Eurooppa on auennut minulle pikkuhiljaa vuosien varrella. Interreilaajan kiireellä olen juossut läpi kaupunkien nähtävyyksiä. Opiskelijana sain asua hetken eri EU-maissa, ja työelämässä Eurooppa on ollut minulle aina läsnä hankkeiden ja vaikuttamisen kautta. Tuona aikana Eurooppa on muuttunut valtavasti, mutta sen perusarvot ovat minusta pysyneet paikallaan ja jopa kirkastuneet.
Eurooppa muuttuu, yhtenäisyys säilyy
Kun katson eurooppalaisena peiliin, näkyviin piirtyy vahva kuva yhtenäisestä Euroopasta – vaikka kuluvan vuosikymmen ensimmäiset vuodet ovat kyllä olleet melkoisia. Ensin tuli koronapandemia ja sitten Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Molemmilla on ollut laajat globaalit ja myös paikalliset seurauksensa. Suomi on nyt NATOn jäsen, ja samalla me kaikki osaamme tarkkailla energian hintaa erilaisilla sovelluksilla. Tuki Ukrainaan on virrannut virallisia ja epävirallisia reittejä ympäri Eurooppaa. Me kaikki pyrimme siihen, että Ukrainan maksama hinta Venäjän brutaalista hyökkäyksestä ei olisi liian suuri.
Eurooppa on 2020-luvulla osoittanut olevansa yhden sloganinsa mukainen ”iso isoissa asioissa”. Pandemian alussa luotiin EU:n tasolla apupaketteja, yhteistilauksia ja jaettiin yhteistä tilannekuvaa. Vaikka kaikki ei mennyt aina nappiin, antaisin silti EU:lle ja Suomelle osana EU:ta hyvän arvosanan globaalin pandemian hallinnassa. Viime viikolla uutinen kertoi, että pandemian aiheuttama akuutti terveysuhka on ohi – maskit ja käsidesit ovat kuitenkin tulleet jäädäkseen. Nähtäväksi jää, millainen on tulevaisuuden Eurooppa. Iso kysymys on, miten vastaamme muun muassa USA:n paikoitellen hyvin protektionistiseltakin näyttäytyvään talouspolitiikkaan.
Suomi tarvitsee Euroopan Unionia
Mielestäni me tarvitsemme Euroopan Unionia. Arjen pienissä asioissa voi helposti nauraa EU:n säädösviidakolle ja niistä tehtäville päättömille nostoille. Mutta mitä me olisimme ilman 27 jäsenvaltion yhteistä tekemistä? Yksin emme olisi pärjänneet. Ja samalla, isoja mullistuksia on tulossa jatkossakin, siitä ihmiskunta pitää varmasti huolen. Yksi positiivisista signaaleista on se, että vihreä siirtymä, johon meitä ilmastonmuutoksen torjunta ja luontokato ajavat, on pysynyt koko tämän pandemian ja sodan ajan EU:n keskiössä.
Peiliä tarkemmin katsoessa siinä näkyy myös säröjä. Niitä on jo tunnistettu, mutta niihin reagointi on ollut valitettavan hidasta. Minulle ihmisoikeudet ja sananvapaus ovat kaksi keskeisintä arvoa, ja niihin kajoamista ei mielestäni tulisi sallia missään olosuhteissa. Kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. Unkari, yksi meistä, on kuitenkin määrätietoisesti rajoittanut vähemmistöjen oikeuksia ja kaventanut median vapautta. EU:n mahdollisuudet toimia silloin, kun yhteisiä arvoja lakaistaan maton alle, ovat osoittautuneet hitaiksi. Tien pääteasema on kuitenkin jo näkyvissä. Ehkäpä oikeusvaltioperiaatteen takaavat mekanismit toimivat jatkossa siten, että pystymme välttämään tällaisia kehityskulkuja. Tätä ainakin sopii toivoa. Koska ilman yhteisiä arvoja emme ole mitään.
Hannu Koponen
Eurooppa-päivä on Euroopan rauhan ja yhtenäisyyden päivä, jota vietetään joka vuosi 9.5. Päivällä juhlistetaan historiallista Schumanin julistusta, jossa Robert Schuman esitti ajatuksensa uudenmuotoisesta poliittisesta yhteistyöstä, jonka ansiosta sota Euroopan maiden välillä olisi mahdoton. Schumanin ehdotusta pidetään nykyisen Euroopan unionin alkuna.
Eurooppa-päivää juhlistetaan tänään 9.5.2023 Helsingin Oodissa monipuolisella ohjelmalla. Tilaisuutta voi seurata myös livestriimin välityksellä.
Eurooppa-päivä Oodissa 9.5.2023
Lisätietoja muista Eurooppa-päivän tapahtumista