Vuonna 2022 Keski-Suomen liitto rahoitti miljoonalla eurolla keskisuomalaisia hyvän voinnin ja turvallisuuden kehittämishankkeita. Hakemuksia vastaanotettiin 24, joista rahoitettiin 13. Hankkeet ovat käynnistyneet viime vuoden lopulla tai tämän vuoden alussa ja tässä juttusarjassa esittelemme niiden kuulumisia. Kaikkiin haussa rahoitettuihin hankkeisiin pääset tutustumaan Rahoitetut hankkeet -verkkosivun Power BI -näkymässä.
Työyhteisöt liikkeelle luontoa hyödyntäen
Keski-Suomen liikunta ry:n Liikunnalliset työyhteisöt -hankkeessa autetaan työyhteisöjä lisäämään liikettä työpäiviin ympäri Keski-Suomea. Hankkeessa toteutetaan työyhteisöliikunnan kehittämisen ohjattu prosessi kymmenessä työyhteisössä. Työkaluina hyödynnetään jo aiemmin kehitettyä ja kokeiltuja malleja, kuten Suomen aktiivisin työpaikka -kartoitus, Uusi normityöpäivä -työpaja (Liikkuva aikuinen -ohjelma) ja Luontotyöpäivä (Meijän Polku).
Kohdetyöyhteisöinä ovat kuntien varhaiskasvatus- tai kouluyksiköt, ja neljässä kunnan päiväkoti- tai kouluyksikössä (Luhanka, Multia, Petäjävesi ja Toivakka) hankkeen toimenpiteet on jo aloitettu. Hankkeen toimenpiteet, prosessit ja resurssit toimivat parhaiten yksittäisissä yksiköissä, joten kysynnästä huolimatta kuntien koko varhaiskasvatusta ei ole voitu ottaa mukaan. Yksittäisessä yksikössä kehittämisprosessin hallinta ja toimintakulttuurin kehittäminen on yksikön omien toimijoiden käsissä.
– Yhteydenottoja kunnista on tullut ja hanke on hyvässä vauhdissa. Jo aloittaneiden kuntien lisäksi muutaman muun kunnan viranhaltijan kanssa on keskusteltu mukaan lähtemisestä syksyllä. Erityisen kiinnostuneita ovat olleet pienemmät keskisuomalaiset kunnat, kertoo hankevastaava Jyrki Saarela.
Hankkeessa toteutetaan Meijän Polun Luontotyöpäivä -konseptia osana hankkeen kehitystoimenpiteitä. Tänä vuonna Meijän polun nostamana teemana luontotyöpäivässä on Työmatkarönsyily. Rönsyilyä ja luontotyöpäivää kannustetaan viettämään toukokuussa viikon ajan 15.–19.5. Saarelan mukaan vastaavaa luontotyöpäivää vietetään myös syyskaudella, jolloin työyhteisöt voivat osallistua tapahtumaviikkoon kaksi kertaa vuodessa.
– Luontoliikuntateemaa hyödynnetään monin tavoin työmatkaliikkumisen noston ohella. Useissa yksiköissä on päätetty viettää toiminnallinen päivä luonnossa yhdessä koulun tai päiväkodin lasten kanssa. Näin siis kaikille yhteisössä tuotetaan virkistävä voimavaroja lisäävä tapahtumapäivä.
Työyhteisöjen ja henkilöstön liikuttaminen on asia, johon yhdistyy monet hyvin ajankohtaset teemat. Väestön ikääntyminen, suomalaisten fyysisen kunnon heikkeneminen, työelämän kasvavat vaatimukset ja jaksaminen arjessa. Jotta palveluiden tuottamiseen riittää kykenevää työvoimaa, työnantajien on lisättävä panostuksia työntekijöiden liikkumiseen ja muuhunkin terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen.
– Työyhteisöjen henkilöstöt ovat valmiita olemaan mukana ja osallistumaan, kunhan heidät otetaan mukaan toiminnan suunnitteluun ja tarjotaan hiukan tukea ja resursseja mielekkään työn, hyvän työyhteisön ilmapiirin ja yksilöiden työkykyisyyden edistämiseen. Keski-Suomessa on hyvin osaamista, mahtava ympäristö, ihmiset ja luonto, joista ammentaa hyvää vointia arkeen, Jyrki Saarela muistuttaa.
Liikunnalliset työyhteisöt 2023-2024 | Keski-Suomen Liikunta (kesli.fi)
Yhteistyöllä tukea lasten ja nuorten oppimisvaikeuksiin
Tukea oppimisvaikeuksiin Keski-Suomessa (TOVIKS) on Niilo Mäki Instituutin hanke, jonka tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten oppimisvaikeuksiin tarjottavaa tukea. Niilo Mäki Instituutin yhtenä tehtävänä on kehittää tukea lapsille ja nuorille, joilla on oppimisvaikeuksia, ja ylläpitää yhdessä Keski-Suomen hyvinvointialueen kanssa Lastentutkimusklinikkaa, jossa tutkitaan ja kuntoutetaan lapsia ja nuoria, joilla on oppimisvaikeuksia.
– Lastentutkimusklinikan palveluihin on tällä hetkellä yli vuoden jono ja hyvinvointialueelle siirtymisen myötä tarpeen arvioitiin kasvavan. Hankkeessa nähtiinkin tärkeänä kehittää oikea-aikaisempaa tukea tilanteissa, kun lapsesta on tehty lähete Lastentutkimusklinikalle. Tähän liittyen hankkeessa kehitetään konsultaatiota jo jonotusajalle. Lisäksi konsultaatiolla ja etäkuntoutuksella pyritään vahvistamaan kuntien ja hyvinvointialueen henkilöstön yhdessä tekemisen kulttuuria, kertoo hanketutkija Jarkko Hautala.
Suomalainen yhteiskunta kohtasi 1.1.2023 kenties suurimman muutoksen julkisissa palveluissaan, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät kunnilta hyvinvointialueiden hoidettavaksi. Muutoksen yksi keskeinen tavoite on taata hyvinvointialueen asukkaille tasa-arvoiset palvelut asuinkunnasta riippumatta. Myös kunnille jäi tärkeitä tehtäviä kuten huolehtia opetus- ja sivistyspalveluista.
– Hyvinvointialueen tuomiin muutoksiin haluttiin reagoida aktiivisesti. Hyvinvointialueelle siirtyminen lisää Lastentutkimusklinikalle tulevien lasten määrää entisestään. Yhtenä kehittämisen kohteena nähtiinkin oppimisvaikeuksien kuntoutuspalveluiden tarjoaminen vahvemmin koko hyvinvointialueen lapsille ja nuorille. Tähän TOVIKS -hankkeessa vastataan kehittämällä etäkuntoutusta, Huhtala summaa.
Lisätietoja hankkeesta saat ottamalla yhteyttä hankevastaavaan, Nina Kultti-Lavikaiseen, nina.kultti(at)nmi.fi.
Kulttuuria kylille yhdessä suunnittelen ja tehden
Kulttuurituulahduksia Keski-Suomessa -hankkeen tavoite on lisätä mahdollisuuksia kulttuurin kokemiseen ja yhteisöllisyyteen maaseutualueilla, mahdollistaa asukkaiden omannäköisen kulttuurin toteutuminen sekä vahvistaa maaseudulla toimivien yhdistysten ja vapaaehtoisten osaamista kulttuurituotannossa. Lisäksi tavoitteena on hyödyntää seurantaloja kansalaistoiminnan keskuksina ja lisätä tiloissa tapahtuvaa toimintaa.
Kaksivuotisen hankkeen aikana toteutetaan noin kahdeksan kulttuurituulahdusta eli kulttuuriprojektia eri puolilla Keski-Suomea paikallisten nuorisoseurojen ja kyläyhdistysten kanssa. Hanke tarjoaa kulttuurituulahduksiin sekä rahallista tukea, että tuotannollista ja viestinnällistä työpanosta.
– Paikallisista toteuttajista koottavat tiimit määrittelevät itse kulttuurituulahdusten sisällön ja toteutustavan, jotta sekä omaehtoisuus että alueelle sopiva ja haluttu kulttuuritoiminta toteutuu. Kulttuurituulahdukset voivat olla esimerkiksi yhteisöllisiä kulttuuritapahtumia, osallistavaa taidetoimintaa tai muuta paikallisten määrittelemää toimintaa, kertoo projektityöntekijä Riikka Järvinen.
– Kaikki hankkeessa mukana olevat paikalliset nuorisoseurat, eli Jyväskylän seudun, Kymönkosken, Mahlun, Rutalahden ja Valkolan nuorisoseurat ovat lähteneet innokkaasti mukaan suunnittelemaan kulttuurituulahduksia, ja niiden lisäksi muita kiinnostuneita seuroja on tullut ilmi.
Kulttuurituulahdusten suunnittelussa pilotoidaan erillisiä avaus- ja päätösdialogeja. Dialogin tarkoitus on sekä mahdollistaa mahdollisimman monen halukkaan ääni projektin ideoinnissa, että keskustella avoimesti siitä millaisilla resursseissa kulttuurituulahdus on mahdollista toteuttaa. Näillä keinoin pyritään löytämään projektien toteutukseen ryhmä vapaaehtoisia, jotka ovat motivoituneita toteuttamaan omannäköisen kulttuurituulahduksen jokaiselle sopivalla työnjaolla. Dialogeja fasilitoivat nuorisoseurojen nuorten vaikuttajien koulutetut mentorit, ja seuraava avausdialogi järjestetään toukokuun alussa.
Kulttuurituulahduksia -hanketiimi kutsuu kaikki mukaan kylien kulttuurituulahduksiin ja niiden suunnitteluun:
– Kaikki kulttuurituulahdukset tulevat olemaan avoimia ja maksuttomia kaikille. Toivomme että mahdollisimman moni pääsisi kokemaan niiden avulla kulttuuritoimintaa, sillä kulttuuriharrastamisella on tutkittuja hyvinvointivaikutuksia. Myös kulttuurituulahdusten avausdialogit ovat kaikille avoimia, ja dialogiin voi tulla vain kertomaan ideoita projektiin tai myös mukaan projektin toteuttajaryhmään.
Dialogien ajat ja paikat ilmoitetaan osoitteessa https://keskisuomi.nuorisoseurat.fi/aluetoimisto/kulttuurituulahduksia/ ja hankkeen kuulumisia voi seurata instagramissa @kulttuurituulahduksia -nimen takaa.
Sivun kansikuva: Kulttuurituulahduksia-hankkeen aloitustapaamisessa tammikuussa 2023 seurat pohtivat millaisia kulttuurituulahduksia he voisivat toteuttaa. (Keski-Suomen nuorisoseurat ry)