Kehittämisrahoitus tuo Keski-Suomeen kasvua – myös tulevaisuudessa
Harvaa aluekehittämisen ilmiötä ja tarvetta edistetään vain yhdellä toimella tai välineellä. Työkalupakista pitää löytyä eri välineitä maakunnalle tärkeiden asioiden kehittämiseen.
Rahoituksella on tärkeä rooli alueiden kehittämisessä, elinvoimaisuuden lisäämisessä ja hyvinvoinnin edistämisessä. Keski-Suomen maakuntastrategian ja keskeisten rahoitusvälineiden tavoitteisto ovat iloksemme yhtenevät ja täsmäävät osuvasti maakunnan tarpeisiin.
Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan rahoitus on erityisen merkittävää Keski-Suomen kehittämisessä. Keski-Suomen liiton EU-rahoitus on tänä vuonna ollut poikkeuksellisen korkea: yli 20 miljoonan euron rahoitusvaltuus on lähes nelinkertainen keskivertaiseen vuoteen verrattuna.
Erityisesti Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF) on nostanut rahoitusvolyymia. Rahoituksella olemme vauhdittaneet muun muassa kuntia tekemään liki yhdeksän miljoonan euron investoinnit yritysten toimintaympäristöön.
Keski-Suomen liitto on Suomen ripein maakunnan liitto rahoituspäätösten tekemisessä. Lupaamme, että jatkossakin raha Keski-Suomessa liikkuu parhaisiin hankkeisiin ripeästi ja ammattitaitoisesti. Tämän teemme keskisuomalaisittain hyvällä yhteistyöllä, välittävällä palveluasenteella, erinomaisella viestinnällä ja kannustavalla sparrauksella.
Suuri kiitos kuuluu luonnollisesti Keski-Suomen aktiivisille kehittäjille! Innostavat hankkeet palvelevat maakuntaa ja toteuttavat Keski-Suomen yhteisiä kehittämistavoitteita. Haasteena voi olla omarahoituksen puute, joka hankaloittaa erinomaisenkin idean konkretisoitumista laadukkaaksi hankkeeksi.
Kansallinen aluekehittämisrahoitus, kansallinen yritystuki ja yritysten kehittämispalveluiden rahoitus lakkautetaan ensi vuoden alusta alkaen. Aluekehittäminen nojaa jatkossa EU-varoihin. Samanaikaisesti maaseuturahoituksen taso putoaa radikaalisti. Työ- ja elinkeinoministeriön on siksi tarkistettava EU-ohjelmakauden 2021–2027 maakuntakehykset uutta tilannetta ja maakuntien tarpeita vastaaviksi.
Muutostarvetta ilmentää myös EU-rahoitusvaltuuksien käyttöaste. Rahoitusta tulee suunnata sinne, missä sille on kysyntää. Viivyttely päätöksenteossa aiheuttaa riskin EU-varojen menettämisestä.
Teemme lujasti edunvalvontatyötä myös sen eteen, että Keski-Suomessa säilyvät korkeammat yritystukialueet. Rahoitusvälineiden pitää olla pk-yrityksille saavutettavia ja rahoitusvaltuuksia riittävästi.
Keski-Suomessa yritysrahoituksen kysyntä on säilynyt varsin hyvänä talouden suhdanteesta huolimatta. Alavireisessä talouden tilanteessa ja julkisen talouden haasteissa kehittämisrahoituksella rakennetaan tulevaisuutta – Keski-Suomi on jatkossakin kasvun maakunta.
Maakuntajohtaja Pekka Hokkasen ajatuksia julkaistaan noin joka toinen kuukausi Keskisuomalainen-lehden Vierailija-palstalla ja Keski-Suomen liiton Maakuntajohtajan maisemia -blogissa. Tämä 7.11.2023 julkaistu kolumni on sarjan kuudes.