Toukokuun 9. juhlitaan Eurooppa-päivää. Ranskan silloinen ulkoministeri Robert Schuman lausui vuonna 1950 ääneen ajatuksen Euroopan yhteisestä rauhanprojektista. Se johti hiili- ja teräsunioniin ja sittemmin Euroopan unioniin sellaisena, kun sen nyt tunnemme. EU juhlii tänä vuonna, kuten aikaisemminkin, vahvan rauhan sanoman kautta. Unioni on ollut ja on yhä yhteinen rauhan projekti. Vuonna 2022 se on sitä konkreettisemmin kuin aikoihin. Samalla vastakkainasettelu on rajumpi kuin koskaan, kun Venäjän yksinäinen valtionjohtaja uhoaa voitonpäivänä norsunluutornistaan sotaa.
Eurooppa on vahvasti sitoutunut ilmastonmuutoksen hillintään; tavoite hiilineutraaliudesta vuonna 2050 on kunnianhimoinen ja tehtävissä. Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa on viimeistään havahduttanut meidät fossiilisten polttoaineiden käytön määrästä ja vahvasta Venäjä-riippuvuudesta erityisesti öljyn, maakaasun, puun ja muiden raaka-aineiden osalta. Venäjältä tuodaan raakaöljyä päivässä arviolta 750–850 miljoonan euron arvosta Euroopan unioniin. Tämän lisäksi sieltä tuodaan maakaasua ja kivihiiltä. Muutos pakotteiden myötä näkyy jo arjessamme, kun ruoan, lämmityksen ja liikkumisen hinnat nousevat – ja tämä hintojen nousu tulee oletettavasti kiihtymään seuraavina kuukausina. Siltikin energiamurros on välttämätöntä, ihmisten ja ilmaston vuoksi.
Toki EU:n pinnan alla kytee, vahvasti agendalla ovat demokratia- ja ihmisoikeudet. Oikeusvaltioperiaate tulee jatkossa vaikeuttamaan EU:n ja Unkarin sekä Puolan välisiä suhteita. Vaikka Puola ja Unkari ovat olleet etulinjassa, yrittäen selvitä yli 3 miljoonan ukrainalaisen pakolaistulvasta, on EU:n ja näiden maiden välillä oikeusvaltioperiaatteen osalta vielä keskusteltavaa. Ihmisoikeudet ovat perusoikeus, josta ei saa tinkiä ja jota tulee vaalia – kaikissa olosuhteissa.
Mitä tapahtuu seuraavina kuukausina ja vuosina? Toivottavasti EU:n yhtenäisyys pysyy myös silloin, kun maakaasukaasuhanat sulkeutuvat. Tarvitsemme pikaisesti uusia ja ilmastoystävällisiä ratkaisuja energiantuotantoon. Toivottavasti yhtenäisyys pysyy myös mahdollisen inflaation kiihtyessä ja talouden tulevien haasteiden keskellä. Ja toivottavasti pääsemme pian jälleenrakentamaan itsenäistä ja vapaata Ukrainaa. Minun näkökulmani on se, että tarvitsemme EU:n arvoyhteisöä tehdessämme Suomesta, Euroopasta ja maailmasta parempaa paikkaa. Se on tärkeintä ja juhlimisen arvioista.