Suomessa ja Euroopassa on käynnissä vetyhype. Kyseessä on ehkä viime vuosikymmenien kolmas tai neljäs hype, mutta tällä kertaa hype on muuttumassa todeksi. Tahtotila on olemassa ja monet teknologiset haasteet on ratkaistu – nyt on yhdessä tekemisen aika.
Keski-Suomella on kaikki edellytykset olla mukana rakentamassa vihreää vetytulevaisuutta. Meillä on vetyteknologian vahvaa osaamista. Tuota kyvykkyyttä vastata trendeihin ja olla ehkä askeleen niiden edellä, ei välttämättä tunnisteta täysin itsekään – saati kansallisesti tai kansainvälisesti. On tärkeää tuoda toimijoita yhteen, jotta hahmotamme potentiaalimme ja löydämme toisemme.
Liikenneratkaisut päästöjen hillitsemisen keskiössä
Liikenteeseen liittyvät ratkaisut ovat luonnollinen lähtökohta Keski-Suomen vetytalouden rakentamiselle, onhan Keski-Suomi valtakunnan liikenneverkon ytimessä. Liikenteen suhteellinen osuus päästöistä oli Keski-Suomessa reilu neljännes vuonna 2021. Sähkön- ja lämmöntuotannon päästöjen pienentyessä on riski, että yhä suurempi osa kokonaispäästöistä muodostuu tieliikenteestä. Käyttövoimamuutos on välttämättömyys.
Kestävien käyttövoimien jakeluinfran rakentumiseen liittyy “muna–kana-ongelma”, eli tuleeko ensin luoda käyttövoimien jakeluverkko vai kysyntä vedynjakelulle. Lainsäädännöllinen ohjaus pakottaa toimijat löytämään ratkaisut tähänkin. Kyse on vain, siitä kuinka nopeasti tartumme haasteeseen. EU-lainsäädännön mukaisesti vuodesta 2030 lähtien kaikissa kaupunkisolmukohdissa (Keski-Suomessa Jyväskylä) ja 200 kilometrin välein TEN-T-runkoverkolla tulee olla sekä henkilö- että kuorma-autoille tarkoitettu vetytankkausinfrastruktuuri.
Yhteistyöllä vauhtia vetykehitykseen
Lähivuosina kehityksessä otetaan nopeita askeleita. Tämän hetken tiedon mukaan Keski-Suomen ensimmäinen julkinen vedyn tankkausasema nousee Jyväskylän Seppälänkankaalle vuoden 2025 loppuun mennessä. Tämä mahdollistaa myös investoinnit vetykäyttöiseen kalustoon.
Jakeluinfrastruktuurin ja vedyn tuotantolaitosten sijoittamisessa julkisen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö on keskeistä. Maakuntaliitto ja alueen kunnat ovat maankäytön ohjauksellansa mahdollistamassa siirtymää kestäviin käyttömuotoihin niin henkilö- kuin raskaassakin liikenteessä. Vetyyn käyttövoimana liittyy erityispiirteitä, jotka on huomioitava niin käytössä kuin tuotannossa, mutta tähän löytyy jo nyt vahvaa osaamista ja kokemuksia toimivista käytännöistä.
Suomen tavoitteena on miljoonan tonnin vihreän vedyn tuotanto vuoteen 2030 mennessä. Suomen ensimmäinen vihreän vedyn tuotantolaitos Harjavallassa vastaa alle puoleen prosenttiin tuosta tavoitteesta. Investointitarpeet ja -mahdollisuudet ovat vielä suuret.
Matkalla kohti vetyekosysteemiä
Vedyn tuotannon sijoittumisessa lähellä oleva energiantuotanto sekä niin lopputuotteen kuin sivuvirtojen (lämpö, happi) hyödyntämisen mahdollisuudet ovat keskeisiä. Myös Keski-Suomella on mahdollisuus olla mukana tässä kisassa – meillä on osaamista ja koko ajan myös kasvava uusiutuvan energian tuotanto. Hyvät kokemukset biokaasuekosysteemistä rakentavat tietä kohti vetyekosysteemiä.
Vety on yksi tulevaisuuden käyttövoimista, mutta päästöttömän liikkumisen tulevaisuus ei voi perustua vain yhteen teknologiaan. Evoluutiohistorian näkökulmasta luonnon selviytymisen keino on ollut monimuotoisuus, monet vaihtoehdot, joista parhaat ovat selviytyneet. Tämä pätee myös käyttövoimien tulevaisuuteen.
Keski-Suomen tulokulmasta vetykysymyksiin käytiin keskustelua Business Jyväskylän ja Keski-Suomen liiton järjestämässä tilaisuudessa 13.9.2023. Tilaisuus oli suunnattu erityisesti logistiikka-alalle. Tilaisuuden esitysaineistoja tallennetaan myöhemmin Keski-Suomen liiton Promoter-hankkeen verkkosivuille.
Lue lisää Keski-Suomen liiton toteuttamasta hankkeesta:
Paikallista uusiutuvaa energiaa liikkumiseen (PROMOTER)
