Kertakäyttökulttuurin aika on päättymässä 

2022 Ajankohtaista Blogi • 9.8.2022 | Ville Julkunen

Päämäärän tietämisestä huolimatta Suomen ja Euroopan matka kohti kiertotaloutta on edennyt hapuillen ja pitkin kivistä polkua. Olemme kehittäneet erilaisia toimintamalleja ja tekniikoita vähentääksemme uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä ja parantaaksemme siten sekä omavaraisuuttamme että huoltovarmuuttamme, mutta niiden käyttöönottoa on jarruttanut liian edulliset kaivannaiset. Raaka-aineniukkuus kaivannaisten vähetessä ei ole vielä konkreettisesti näkynyt kuluttajan päivittäisessä arjessa.

Louhittavien kriittisten materiaalien maailmanmarkkinahinnat ovat pysyneet tasaisena viimeiset 20 vuotta, mutta viimeisen kahden vuoden aikana hinnat ovat räjähtäneet. Esimerkiksi teollisuuden kestomagneettien valmistukseen tarvittavien harvinaisten maametallien hinnanmuutos on alkuaineesta riippuen noussut jopa seitsenkertaisiksi. Lähes kaikki Eurooppaan tuotavista harvinaisista maametalleista tuotetaan tällä hetkellä Kiinassa, joka suhtautuu länsimaailmaan hyvin kriittisesti. Myös fossiilienergia ja valmiit lannoitetuotteet ovat tunnetusti kallistuneet todella paljon, ensin koronapandemian laantumisen kiihdyttämästä talouden vaatimuksista ja kevättalvesta lähtien Ukrainassa käytävän sodan myötä. Näiden resurssien tärkein tuottaja on ollut Eurooppaan nykyisin suoranaisen vihamielisesti suhtautuva Venäjä. Nousseista resurssihinnoista johtuva paine nostaa Suomessakin elintarviketuotannon tuottajahintoja. Tämä näkyy erittäin konkreettisesti myös kuluttajan kukkarolla.

Circwaste-hankkessa on selvitetty ratkaisuja tulevaisuuden kiertotaloustarpeisiin ja nyt huomaamme elävämme sitä tulevaisuutta. Tarve hyvien käytänteiden ja tekniikoiden tuotteistamiseen ja laajamittaiseen käyttöönottoon on valtava. Harva ajattelee biojätteitä lajitellessaan ja palauttaessaan käytettyjä paristoja niitä myyvään liikkeeseen tekevänsä Suomen huoltovarmuuden kannalta äärimmäisen tärkeän strategisen valinnan. Kotitaloustasolla syntyvät kuitenkin ne purot, joista valtakunnallisesti merkittävät raaka-ainevirrat osaltaan koostuvat. Keski-Suomen liitto on selvityttänyt muun muassa sekajätteen koostumusta ja maakunnan biokaasupotentiaalia. Molempien selvitysten perusteella edistystä on tapahtunut, mutta potentiaali parempaan on valtaisa. Oikeaan osoitteeseen päätyvät biojätteet tarkoittavat kotimaisesti ja päästövapaasti tuotettua biokaasua sekä lannoitteita.

Kotitalouksien biojätteiden lisäksi maa- ja metsätalouden ja elintarviketeollisuuden sivuvirtoina syntyvien biojätteiden hyödyntäminen on yhä lapsenkengissä. Suomen biokaasupotentiaali on valtava ja sitä hyödyntämällä maamme olisi käytännössä energiaomavarainen ja suurelta osin riippumaton louhittavista lannoitteiden raaka-aineista. Kaiken tämän lisäksi ympäristöstä poistuisi maa- ja metsätalouden aiheuttama haitallinen ravinne- ja hiilikuorma. Suomen biokaasutuotanto on tällä hetkellä kymmenesosa siitä mihin jo nykyisillä tekniikoilla olisi mahdollista päästä, teoreettisen tuottopotentiaalin ollessa 25-kertainen nykyisestä. Teoreettinen kapasiteetti on samaa mittaluokkaa Suomessa nykyisin käytettävän tuontimaakaasun kanssa.

Keski-Suomella on 1990-luvulle ulottuva historia biokaasun tutkimuksessa, tuotannossa ja hyödyntämisessä. Maakuntamme on todellinen edelläkävijä etenkin kaasuputkiverkoston ulkopuolisilla alueilla ja Keski-Suomesta voisi tulla erittäin merkittävä biokaasun tuottaja myös koko Euroopan mittakaavassa. Esimerkiksi Kaipolan teollisuusalue sijaitsee raaka-aineiden, kuten hakkuujätteiden, kesantoheinän ja mustalipeän hankinnan kannalta loistavalla paikalla biokaasutuotantoon.  Biotalouden sivuvirtojen jalostaminen ja siirto edelleen kuluttajille vaatisi luonnollisesti investointeja tuotanto- ja toimitusinfrastruktuuriin. Kaasun tuotanto vaatii teollisen mittaluokan reaktorin. Tehokas toimitus onnistuu joko liittämällä Keski-Suomi nykyisin Kangasalla ja Lahdessa lähimmillään olevaan kaasuputkiverkostoon, tai nesteyttämällä kaasu tuotantolaitoksella helppoa rahtikuljetusta varten.

Teknologiateollisuuden mahdollisuudet kiertotalouden edistämiseen ovat myös merkittävät Jatkuvasti sähköistyvässä yhteiskunnassa kaikkialla olevien teollisten kestomagneettien kierrättäminen mahdollistaa uusien magneettien valmistamisen louhittavien kriittisten raaka-aineiden saatavuudesta ja hintojen heilahteluista riippumattomasti. Circwaste-hankkeessa mukana oleva satakuntalainen, Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen kanssa yhteistyötä tekevä Prizztech Oy on demonstroinut jo vuonna 2019 tuulivoimalaturbiinin kestomagneettien purkamista ja uusiomagneettien valmistusta talteen otetuista raaka-aineista erittäin lupaavin tuloksin. Harvinaisten maametallien hintojen moninkertaistuttua, magneettien purkamiseen ja uudelleenaktivoimiseen käytetty työpanos maksaa itsensä takaisin strategisen huoltovarmuuden lisäksi myös taloudellisesti. Kotimainen uusiomagneettien valmistus lisää suomalaista työtä ja vähentää samalla globaalia kuormitusta ympäristölle. Jyväskylän yliopistolla käynnissä olevassa tutkimusprojektissa liuotetaan biokaasutuotannon sivuvirroista saatavilla orgaanisilla hapoilla arvometalleja talteen elektroniikkaromusta, optimoiden näin sekä bio- että elektroniikkajätteen raaka-ainekiertoa.

Maailmapolitiikan myllerrykset yhdistettynä koronapandemiasta palailevaan globaaliin talouteen ja niistä aiheutuviin pullonkauloihin neitseellisten raaka-aineiden tuotannossa ovat luoneet tilanteen, jossa joudumme elämään erittäin niukkojen tuontiraaka-ainevirtojen kanssa. Haastava tilanne sisältää mahdollisuuden ottaa kiertotalous haltuun, ennen kuin se on pakollista kaikille neitseellisten raaka-aineiden loppumisen takia. Jollain aikavälillä geopoliittinen kuohunta tulee lientymään ja pääsy neitseellisten raaka-aineiden pariin tulee helpottumaan ja halpenemaan, mutta emme voi enää tuudittautua puoli-ilmaisten raaka-aineiden ja energian ikuiseen saatavuuteen. Pitkäaikainen etumme on minimoida strategisten resurssien tuontitarve toimijoilta, jotka suhtautuvat maanosaamme parhaassakin tapauksessa kilpailijoina ja pahimmillaan vihamielisesti. Näin toimien varmistamme Euroopan huoltovarmuuden ja samalla edistämme jättimäisin harppauksin ihmiskunnalle välttämätöntä vihreää siirtymää.

Meillä on jo keinot pitää erittäin monien kriittisten resurssien suhteen Suomi ja Eurooppa energia- ja raaka-aineomavaraisena. Nyt on aika ottaa ne käyttöön.