Millä menestystekijöillä Keski-Suomi pärjää tulevaisuudessa? Entä miten voimme varautua tulevaisuuden uhkakuviin ja hyödyntää havaittuja mahdollisuuksia? Keski-Suomen skenaariotyön lopputuloksena syntyi kolme toimintaympäristön vaihtoehtoista tulevaisuuskuvaa.
Kun varaudumme tulevaisuuteen ja sen tuomiin muutoksiin, pelkkä sopeutuminen ei riitä. Tarvitsemme yhteistä ymmärrystä vaihtoehtoisista tulevaisuuksista ja toimenpiteitä, joilla varautua niihin. Nopeasti muuttuva maailma haastaa meidät pohtimaan tulevaisuutta aiempaakin tarkemmin.
Keski-Suomen edelliset toimintaympäristön vaihtoehtoiset tulevaisuuskuvat eli skenaariot luotiin keväällä 2018. Osa näistä on toteutunut hämmästyttävän tarkasti. Tulevaisuustyössä mukana olleilla oli oikeaksi osoittautunut aavistus siitä, millaisten asioiden toteutuminen on mahdollista. Muutoksen nopeus epäilemättä yllätti monet. Jopa viime vuosina toteutuneiden pandemian ja sodan uhat olivat pääteltävissä tulevaisuustyön keinoin.
Trendit ja epävarmuustekijät ohjaajina
Keski-Suomen strategiassa painotettu kokonaiskestävyyden tavoite edellyttää tulevaisuusorientoitunutta aluekehittämistä, jossa näkyvät niin taloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset kuin ekologisetkin näkökulmat. Skenaariotyön 2050 perustaksi tunnistettiin Keski-Suomelle merkityksellisiä toimintaympäristön epävarmuustekijöitä. Näitä ovat geopolitiikka ja turvallisuus, ilmastonmuutos ja luontokadon eteneminen, digitalisaatio ja teknologian kehitys, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen edellytykset, aluerakenne, työn tekeminen ja työvoiman liikkuvuus, oppimisen muutos ja arvojen muutos.
Skenaarioita laadittaessa huomioitiin myös kaikkia skenaarioita läpileikkaavat trendit: väestön ikääntyminen ja demokraattiset muutokset, työn murros, ilmastonmuutos, energiamurros, sekä kehittyvät teknologiat, digitalisaatio ja datan määrän kasvu.
Keski-Suomen skenaariot 2050
Mitä uhkia ja mahdollisuuksia skenaariotyössä Keski-Suomelle löydettiin ja millaisia toimenpiteitä tarvitaan, jotta Keski-Suomi menestyy myös tulevaisuudessa?
Skenaariotyön lopputuloksena syntyi kolme tulevaisuuskuvaa:
Yritysvallan nousu ja luokkayhteiskunnan paluu -skenaariossa nähdään vallan keskittyvän globaaleille suuryrityksille. Julkinen sektori supistuu ja yritykset tukevat muun muassa terveydenhuoltoa ja koulutusta. Tässä skenaariossa turvallisuustilanne nähdään vakaana. Yritysten johdolla edistetään vihreää siirtymää ja tehdään merkittäviä teknologisia läpimurtoja. Teknologian voimakkaan kehittymisen ja hyperautomatisaation myötä syntyy rakenteellista työttömyyttä, jota paikataan laajasti käytössä olevalla perustulolla.
Tasapainottelua kaksinapaisessa maailmassa -skenaariossa maailma on jakautunut kilpaileviin blokkeihin. Euroopan Unioni on vahva ja länsi yhtenäinen. EU pyrkii omavaraisuuteen ja kilpailukykynsä kasvattamiseen ja samalla jäsenvaltioiden kansallinen päätäntävalta on vähentynyt. Skenaarion kuvaamassa maailmassa vallitsee korkean jalostusasteen tuotteiden ja teknologioiden vientimarkkinat. Ennakoivaa terveydenhuoltoa tehdään EU:n yhteistä terveysdataa hyödyntämällä ja ympäristökriisiin etsitään ratkaisuja alueellisesti globaalin yhteistyön puuttuessa.
Pohjoismainen yhteistyö kurjistuvassa Euroopassa -skenaariossa useat demokraattiset valtiot ovat siirtyneet kohti autoritaarista hallintomallia. Maailman konfliktit ovat lisääntyneet ja turvallisuustilanne kiristynyt. Kiinan vaikutusvalta kasvaa lännen jakautuessa ja pohjoismaat turvaavat toisiinsa lisäämällä maiden välistä kauppaa ja tiivistämällä yhteistyötä kaikilla alueilla. Tässä skenaariossa työelämän muutos kokee vastaiskun, hyvinvointi laskee ja yhteiskunta eriarvoistuu.
Miten näihin tulevaisuuskuviin päädyttiin ja mitä matkan varrella vuoteen 2050 tapahtui? Millaisia skenaariokohtaisia ja skenaarioista riippumattomia välttämättömiä toimenpiteitä tunnistettiin elinvoimalle ja saavutettavuudelle, elinympäristölle sekä asukkaiden hyvinvoinnille?
Vastaukset selviävät Keski-Suomen skenaariot 2050 -raportista:
Keski-Suomi ennakoi -verkkosivuille
Keski-Suomen skenaarioprosessissa on ollut tukena Capful Oy ja mukaan on osallistettu laajasti keskisuomalaisia toimijoita.
Lisätiedot:
Kirsi Mukkala
aluekehitysasiantuntija
040 595 0002
kirsi.mukkala[at]keskisuomi.fi
Valtteri Paakki
maakuntasuunnittelija
040 525 6059
valtteri.paakki[at]keskisuomi.fi