Keski-Suomen kuntien ja kaupunkien järjestämät palvelut muuttuvat ensi vuoden alusta uuden hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa, kun sinne siirtyvät sosiaali- ja terveyspalvelut, pelastustoimi ja noin 11 500 työntekijää. 1.1.2023 Keski-Suomen hyvinvointialue on maakunnan suurin työnantaja. Kuntien keskeisiä tehtäviä ovat muutoksen jälkeen sivistystoimen palvelut ja kuntien elinvoimaisuudesta huolehtiminen. Uudistuksen jälkeen kunnat vastaavat osaamisen, kulttuurin ja sivistyksen edistämisestä, elinympäristön ja elinvoiman kehittämisestä sekä paikallisen demokratian edistämisestä.
Hyvinvointialueen muodostamisen lisäksi meneillään on väestöllinen rakennemuutos. Merkittävimpinä tulevaisuuden haasteina ovat syntyvyyden lasku, väestön ikääntyminen ja muuttoliike. Tämän ennakoiminen on tärkeää, jotta kuntien palvelurakenne vastaa tulevaisuuden tarpeita mahdollisimman hyvin. Koulutusta haastaa ikäluokkien pieneneminen, kasvavat tarpeet digitaalisten palvelujen kehittämiselle sekä oppivelvollisuusiän nosto. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan lasten ja nuorten määrä on vähenemässä Keski-Suomessa. Kuluvana vuonna peruskoulun aloitti maakunnassa noin 3000 oppilasta. Seitsemän vuoden päästä uusia ensimmäisen luokan oppilaita on noin 800 lasta vähemmän. Muuttoliike Keski-Suomessa on suuntautunut perinteisesti Jyvässeudulle.
Hankkeella tukea kuntien muutokseen
Keski-Suomen liitto käynnisti syksyllä 2021 Keski-Suomen Sivistyskunnat 2023 –hankkeen, jonka tavoitteena on tukea kuntia muutostilanteessa, strategioiden laadinnassa sekä niiden toimeenpanossa. Henkilöstömäärältään ja taloudelliselta merkitykseltään sivistyspalvelut ovat ensi vuonna keskeisin osa kuntien tulevaa palvelurakennetta. Sen vuoksi sivistyspalvelut ovat tulevaisuudessa yksi tärkeimmistä kuntien menestystekijöistä, luoden perustan kuntalaisten hyvinvoinnille. Prosessin myötä kunnat syntyvät uudelleen ja jatkossa niitä voi kutsua sivistyskunniksi.
Hankkeen painopisteenä on ollut sivistystoimen johdon ja sivistyslautakunnan keskeisten henkilöiden tukeminen. Tarkastelun lähtökohtana oli varhaiskasvatus ja yleissivistävä opetus mutta varsin pian todettiin, että sivistyspalveluita on perusteltua käsitellä kokonaisuutena ottaen huomioon ammatillisen koulutuksen, liikunta- ja nuorisotyön, kirjasto- ja kulttuuritoimen sekä vapaan sivistystyön.
Hanke nostaa esille sivistyspalvelujen tulevaisuuden kehittämistarpeita. Kuntien ja muiden palvelujen järjestäjien on tunnistettava väestökehityksestä, digitalisaatiosta, yhteistyöstä ja yksilöiden tarpeista nousevia muutostarpeita ja tartuttava rohkeasti sivistyspalveluiden kehittämiseen.
Sivistys on huomioitava kuntastrategioissa
On tärkeää sivistystoimen kehittämisessä kiinnittää huomiota hyvinvointialueen ja kuntien rajapinnoilla olevien palveluiden järjestämiseen ja huomioimiseen. Lakisääteiset opiskelijahuollon palvelut siirtyvät hyvinvointialueille ja niillä on varsin suuri merkitys oppilaitosten yhteisöllisessä ja yksilökohtaisissa oppilas- ja opiskelijahuollon suunnitelmissa. Palveluiden järjestämisessä on vältettävä katvealueita, jotta oppilaat ja opiskelijat saavat oikea-aikaisen tuen ja avun.
Koulutuksen saatavuus on nousemassa keskeiseksi haasteeksi oppilas- ja opiskelijamäärien pienetessä. Digitalisaatio-osaamisen hyödyntäminen järkevästi korostui niin perusopetuksen kuin toisen asteen opetuksesta puhuttaessa. Ylipäätään etätyökonseptin ja verkko-opetuksen mahdollisuudet tulee selvittää ja kehittää edelleen. Lukioiden verkko-opetuksen kehittäminen voisi nousta keskeiseksi kehittämishankkeeksi. Sillä tuettaisiin erityisesti pienten lukioiden mahdollisuuksia järjestää monipuolista opetusta tulevaisuudessa.
Opetustoimen hallinnon digitalisuuden kehittämiseksi on käynnistetty valtakunnallinen DigiOne –hanke, jossa Jyväskylän kaupunki on pilottina mukana. Hankkeessa tavoitteena on kehittää kansallinen koulutuksen digitaalinen palvelualusta, jossa on koottuna opettajan, oppijan, rehtorin, huoltajien ja hallinnon käyttämät tiedot, järjestelmät ja palvelut. Hankkeen myötä tavoitellaan merkittäviä säästöjä ja hyötyjä järjestelmissä, työprosesseissa ja kehittämisessä.
Kuntien omissa käsissä on, se mitä asioita painotetaan tulevaisuudessa. Tämä lähtee liikkeelle jo kuntastrategian laadinnasta ja sen viemisestä käytännön toimiksi. Sivistys on huomioitava kuntastrategioissa.
Sivistyskunnat 2023 – hankkeen yhteenvetoseminaari pidetään 3.2.2023
Merkitkää jo valmiiksi kalentereihinne, että hankkeen yhteenvetoseminaari pidetään perjantaina 3.2.2023 Jyväskylän yliopiston vanhassa juhlasalissa. Tilaisuuden ohjelma tarkentuu alkuvuodesta ja se striimataan. Seminaarissa puidaan hankkeen tuloksien pohjalta sivistyskuntien tämän hetken tilannetta ja tulevaisuuden mahdollisuuksia Keski-Suomessa – kasvatuksen, opetuksen ja sivistyksen mallimaakunnassa.
Lue Juha Tolosen ja Markku Suortamon Keski-Suomen sivistyskunnat 2023 – hankkeen raportti