Puheensorinaa, innostavia keskusteluja ja valaisevia puheenvuoroja. Vanhoja ja uusia tuttavuuksia ja lämminhenkisiä kohtaamisia. Tätä oli Keski-Suomen kiertotalousmessut 21.9.2023 yliopiston päärakennuksella, jonne kokoontui lähes 200 kiertotaloudesta kiinnostunutta. Messujen puheenvuorojen ja näytteilleasettajien monipuolisuus ja monialaisuus kuvastavat hyvin kiertotalouden laajuutta ja yhteistyön tärkeyttä.
Pirkko Melville Keski-Suomen ELY-keskuksesta avasi kiertotalousmessut kertomalla Keski-Suomessa tehdystä kiertotaloustyöstä, esimerkkinä pitkäjänteinen työ biokaasuekosysteemin rakentamiseksi. Hän nosti esiin myös tarpeen katsoa asioita kokonaisuutena osaoptimoinnin sijaan.
Osaoptimoinnin myrkyllisyydestä kiertotaloudelle jatkoi vuorineuvos Reijo Karhinen. Hän kuvasi esityksessään kiertotaloutta talousmallina, joka tuottaa hyvinvointia maapallon kantokyvyn rajoissa. Kuulostaa hyvältä, mutta vaatii toteutuakseen muutosta ja uudistumista, eli Reijo Karhisen kuvaamaa systeemistä muutosta. Tähän sisältyy muun muassa rakenteiden ja vuorovaikutusten muutos kiertotaloutta tukevaksi, maailman ja asioiden katsominen itselle vieraista näkökulmista, perinteiset rajat ylittävä yhteistyö ja kyky yhdistellä asioita uudella tavalla.
Moni näistä asioista kytkeytyy osaamiseen, joka oli yksi keskeinen teema kiertotalouden osaamiskeskittymän paneelikeskustelussa. Kiertotalouden edistämiseen tarvitaan uutta osaamista, tutkimusta ja kansallista sekä kansainvälistä yhteistyötä ja hyväksi todettuja esimerkkejä. Tarvitaan perustutkimusta, jonka päälle rakennetaan yrityspilotteja, jotka taas tuottavat hyviä esimerkkejä ja oppeja, sekä onnistuessaan menestynyttä liiketoimintaa. Keskustelussa nousi esiin myös kiertotalouden poikkitieteellisyys. Perustutkimuksen rinnalle tarvitaan soveltavaa tutkimusta ja esim. yhteiskuntatieteitä.
Kiertotalouden esteet
Kiertotalouden toteutumisen tiellä on siis ainakin osaamisen puute ja perinteiset siiloutuneet toimintatavat. Monesti yhtenä esteenä mainitaan myös lainsäädäntö. EU:n kiertotalouspakettia ja kiertotalouden lainsäädäntöä messuilla esitteli Suomen ympäristökeskusken (Syke) Petrus Kautto.
Kolmen julkaistun kiertotalouspaketin tavoitteena on mm. helpottaa tuotteiden korjattavuutta, vahvistaa uudelleenkäyttöä ja rajoittaa perustelemattomia vihreitä väittämiä. Samanaikaisesti Suomessa hallitusohjelmassa kuvataan mahdollisuutta uudistaa jätelaista kiertotalouslaki. Nykyinen sääntely sekä EU:n että Suomen tasolla pohjautuu lineaaritalouden aikaan. Sääntely vaikuttaa vahvasti yritysten toimintaympäristöön ja sen vakauteen. Tämä taas voi vahvistaa tai estää investointirohkeutta.
Sääntelyn yhteydessä onkin relevanttia pohtia sitä, mikä on jätettä. Tätä aihetta avasi Fluid Intelligencen Mikko Oksanen teollisuuden öljyjen kiertotalouden näkökulmasta. Teollisuuden öljyjen lineaarinen käyttö maksaa sekä ympäristölle, että niitä käyttäville yrityksille kohtuuttomasti. Teknologia öljyjen kiertotalouden mukaiseen käyttöön on olemassa. Osin lainsäädäntö ja kannattamattomuus sekä uskomukset estävät teknologioiden käyttöönottoa.
Uskomukset ja jaettu illuusio näkyivät myös Aito Supportin Merja Heinosen esityksessä elektroniikan kiertotaloudesta. Elektroniikkajäte on globaalisti nopeimmin kasvava jätevirta. Laitteet ovat käytössä tyypillisesti noin 3 vuotta, koska uskotaan, että ne ovat tämän jälkeen vanhentuneita. Tähän perustuu esim. leasing-sopimukset. Leasingistä vanhentuneet laitteet kaupataan ulkomaille, usein köyhiin maihin, joissa ei ole toimivaa järjestelmää elektroniikan keräämiseen, korjaamiseen tai kierrättämiseen.
Hyödyntämiskelpoisia materiaaleja ei siis saada talteen ja samaan aikaan älylaitteiden valmistukseen tarvittavien materiaalien saatavuudessa on ongelmia. Älylaitteiden pidempää käyttöikää haastavat ohjelmistopäivitysten saatavuus ja laitteiden lyhytikäinen suunnittelu. EU:n asetus tuotteiden ekologisesta suunnittelusta. Mutta tarvitaan myös Reijo Karhisen kuvaamaa systeemistä muutosta, poisoppimista osta–käytä–heitä pois -mallista ja siirtymistä laitteiden pitkäikäisyyden ja materiaalien kierrätettävyyden varmistamiseen.
Kiertotaloutta edistetään rahoituksella, tukipalveluilla ja yhteistyöllä
Keski-Suomessa kiertotaloutta on edistetty ja edistetään muun muassa hankkeiden avulla. Yksi näistä hankkeista on Circwaste, joka käynnistyi vuonna 2016 ja päättyy tämän vuoden lopussa. Messuilla kuultiin Keski-Suomessa toteutetuista osahankkeista, jotka jo hyvin kuvaavat kiertotaloutta paljon muunakin kuin pelkkänä kierrätyksenä.
Keski-Suomen liiton osahankkeissa on keskitytty alueellisen yhteistyön rakentamiseen ja tiedon tuottamiseen alueellisista jätevirroista. Outi Manninen kertoi Jyväskylän kaupungin kiertotalouskokeilujen hankkeesta, jossa on toteutettu asukkaiden ehdottamia matalan kynnyksen kiertotalouskokeiluja, esim. opiskelijoiden yhteiskäyttöautoa ja tekstiilien korjaustyöpajoja. Osa kokeiluista on jäänyt toteuttajaorganisaatioiden pysyväksi toiminnaksi.
Tanja Oksa esitteli Jyväskylän kaupungin älyjätehuollon hanketta, jossa on testattu datan hyödyntämistä jätehuollossa, sähkölukollisia jäteastioita ja pelillistämistä. Hankkeen tuloksena on syntynyt mm. paljon uutta oppia datan ja digitaalisuuden hyödyntämisestä jätehuollossa, opinnäytetyö ja opas innovatiivisesta jätehuollon suunnittelusta älykkääseen kaupunkiympäristöön.
Yritysten kehittämisavustuksilla voidaan tukea yritysten hankkeita, joilla kehitetään esim. kasvua, uudistumista tai materiaalitehokkuutta. Tätä rahoitusmuotoa esitteli ELY-keskuksen Roope Kinnunen. Kiertotaloudessa tuotetaan mm. teollisuuden sivuvirtojen ja jätteiden hyödyntämiseen ja kierrätystä ja kestäviä logistiikkaketjuja edistäviä ratkaisuja. ELY-keskusten pk-yritysrahoituksen neuvontapalvelu ja ELY-keskusten rahoitusasiantuntijat auttavat rahoituksen hakemisessa.
Myös oppilaitoksilla on roolinsa kiertotaloustoiminnan kehittämisessä. Luonnollinen rooli on osaamisen lisääminen ja kiertotalous onkin noussut viime vuosina entistä vahvemmin osaksi erilaisia koulutuksia. Jyväskylän ammattikorkeakoulu tarjoaa myös muita palveluita kiertotalouden kehittämiseen. JAMK:n Annimari Lehtomäki kertoi mm. Hackathon-prosessista, joka on avaimet käteen -palvelu yrityksille liiketoiminnan haasteiden ratkaisemiseksi ja innovatiivisten kumppanien löytämiseksi toimeksiantoperiaatteella ja uudesta BioBoosters-hankkeesta, jossa mallinnetaan ja monistetaan hackathoneja kahdeksalle muulle Itämeren maan alueelle.
Kuten maakuntajohtaja Pekka Hokkanen tilaisuuden päätöspuheenvuorossaan totesi, meidän on välttämätöntä vähentää fossiilisten polttoaineiden ja luonnonvarojen kulutusta ja pitää materiaalit käytössä pitkään. Keski-Suomen on oltava mukana tässä muutoksessa ja ratkaisujen etsimisessä mm. kiertotalouden keinoin.
Tapahtuman esitysmateriaaleja löytyy verkkosivulta:
Esitysmateriaaleihin