Keski-Suomen liitto myönsi viime vuonna rahoitusta yli 10 miljoonaa euroa, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2020. Tukea sai 64 hanketta, julkista yhteisöä ja yleishyödyllistä yksityistä yhteisöä.
– Rahoitusta myönnettiin eniten koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden johtamiin hankkeisiin. Digitalisaatio ja tekoäly näkyivät erityisen suurina teemoina tulevaisuuden elinvoimaa tuottavissa hankkeissa. Merkittävää kasvua rahoitukseen toi EU:n ja valtion elvytysrahoitus sekä Jämsän rakennemuutoksen rahoitus, aluekehitysjohtaja Pirjo Peräaho kommentoi.
Kaikki Keski-Suomen liiton viime vuonna hyväksymät hankkeet löytyvät täältä
Vuonna 2022 Keski-Suomen liitto voi tukea maakunnan kehittämistyötä jopa 20 miljoonalla eurolla. Merkittävin tuki tälle vuodelle tulee oikeudenmukaisen siirtymän JTF-rahastosta, jota on tulossa arviolta 7,6 miljoonaa euroa. Jämsän rakennemuutokseen on käytettävissä 4,2 miljoonaa euroa.
– Tulevaa tekemistä ja rahoitusta suuntaa Keski-Suomen tuore strategia ja sen kärjet eli bio- ja kiertotalous, uudistuva teollisuus ja hyvä vointi. Tänä vuonna on tarkoitus parantaa hakuprosessin laatua ja käsittelyn nopeutta. Toki pitää muistaa, että liiton henkilöstömäärä ei ole lisääntynyt, vaikka varoja tulee lähes kolminkertainen määrä normaalivuoteen nähden, maakuntajohtaja Pekka Hokkanen sanoo.
– Nyt on tärkeätä maakunnan kaikkien toimijoiden aktiivisuus ja uusien hanketoimijoiden aktivointi, korostaa maakuntahallituksen puheenjohtaja Tahvo Anttila
Maakuntahallitus kuuli katsauksen ja kävi keskustelun Keski-Suomen maakuntakaavan 2040 –valmistelutilanteesta. Kaavaluonnosta varten on juuri valmistumassa selvitys tuulivoimarakentamisen aiheuttamista maisemavaikutuksista Keski-Suomen alueella. Selvitys on merkittävä paitsi tuulivoimarakentamisen ohjaamiseen parhaiten soveltuville alueille, myös tuulivoimarakentamisen sosiaalisen hyväksyttävyyden kannalta. Tarkastelussa on huomioitu tuulivoimaloiden olettava kasvu myös tulevaisuudessa, joten näkymäalueanalyysit on tehty 300 metrin sekä 350 metrin tuulivoimaloiden kokonaiskorkeuksilla.
– Kaavaluonnos on tarkoitus saada nähtäville helmikuun maakuntahallituksen kokouksen jälkeen. Luonnos tulee olemaan esillä noin kaksi kuukautta ja toivomme laajaa osallistumista ja vuorovaikutusta nähtävilläolon aikana, suunnittelujohtaja Markus Erkkilä kommentoi.
Kantaverkkoyhtiö Fingrid esitteli kantaverkon vahvistamistarpeita Keski-Suomen alueella. Maankäyttö ja ympäristöpolitiikka -yksikön päällikkö Mika Penttilä arvioi, että kaikissa skenaarioissa sähkön käyttö ja tuulivoimatuotanto tulevat kasvamaan merkittävästi tulevaisuudessa.
Maakuntahallitus linjasi vuoden 2022 Keski-Suomen kehittämisrahaston käyttöä ja talousarvion käyttösuunnitelmaa. Keski-Suomen Kehittämisrahastoa kartutetaan vuonna 2022 talousarvion mukaisesti 700 000 eurolla.
– Kehittämisrahastosta myönnetään rahoitusta pienehköille hankkeille, jotka edistävät maakunnan kilpailukykyä, varmistavat maakunnan strategioiden toteutumista, lisäävät maakunnan näkyvyyttä ja vetovoimaa, käynnistävät uusia avauksia sekä edistävät yhteistyötä, maakuntahallituksen puheenjohtaja Tahvo Anttila sanoo.
Maakuntahallitus katselmoi vaiheittain valmistuvaa EU-rahoituksen hallinto- ja valvontajärjestelmää. Nyt valmiina ovat rahoituksen hakemisen ja myöntämisen palveluprosessit. Myöhemmin tänä vuonna valmistuvat hankkeiden päättämisen ja mahdollisen takaisinperinnän työvaiheet. Kaikkien välittävien toimielinten tulee laatia hallinto- ja valvontajärjestelmänsä kuvaus työ- ja elinkeinoministeriölle. Hyväksytty hallinto- ja valvontajärjestelmä on edellytys, jotta maakunnan liitto voi toimia välittävänä toimielimenä.
Suomen Sininen Tie ry:lle on pyytänyt maakuntaliitoilta lausuntoa valtatiestatuksen nostamisen tarpeellisuudesta Kyyjärveltä Siilinjärvelle. Tavoitteena on saada liikenne- ja viestintäministeriön päätös valtatieluokituksen saamiseksi siten, että Vaasasta Kyyjärvelle johtava valtatie 16 muutetaan Kyyjärveltä Siilinjärvelle ja aina Kuopioon saakka ulottuvaksi. Keski-Suomen liitto kannattaa Sininen tie ry:n tavoitetta valtatien 16 jatkamisesta Kyyjärveltä Siilinjärvelle. Keski-Suomen ja Pohjois-Savon maakuntakaavoissa on esitetty kantatien 77 tieluokan nostoa valtatieksi, joten tieluokkamuutos olisi myös maakuntakaavojen tavoitteiden mukainen. Keski-Suomen liitto pitää vielä tieluokan muutostakin oleellisempana yhteysvälin liikennöitävyyttä ja tienpidon tasoa. Tähän vaikuttaa erityisesti kansallisen perusväylänpidon rahoitustason riittävyys, josta tulee kansallisesti huolehtia.
Katso kaikki kokouksen keskustelu- ja päätösaiheet esityslistalta
Lisätietoja:
Tahvo Anttila
maakuntahallituksen puheenjohtaja
0500 746 571
tahvoanttila[at]gmail.com
Pekka Hokkanen
maakuntajohtaja
040 595 0016
pekka.hokkanen[at]keskisuomi.fi
Hanna Reini
hallintopäällikkö
040 596 5993
hanna.reini[at]keskisuomi.fi