Keski-Suomen aluekehitys tilastojen valossa – poimintoja

Ajankohtaista Tiedotteet • 9.2.2022 | Kirsi Mukkala

Maakunnan väestömäärä kääntyi hienoiseen nousuun

Keski-Suomen väestömäärä kääntyi neljän laskevan vuoden jälkeen kasvuun vuonna 2021. Niukan väestökasvun mahdollisti 65 henkilön muuttovoitto. Maakunnan asukasmäärä vuoden 2021 lopussa oli 272 682. Keski-Suomi on Suomen 5. suurin maakunta.

Maahanmuuttajien määrä ylitti maasta pois muuttaneiden määrän 655 henkilöllä. Myös maan sisäisissä muutoissa Keski-Suomi pääsi hienokseltaan plussan puolelle. Muuttovoittajiksi ylsi puolet Keski-Suomen kunnista, kun huomioidaan sekä maan sisäinen, että maan rajat ylittävä muuttoliike. Korona-aika on lisännyt muuttovoittoisten kuntien määrää.

Syntyneiden määrä on noussut hyvin hitaasti vuoden 2019 pohjalukemista Keski-Suomessa. Vuonna 2021 syntyi 2 242 lasta, mikä on 856 lasta vähemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Luonnollisen väestömuutoksen myötä maakunnan väestö väheni 656 henkilöllä vuonna 2021. Kuolleiden määrä ylittää syntyneiden määrän valtaosassa kuntia, ja hyvistä muuttoluvuista huolimatta vain kolmessa keskisuomalaiskunnassa väestön kokonaismäärä kasvoi vuonna 2021: Jyväskylässä, Muuramessa ja Luhangassa.

Matala syntyvyys näkyy lapsi-ikäluokkien määrissä. Keski-Suomessa alle 15-vuotiaiden lasten määrä on laskenut yhtäjaksoisesti vuodesta 2015 lähtien. Maakunnassa on 3 700 lasta vähemmän kuin kuusi vuotta sitten. Vuonna 2021 lasten määrä kasvoi edellisvuodesta kolmessa kunnassa: Kinnulassa (+6 lasta), Konnevedellä (+3) ja Viitasaarella (+2).

15–64-vuotiaiden määrä kasvoi vuonna 2021 edellisvuodesta vain Jyväskylässä, Muuramessa ja Luhangassa. Koko maakunnassa työikäisiä oli 10 700 vähemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Yli 64-vuotiaiden määrä maakunnassa on puolestaan kasvanut noin 15 000:lla vuodesta 2011. Erityisen nopeaa kasvu on ikärakenteeltaan nuorissa kunnissa: Muuramessa, Laukaassa ja Jyväskylässä.

Pitkäaikaistyöttömyys huolena – kuntien sakkomaksut huippulukemissa

Keski-Suomen yritykset ovat hyvässä vireessä ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto jatkoi kasvuaan vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä. Liikevaihto ylittää selvästi edellisvuoden tason ja vain niukasti kahden vuoden takaisen. Aluetalouden arvonlisää mittaavat tiedot ulottuvat vuoteen 2020. Pitkään jatkunut kasvu päättyi koronavuoteen ja Keski-Suomessa arvonlisäys (käypiin hintoihin) laski 2,4 %, kun koko maassa lasku oli 1,6 %. Asukasta kohden arvonlisää kertyi Keski-Suomessa noin 30 700 euroa ja koko maassa 36 900 euroa.

Koronan pahin isku työmarkkinoille osui keväälle 2020. Tämän jälkeen tilanne on kohentunut. Yritysten henkilöstömäärän ja uusien avointen työpaikkojen määrän kehitys on ollut viime ajat vahvasti nousujohteista. Eri aloilta raportoidaan osaavan työvoiman puutteesta. Kuitenkin samaan aikaan Keski-Suomen työttömyysaste on maakuntien toiseksi korkein.

Työttömistä työnhakijoista 38 % on pitkäaikaistyöttömiä, mikä näkyy myös kuntien osarahoittaman työmarkkinatuen määrän voimakkaana kasvuna. Keski-Suomen kunnat maksoivat työttömyyden pitkittymisestä aiheutuvia ns. sakkomaksuja vuonna 2021 yhteensä 29,6 miljoonaa euroa, joka on 8,7 % edellisvuotta enemmän. Koko maassa kasvu oli vielä suurempaa, 12,5 %.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla tehdään tulevaisuutta

Vuonna 2020 Keski-Suomen tutkimus- ja kehittämistoiminnan (T&K) menot olivat 289 miljoonaa euroa, josta Jyväskylän seudun osuus oli 84 % ja Äänekosken 14 %. T&K -menot asukasta kohden ovat maakuntien kuudenneksi korkeimmat. Keski-Suomen yritysten kasvava panostus T&K -toimintaan ja vahva korkeakoulusektori luovat eväitä tulevaisuuden kasvuun.

Keski-Suomessa vuonna 2020 ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa oli vajaa neljännes 15-vuotta täyttäneistä, kun 2000-luvun alussa osuus oli 41 %. Alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on puolestaan yli kaksinkertaistunut, 10 %:sta 22 %:iin. Keski-Suomen kuntien välillä erot väestön koulutustasossa ovat huomattavat.

Katso aineisto: Keski-Suomen aluekehitys tilastojen valossa

Tilastot perustuvat Tilastokeskuksen ja Kelan tuoreimpiin aineistoihin vuosilta 2019–2021. Väestökehitystä kuvaava aineisto perustuu vuoden 2021 ennakkotietoihin.