Luonto ylläpitää ihmistä
Hengitysilmamme hapen tuottavat kasvit yhteyttämällä. Maaperässä kasvatamme ruokaa ja maan läpi suodattuu juomamme pohjavesi. Luonnonympäristöt tasaavat ja säätelevät sään vaihteluita ja sään ääri-ilmiöitä. Myös (mielen)terveytemme vahvistuu luonnossa liikkuessa. Ilmaston muuttuessa luonnon monimuotoisuus mahdollistaa elämän sopeutumisen muuttuviin olosuhteisiin. Näin on, ellemme omalla toiminnallamme muuta ympäristöämme ja heikennä luonnon sopeutumismahdollisuuksia.
Yksipuolinen viljely, luonnonympäristön muuttaminen ihmisen ympäristöksi, luonnonvarojen kaivaminen, ravinnekiertojen sotkeminen ja torjunta-aineiden käyttö ovat esimerkkejä tavoista, joilla vähennämme koko ajan luonnon monimuotoisuutta ja luonnon edellytyksiä ylläpitää ihmistä. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuskato ovat kaksi isoa ongelmaa, jotka me ihmiset olemme luoneet omalla toiminnallamme ja jotka ruokkivat toinen toistaan. Samalla vaarannamme ruokaturvamme ja ympäristön säätelykyky heikkenee. Koska ongelmat ovat ihmisen luomia, me ihmiset pystymme tilanteen myös muuttamaan – muutoksen avaimet ovat meidän käsissämme.
Sanahirviö, joka kätkee taakseen konkreettisia tekoja
Luonnon monimuotoisuuskato on paitsi pitkä ja vaikea sana, myös suuri ja monimutkainen ilmiö ja ongelma. Käytännössä luonnon monimuotoisuutta edistetään kuitenkin ihan konkreettisilla toimilla. Edelläkävijöitä tässä asiassa on esimerkiksi kivipohjaisia rakennusmateriaaleja valmistava Rudus, jonka toiminnassa luonnon monimuotoisuus on huomioitu jo pitkään. Ruduksen toiminnassa luonnon monimuotoisuuden huomioiminen tarkoittaa toimipisteiden jälkihoitoa niin, että alueen luonto on monimuotoisuuden kannalta arvokkaampaa toiminnan päättyessä kuin sen alkaessa. Kaupan alan S-ryhmässä taas monimuotoisuustyön painopiste on tällä hetkellä hankintaketjuissa ja niiden vaikutuksissa. S-ryhmä tunnistaa, että esimerkiksi kahvi ja kaakao ovat raaka-aineita, joiden kohdalla on suuri riski luonnon monimuotoisuuskadosta. Molemmat yritykset kertovat, että henkilökunnalle on tärkeää, että yritystoiminnassa huomioidaan vastuullisuus ja sen osana esimerkiksi luonnon monimuotoisuuskadon pysäyttäminen. Yritykset näkevät itsellään myös mahdollisuuden lisätä asiakkaiden tietämystä asiasta.
Elinkeinoelämän keskusliitossa on huomattu, että luonnon monimuotoisuus tunnistetaan huomioitavaksi asiaksi yhä useammassa yrityksessä. Voisi sanoa, että kysymys on muuttunut muodosta ”Miksi?” muotoon ”Miten?”. Ensimmäinen askel yrityksen kannalta on selvittää ja ymmärtää omat vaikutuksensa luonnon monimuotoisuuteen. Sen jälkeen on mahdollista miettiä, miten niihin voidaan vaikuttaa. Työ yrityksissä on vasta alussa ja esimerkiksi mittareita ja työkaluja pitkälti vasta kehitetään. Jyväskylän yliopistossa kehitetään paraikaa työkaluja yrityksille luonnon monimuotoisuuden huomioimiseen. Lisäksi tutkitaan luonnon monimuotoisuutta yritysten toiminnassa. Niin yritykset kuin tutkijatkin korostavat, että yhteistyö ja erilaisen asiantuntemuksen yhdistäminen on sekä tärkeää, että lähes välttämätöntä.
Luonnon monimuotoisuuskadon pysäyttäminen Keski-Suomessa
– Luontokadon estäminen on tulevaisuuden toimintaedellytysten varmistamista ja sen varmistamista, että tulevaisuudessakin voimme syödä luonnon tuottamaa ruokaa, S-ryhmän vastuullisuuspäällikkö Satu Kuoppamäki totesi Keski-Suomen yritysten ympäristövastuullisuusverkosto YmpyräKSin vuosiseminaarissa. Tammikuun lopussa pidetyn seminaarin teemana oli luonnon monimuotoisuus ja yritykset. YmpyräKS-verkoston tehtävä on tukea keskisuomalaisia yrityksiä vastuullisessa ja kestävässä liiketoiminnassa. Tällä tähdätään elinvoimaiseen Keski-Suomeen, jossa yritykset osaavat vastata muuttuvan maailman kysyntään ja ylläpitää kannattavaa liiketoimintaa myös tulevaisuudessa.
Luonnon monimuotoisuus on kaikkien toimijoiden, ei ainoastaan yritysten asia. Keski-Suomen strategiassa tähdätään kokonaiskestävään Keski-Suomeen ja sen osana tavoitteeksi on asetettu luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttäminen vuoteen 2030 mennessä. Konkreettista työtä tavoitteen saavuttamiseksi tehdään ympäri maakuntaa. Maakuntatason suunnittelutyökin on Keski-Suomessa alkamassa ja tästä asiasta kerromme tarkemmin toivottavasti jo lähikuukausina.
Kirjoitus pohjautuu YmpyräKS-vuosiseminaarin esityksiin ja keskusteluihin. Tilaisuudessa puhuivat erikoisasiantuntija Riku Lumiaro (Suomen ympäristökeskus), Sami El Geneidy (Jyväskylän yliopisto), apulaisprofessori Tiina Onkila (Jyväskylän yliopisto), vastuullisuuspäällikkö Satu Kuoppamäki (S-ryhmä), erityisasiantuntija Kaisa Mustajärvi (Tampereen kaupunki), ympäristöasiantuntija Heli Kanto (Rudus Oy) ja johtava asiantuntija Minna Ojanperä (Elinkeinoelämän keskusliitto). YmpyräKS-verkostosta löytyy lisätietoa täältä (https://ympyraks.keskisuomi.fi/).