaliiton toimesta. Aikojen saatossa maakunta jakautui hallinnollisesti eri lääneihin, Keski-Suomen lääni perustettiin 1960.

Samalla logiikalla on muodostunut keskisuomalaisuus eri heimojen, kulttuurien ja murteiden sulavaksi sekoitukseksi, saaden lopulta meidän keskisuomalaisten näköisen, suvaitsevaisen ja yhteistyökykyisen ilmentymän. 

Keski-Suomi on tänä päivänä vahva ja elinvoimainen, väkiluvultaan maan viidenneksi suurin maakunta. Maakuntamme 22 kuntaa muodostavat monipuolisen kokonaisuuden. Keskeinen sijaintimme Suomen sydämessä korostaa saavutettavuuden tärkeyttä.

Hallinnollisesti Keski-Suomi on yhtenäinen kokonaisuus, kun maakunnan liiton lisäksi Keski-Suomen ELY-keskus ja Keski-Suomen hyvinvointialue operoivat samaisella maantieteellisellä maakunta-alueella. Erityisen merkityksellistä on se, että Keski-Suomi on oma vaalipiirinsä.  

Taloudellista elinvoimaa syntyy Keski-Suomessa erityisesti metsäbiotalouden, teknologiateollisuuden, hyvinvoinnin ja yhä enenevissä määrin turvallisuusteollisuuden piirissä. Keskisuomalainen hyvinvointi ja elinvoima rakentuu osaamiselle, uudistuskyvykkyydelle sekä tutkimukselle ja innovaatioille.  

Keski-Suomi on aina tunnettu sivistyksen, osaamisen ja koulutuksen maakuntana. Panostamme jatkossakin osaajien koulutukseen sekä oppilaitosten ja yritysten yhteistyöhön. Suomenkielisen sivistyksen syntysija katsoo luottavaisena myös tulevaisuuteen. 

Keskisuomalainen identiteetti on reiluutta, avoimuutta ja sydämen sivistystä. Olemme sitkeitä ja muutoskyvykkäitä. Keskisuomalainen tapa on tehdä asioita yhdessä, tunnistamme kumppanuuden tärkeimmäksi edellytykseksi onnistumiselle. Meillä on mieli ja ovet auki uusille tulijoille ja ideoille.

Kaikkien keskisuomalaisten hyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen on vahvuutemme, erityisesti haluamme panostaa nuorten hyvinvointiin. Keskisuomalainen kulttuuri on voimavaramme. 

Eri puolella Keski-Suomea on tänään mahdollista viettää Keski-Suomen päivää yhdessä. Keski-Suomen liiton verkkosivuille kootut lukuisat tapahtumat, kuten Nuorisofoorumi, ovat paikallisten tahojen järjestämiä. Tämän vuoden teemana on Hyvää huomista, Keski-Suomi! Sitä toivotan myös omasta puolestani meille kaikille. 

Maakuntajohtaja Pekka Hokkasen ajatuksia julkaistaan noin joka toinen kuukausi Keskisuomalainen-lehden Vierailija-palstalla ja Keski-Suomen liiton Maakuntajohtajan maisemia -blogissa. Tämä Keski-Suomen päivänä 18.4.2024 julkaistu kolumni on sarjan yhdeksäs.