Keski-Suomen liiton Circwaste-hankkeessa selvitettiin jätteen erilliskeräysvelvoitteen laajenemisen vaikutuksia maakunnassa kerättävien jätejakeiden määriin syksyllä 2022. AFRY Oy:llä teetetyn selvityksen taustalla on vuonna 2021 uudistuneet jätelaki (laki jätelain muuttamisesta 714/2021) ja jäteasetus (978/2021), joissa kiristetään jätteiden erilliskeräysvelvoitetta.
Tekstiilien erilliskeräysvelvoite astuu voimaan vuoden 2023 alussa, joskaan keräysvastuuta ei ole vielä lopullisesti päätetty. Erilliskerättäviä hyötyjätejakeita ovat muun muassa biojäte, muovit, sekä kokonaan uutena keräysvelvoitteen piiriin tulleet tekstiilit. Muita hyötyjätejakeita on pitänyt kerätä jo aiemmin, mutta niidenkin keräämisen vaatimuksia on kiristetty päivitetyssä jäteasetuksessa. Heinäkuusta 2022 lähtien biojätteen kerääminen on tullut pakolliseksi kaikissa taajamissa vähintään viiden asuinhuoneiston rivi- ja kerrostaloissa. Lisäksi yli 10000 asukkaan taajamissa biojätteen keräys tai kompostointi on pakollista kaikissa talouksissa heinäkuusta 2024 lähtien. Lisäksi pakkausjätteiden, eli esimerkiksi lasi- ja muovipakkausten, kerääminen tulee taajamissa pakolliseksi kaikissa yli viiden asuinhuoneiston kiinteistöissä heinäkuusta 2023 lähtien.
Keski-Suomen liiton projektiasiantuntija Ville Julkusen mukaan selvityksen perusteella useilla Keski-Suomen alueilla jätehuoltomääräykset ovat täyttäneet uudet vaatimukset kaikkien muiden paitsi tekstiilijätteiden osalta jo vuosia.
– Uudet kansalliset vaatimukset eivät vaikuta siis itsessään merkittävästi jätteenkeräykseen koko maakunnan tasolla, vaikka osalla alueista keräyksen laajentaminen onkin tarpeen.
Erilliskeräysvelvoitteen muutoksen vaikutusta arvioitiin selvityksessä eri skenaarioiden kautta. Mustankorkean toiminta-alueella Jyväskylässä, Muuramessa, Toivakassa ja Laukaassa, erilliskeräys on jo toteutunut uudistuneiden velvoitteiden mukaisesti. Selvityksessä oletettiin, että maakunnan muilla alueilla asukaskohtaiset erilliskerättyjen jätteiden määrät nousevat samalle tasolle kuin nykyisin Mustankorkean alueella. Muutoksen vaikutusta arvioitiin sellaisilla alueilla, joilla uudet keräysvelvoitteet toteutuvat jo osittain, sekä alueilla, joilla lakimuutos aiheuttaa selvää muutosta erilliskeräykseen. Vertailun vuoksi arvioitiin myös koko maakunnan jätekeräyspotentiaali, eli tilanne, missä kaikki jätteet lajiteltaisiin täysin oikein. Tämä optimaalinen skenaario ei sinänsä ole realistinen, sillä esimerkiksi osa kuluttajien käyttämistä muoveista ei sovellu kierrätykseen.
Selvityksessä tarkasteltiin lisäksi lakimuutoksen vaikutusta erilliskerättyjen jätteiden määrään, sekä jätteenkeräyksen laajentamisen ilmasto- ja kustannusvaikutuksia neljällä esimerkkialueella. Alueet valittiin kuvaamaan mahdollisimman monipuolisesti tilannetta Keski-Suomessa. Esimerkkialueiksi valittiin Palokan Terttumäen omakotitaloalue Jyväskylästä, Aseman asuinalue Hankasalmelta, Hallin taajama Jämsästä, ja Joutsan keskustaajama.
Logistiikkaan, hyötyviestintään ja lajittelun helppouteen tulee panostaa
Selvityksen tulosten perusteella, pelkkä erilliskeräysmääräysten kiristäminen ei kasvata merkittävästi kerättävien hyötyjakeiden määrää. Skenaarioarvioiden perusteella, maakunnan jätteenlajittelupotentiaali on huomattavasti korkeampi, kuin mitä todennäköisesti pelkällä määräysten muuttamisella on saavutettavissa. Tärkeintä olisi saada alueen asukkaat lajittelemaan jätteensä mahdollisimman hyvin omien alueellisten reunaehtojensa puitteissa. Suurissa taajamissa lajitteleminen on jo nykyisin asukkaille vaivatonta taloyhtiökohtaisen keräyksen ansiosta. Lajittelun helppous onkin ensiarvoisen tärkeää, jotta lajittelua ylipäätään tehtäisiin, mutta sen lisäksi asukkailla pitäisi olla selvä käsitys siitä, mitä hyötyä lajittelusta on ja myös mahdollisesti taloudelliset vaikutteet toimia oikein. Jätetaksojen muokkaaminen entistä enemmän lajitteluun kannustavaksi hinnoittelemalla sekajäteastioiden tyhjennys hyötyjäteastioita selkeästi kalliimmaksi, olisi mahdollinen taloudellinen ohjauskeino.
Alueellisen tarkastelun perusteella, jätekeräyksen laajentamisen keräysmäärä-, ilmasto- ja kustannusvaikutukset vaihtelevat runsaasti alueittain. Selvityksen mukaan, Jämsän Hallin taajamassa keräysvelvoitteen laajenemisella on suurimmat positiiviset vaikutukset kaikissa tarkasteltavissa osa-alueissa. Toisaalta esimerkiksi Joutsan keskustaajamassa erilliskeräyksen laajentaminen saattaa kasvattaa keräyksen hiilijalanjälkeä ja heikentää kustannustehokkuutta. Etenkin haja-asutusalueilla, keräyksen logistiikan optimointi on ensiarvoisen tärkeää. Noutoreitit ja -välit onkin suunniteltava alueellisella yhteistyöllä hukka-ajon minimoimiseksi.
Kierrätyksen lisääminen vaatii siis useita erilaisia toimenpiteitä. Lainsäädännön vaatimusten tiukkeneminen on yksi osa oikeaoppiseen jätteenlajitteluun kannustamisessa ja jätehuollon hiilijalanjäljen minimoimisessa. Lajittelun laajenemiseen tarvitaan lisäksi muun muassa tiedotusta ja kannustimia. Jätteenkäsittelyn hiilijalanjäljen minimointi vaatii puolestaan logistiikan optimointia, minkä lisäksi erilliskerättyjen jätejakeiden kaupallista hyödyntämistä olisi laajennettava.
Koko selvitys on luettavissa verkkosivullamme.
Asumisessa syntyvien jätteiden erilliskeräys Keski-Suomessa 2022
Lisätiedot:
Enni Huotari, projektiasiantuntija Keski-Suomen liitto, enni.huotari@keskisuomi.fi