Vety osana Keski-Suomen energiapalettia

2024 Ajankohtaista Blogi • 30.1.2024 | Jenni Isopahkala

Sora lentää, kun Keski-Suomi nousee vetykartalle! Tunnistettavissa on jo useita paikallisia tahoja, jotka linkittyvät maakuntamme vetytalouden arvoketjuihin.

Keski-Suomi on menestyneiden ralliautoilijoiden kotipaikka – Juha Kankkunen, Tommi Mäkinen ja Kalle Rovanperä, muutamia nimiä mainitakseni. Eikä se ole ihme! Keski-Suomi on teiden risteyskohdassa, kuljetusvirtojen solmuna. Tällaisena solmukohtana Keski-Suomi on isossa roolissa, kun puhutaan logistiikan ja liikkumisen tulevaisuudesta. 

Konkreettinen osoitus Keski-Suomen merkityksestä on vain muutamia päiviä sitten uutisoitu Jyväskylän kaupungin, TOYOTA GAZOO Racing World Rally Team Oy:n ja Toyota Mobility Foundationin perustama Central Finland Mobility Foundation -säätiön. Tuttavallisemmin Cefmof-säätiön tavoitteena on edistää hiilineutraalin ja kestävän yhteiskunnan saavuttamista muun muassa edistämällä kestävää ja vähähiilistä liikkumista.  

Osana Promoter-hanketta (Paikallista uusiutuvaa energiaa liikkumiseen) olen viimeiset kuukaudet ollut mukana kokoamassa ja rakentamassa keskisuomalaisten vetyyn liittyvien toimijoiden verkostoa. Jo tässä vaiheessa on tunnistettavissa useampia tahoja, jotka tavalla tai toisella linkittyvät mahdollisiin Keski-Suomen vetytalouden arvoketjuihin.  

Keskisuomalaista vetyosaamista

Olemassa olevaa ja kehittyvää vetytalouteen liittyvää osaamista ja tutkimusta on maakunnassamme muun muassa Jyväskylän yliopistolla, Jyväskylän Ammattikorkeakoululla, Teknologian tutkimuskeskus VTT:lla, Luonnonvarakeskuksella ja Pohjoisen Keski-Suomen Ammattiopistolla. Keski-Suomen kunnista ainakin Jämsä, Jyväskylä, Äänekoski, Viitasaari ja Pihtipudas ovat jo aktiivisesti kehittämässä vetytalousosaamistaan sekä hakemassa vetyinvestointeja alueelleen.

Keski-Suomen liitto tukee omalta osaltaan energiasiirtymää esimerkiksi parhaillaan käynnissä olevalla energiaselvityksellä, jossa päivitetään maakunnan energiatase sekä tutkitaan Keski-Suomen aurinkoenergiapotentiaalia ja energiavarastoratkaisujen tarvetta. Keskisuomalaisten yritysten vetytalouspotentiaalia ei ole vielä verkostomaisesti kartoitettu, mutta maakunnasta löytynee muun muassa konepajoja, mittalaitetekniikan, suunnittelun ja teollisen automaation osaajia, jotka jo toimivat tai joilla on potentiaalia toimia vetytalouden parissa. On myös huomioitava, että Keski-Suomen biotalousekosysteemin rakentamisen oppeja voidaan hyödyntää vetyekosysteemin rakentamisessa. 

Usein keskusteluissa esiin nousevia näkökulmia vetytalouteen ovat Keski-Suomelle ominainen liikenne ja liikkuminen, sekä hajautettu paikallinen uusiutuvan energian tuotanto ja biomassat.  

Hankkeilla työntövoimaa vetytaloudelle

Keski-Suomen vetyverkosto kokoontui kolmatta kertaa 24.1. kuulemaan ja keskustelemaan vedyn ympärillä tapahtuvista aktiviteeteista. Tällä kertaa kokoonkutsujana toimi Jyväskylän Ammattikorkeakoulu.

Jyväskylän yliopisto ja VTT ovat aloittamassa JTF-rahoitusta saaneen HyPer-hankkeen (Hydrogen production and storage as an enabler of industrial in Central Finland). Hankkeessa on neljä keskeistä ulottuvuutta: vedyn tuotanto, kustannustehokkaat varastointiratkaisut, digitalisaatio ja vetyyn liittyvät liiketoimintamahdollisuudet. Hanketta tehdään laajan alueellisen ja kansainvälisen partneriverkoston kanssa, mikä kytkee Keski-Suomen osaamisen osaksi kansainvälisiä arvoketjuja.  

Myös Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK on saanut JTF-rahoitusta vetyyn liittyvään hankkeeseen. GH2ADDVA-hankkeessa (Lisäarvoa uusilla vihreillä vetyteknologioilla energiantuotantoon, siirtoon ja hyödyntämiseen) osatoteuttajana toimii Jyväskylän yliopisto. Hankkeessa tarkastellaan muun muassa vedyn tuotantomenetelmiä, käytön taloudellisuutta sekä pyritään vahvistamaan Keski-Suomen alueen yritysverkottumista ja Keski-Suomen vetyyn liittyvän liiketoiminnan ja tutkimusosaamisen näkyvyyttä.

Uusiutuvan energian tuotanto on Keski-Suomessa kasvanut viime vuosina merkittävästi ja kasvu näyttää muun muassa tuoreen maakuntakaavan myötä jatkuvan. Pohjoisessa Keski-Suomessa on mahdollista kytkeä tuulivoimalla tuotettava vety biokaasun tuotantoon peltobiomassasta ja ensimmäisiä aurinkovoimaprojekteja on jo lähtenyt liikkeelle.  

 

Keski-Suomen vetyverkoston jäseniä tammikuun tapaamisessa. Ihmiset istuvat Jyväskylän ammattikorkeakoulun luokkahuoneessa pöytien takana, läppärit edessään.

 

Kohti Keski-Suomen nousua vetykartalle 

Vetyverkoston ensimmäisessä kokouksessa syyskuussa 2023 todettiin, että Keski-Suomi on valkoinen piste vetytalousinvestointien kartalla, ja tutkimus ja kehitys on pistemäistä. On ollut ilo huomata, että verkosto kasvaa ja jokaisessa tapaamisessa julkistetaan uusia aktiviteetteja vetytalouden ympärillä. Uskon, että keskustelulla ja avoimella näkökulmien ja kehitysideoiden jakamisella olemme jo paitsi kehittäneet suuntaviivat ja yhteisen näkemyksen Keski-Suomen vetystrategialle, sekä luoneet siemeniä investoinneille ja tuleville TKI-projekteille. Toivon, että seuraavaksi myös paikalliset yritykset tulevat osaksi verkostoa ja kehittävät omaa osaamistaan vetytalouden tarpeisiin – tätä kohti tulevassa Jyväskylän kaupungin vetyverkottamossa aletaankin ottaa askelia. 

Siemenet vetytalouden luomiseksi Keski-Suomeen on kylvetty. Seuraavaksi on aika painaa kaasua ja antaa soran lentää.

Paikallista uusiutuvaa energiaa liikkumiseen -hanke (PROMOTER)

 

Pirita Huotari, energia-asiantuntija