Circwaste-hankeväkeä ympäri Suomen kokoontui helmikuun alussa tutustumisvierailulle Paimiossa sijaitsevaan Lounais-Suomen jätehuollon poistotekstiilien käsittelylaitokseen. Laitos käsittelee kuluttajien tekstiilejä, jotka on toimitettu tekstiilinkeräyspisteisiin. Yritysten poistotekstiilejä käsittelee samassa rakennuksessa toimiva Rester Oy.
Poistotekstiilejä on käsitelty tekstiilien raaka-aineeksi Lounais-Suomen jätehuollon (LSJH) pilottivaiheen käsittelylaitoksella marraskuusta 2021 lähtien. Täyden mittakaavan poistotekstiilien jalostuslaitos on tarkoitus saada käyttöön vuonna 2025 Turun Topinpuistossa.
LSJH:n laitoksella näimme, miten poistotekstiilien käsittely käytännössä tapahtuu. Jo ennen käsittelylaitokseen saapumista käytöstä poistetut tekstiilit käyvät läpi kolmivaiheisen lajitteluprosessin: esilajittelu, jatkolajittelu ja materiaalilajittelu.
Esilajittelussa pilaantuneet tekstiilit sekä keräykseen kuulumattomat tuotteet poistetaan joukosta. Jatkolajittelussa myyntikelpoiset sekä materiaalinsa puolensa mekaaniseen kierrätyskelvottomat tekstiilit (esim. nahka, muovikalvolliset tekstiilit ja monirakenteiset tuotteet kuten laskettelutakit tai paljettipaidat) erotellaan pois. Myyntikelpoiset tekstiilit myydään esim. erillisen myymälätoiminnan kautta ja keräykseen kuuluvat, mutta kierrätykseen kelpaamattomat tekstiilit lajitellaan tässä vaiheessa hyväkuntoisena myyntiin tai energiahyödynnykseen.
Viimeisessä vaiheessa eli materiaalilajittelussa poistotekstiilit lajitellaan neljään materiaalijakeeseen: selluloosakuidut, tekokuidut, villakuidut, sekakuidut. Lopuksi materiaalien laadut varmistetaan optisella skannerilla.
Vasta tämän lajitteluprosessin jälkeen materiaalijakeittain lajiteltu poistotekstiili menee Paimion laitokselle mekaaniseen kierrätykseen. Laitteisto repii tekstiilit kuitumateriaaliksi, jota voi käyttää uusien tuotteiden materiaaleina. Ensimmäisissä vaiheissa tekstiilit leikataan silpuksi ja niistä poistetaan kovat osat, kuten vetoketjut ja napit. Seuraavissa vaiheissa tekstiilisilppua avataan mekaanisesti, eli revitään jatkuvasti pienemmäksi silpuksi ja lopulta kuiduksi. Käsittelyssä hyödynnetään myös painovoimaa ja imua, erottamaan painavammat ja kevyemmät materiaalit. Viimeisessä käsittelyvaiheessa kuidut paalataan.
Käsittelyprosessin läpikäynyttä kuitua voidaan käyttää uusien tuotteiden materiaalina. Nykyisin kierrätettyä kuitua on hyödynnetty jo langaksi, uusiksi vaatteiksi ja kodintekstiileiksi, huonekalujen täytteeksi ja eristemateriaaliksi.
Poistotekstiilien keräys Keski-Suomessa
2021 voimaan tulleen jätelain mukaisesti Keski-Suomen kunnissa on aloitettu maksuton poistotekstiilien keräys tammikuussa 2023. Myös nämä poistotekstiilit toimitetaan välivarastoinnin kautta käsiteltäväksi Paimioon. Jyväskylässä, Laukaassa, Muuramessa ja Toivakassa asukkaat voivat toimittaa poistotekstiilit keräykseen Mustankorkean jäteasemalle. Pohjoisen Keski-Suomen kunnissa Sammakkokankaan alueella poistotekstiilien keräyspisteitä on Sammakkokankaan jätekeskuksen lisäksi Saarijärven Kierrätyskeskuksessa, Kierrätysmyymälä Ekocenterin tiloissa Äänekoskella, Kierrätyskeskus Ekohangassa Hankasalmella ja Karstulan Kimara -kirpputorilla. Jämsässä poistotekstiilejä voi toimittaa Työvalmennussäätiö Avituksen pihalla olevaan keräysastiaan. Tarkempia tietoja poistotekstiilien keräyksestä saa alueen jätehuoltoyhtiöltä.
Tekstiiliteollisuuden ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset
Vaikka poistotekstiilien keräys- ja kierrätysmahdollisuudet ovat parantuneet, tärkeintä on vähentää tekstiilijätteen määrää. Tähän voi jokainen vaikuttaa ostamalla vain tarpeeseen ja valitsemalla pitkään kestäviä tuotteita. Käyttämättömäksi jääneet hyväkuntoiset tekstiilit tulee ensisijaisesti ohjata uudelleenkäyttöön.
Globaalisti vaate- ja tekstiiliteollisuuden ilmastopäästöjen arvioidaan olevan noin 4–10 % kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Lisäksi vaate- ja tekstiiliteollisuus aiheuttaa mm. päästöjä vesistöihin ja ala on merkittävä luonnonvarojen, maapinta-alan ja veden käyttäjä. Negatiivisten ympäristövaikutusten lisäksi vaatteiden ja tekstiilien tuotantoon liittyy paljon sosiaalisia ongelmia, kuten elämiseen riittämätön palkka ja heikot työolosuhteet. Kuluttajilla on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa. Suomen Tekstiili & Muoti ry:n selvityksen mukaan tuotteiden käyttöiän pidentämisessä on merkittävä potentiaali vähentää päästöjä: jos tuotteiden käyttöikä saataisiin tuplattua, vähennettäisiin noin 46 prosenttia suomalaisen tekstiili- ja muotialan päästöistä. Tekstiilituotannon haitallisiin sosiaalisiin vaikutuksiin kuluttaja voi vaikuttaa ostamalla lähellä tuotettuja tekstiilejä. Suomessa ja Euroopassa työlainsäädäntö ja sen valvonta on vahvempaa kuin esim. Aasian maissa, joissa tekstiilejä valmistetaan paljon.