Keski-Suomen maakuntahallitus teki elinkeinoministeri Lintilälle ja työ- ja elinkeinoministeriölle kannanoton valtiontukialueista vuosille 2022–2027. Kannanotossa esitetään, että Saarijärven-Viitasaaren seutu on jatkossa EU-liittymissopimuksen mukaisena harvaan asuttuna alueena korkeimpien yritystukien I-aluetta ja että Jämsä vakavan rakennemuutoksen kaupunkina nousee II-alueeksi.
Oikeudenmukaisen siirtymän vaikutusten perusteella Keski-Suomen maakuntahallitus esittää lisäksi, että Joutsan ja Keuruun seudut sekä Konneveden kunta sisällytetään II-alueeksi. Turpeen energiakäytön erittäin nopea väheneminen heikentää näiden alueiden taloutta Saarijärven-Viitasaaren seudun ohella.
– Maakuntahallitus edellyttää, että Keski-Suomi voi jatkaa valtiontukialueena vuosina 2022–2027. Maakuntahallitus toivoo valtioneuvostolta ripeää päätöksentekoa valtiontukialueiden määrittelemiseksi. Rahoitusehtojen puuttuminen aiheuttaa epävarmuutta Jämsän rakennemuutoksen hoidossa ja HX-hävittäjähankinnan teollisen yhteistyön rakentamisessa., maakuntahallituksen puheenjohtaja Tahvo Anttila sanoo.
-Säädösten viivästymisen vuoksi vuoden 2022 alkuun tulee kuukausien katkos yritysten investointitukien myöntämiseen koko Suomessa. Suunnitteilla olevat muutokset johtavat korkeisiin tukitasojen eroihin Itä- ja Pohjois-Suomen sekä Etelä- ja Länsi-Suomen kesken. Isot erot yritystukien rahoituksessa ja tukitasoissa saattavat vääristää kilpailua, heikentää entisestään maakuntien rajoilla sijaitsevien seutujen kehittymistä sekä lisätä vihreän siirtymän haasteita, maakuntajohtaja Pekka Hokkanen jatkaa.
Valtioneuvosto myönsi eilen 16.12. Jämsän äkilliseen rakennemuutostilanteen hoitoon 4 miljoonaa euroa.
-Keski-Suomen liitolle myönnetyt varat ovat loppuerä syksyn 2020 budjettiriihessä sovitusta noin 8,7 miljoonan euron kokonaisrahoituksesta Jämsän elinvoimaisuuden lisäämiseen. Suunnittelutyö on Jämsän kaupungin johdolla meneillään. Keski-Suomen liitto tekee rahoituspäätökset hakemusten perusteella, vt. aluekehitysjohtaja Pirjo Peräaho kommentoi.
Maakuntahallitus käsitteli vuoden viimeisessä kokouksessa maakuntakaavan 2040 seudullisesti merkittävän tuulivoiman sijoittumiskysymyksiä. Tuulivoimarakentamisen ohjaamiseksi Keski-Suomen liitossa on valmisteltu tuulivoimatuotannon kannalta keskeisiä koko maakunnan kattavia selvityksiä: maakotkien esiintymisen painopistealueiden tunnistaminen Keski-Suomessa, maakotkareviirien käytön mallintaminen Keski-Suomessa, tuulivoiman maisemavaikutusten selvittäminen Keski-Suomessa sekä Keski-Suomen tuulivoimapotentiaalin tarkastelu. Hallitukselle tuotiin tietoon myös kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatu palaute.
– Maakunnan seudullisesti merkittävän tuulivoimapotentiaalin tarkastelu on nyt valmis. Aineisto on nyt julkisesti osallisten, hankekehittäjien ja kuntien hyödynnettävissä pohdittaessa tuulivoiman sijoittumiskysymyksiä. Potentiaalitarkastelua hyödynnetään maakuntakaavan laadinnassa yhdistettynä muihin selvityksiin, kun maakuntakaavaa valmistellaan luonnosvaiheen julkiseen kuulemiseen alkuvuodelle 2022, suunnittelujohtaja Markus Erkkilä jatkaa.
Maakuntahallitus sai tilannekatsaukset Keski-Suomen oikeudenmukaisen siirtymän JTF-suunnitelman valmistelusta ja turvetoimialan selvityksestä. Ensi vuonna käynnistyvällä JTF-rahoituksella voidaan tukea yritystoiminnan ja osaamisen vahvistamista hiilineutraaliin talouteen siirtymisessä, uusiutuvan energian tuotannon kasvattamista sekä turvemaiden kestävää käyttöä. Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy on koonnut turvetoimialan tarkkaa tilannetietoa kuntien, yrittäjien ja TE-toimiston käyttöön sekä JTF-suunnitelmaa varten. Selvitys kuvaa toimialan erittäin nopeaa alasajoa sekä vaikutuksia niin yrityksiin kuin kuntiinkin. Hankkeessa on haastateltu Keski-Suomen turvealan yritykset, arvioitu kaluston ja turvevarantojen arvoa sekä kartoitettu turvetuotantoalueita seuraavaa maankäyttömuotoa silmällä pitäen. Haastattelujen rinnalla on kannustettu yrityksiä liiketoiminnan uudelleen suuntaamiseen. Suurin osa turvealan yrityksistä on perheyhtiöitä.
Vuonna 2022 Keski-Suomen liitto saa hoitaakseen Länsi-Suomen maakuntien (Keski-Suomi, Kanta-Häme, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Satakunta) puheenjohtajuuden. Maakuntahallitus sai katsauksen Länsi-Suomen maakuntaliittojen yhteiseen toimintaan. Länsi-Suomessa yhteisiä edunvalvonnan kohteita erityisesti liikenteen ja saavutettavuuden saralla.
Maakuntahallitus hyväksyi Kasvu Open 2022 yhteistyösopimuksen. Sen arvo on 42 000 euroa ja se rahoitetaan Keski-Suomen kehittämisrahastosta. Kumppanuus tuo näkyvyyttä Keski-Suomen liitolle Kasvu Openin sähköisessä ja painetussa viestinnässä ja tiedottamisessa osallistujille, verkostolle, sidosryhmille ja tiedotusvälineille niin valtakunnallisessa Kasvu Open -viestinnässä kuin alueellisten tai toimialakohtaisten Kasvupolku-ohjelmien viestinnässä.
Lisäksi maakuntahallituksen kokouksessa käsiteltiin edunvalvonnan vuosikello 2022, sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteiden hyväksyminen, vuoden 2021 talouskatsaus sekä Keski-Suomen liiton ilmapiirikyselyn tulokset.
Lue maakuntahallituksen kannanotto työ- ja elinkeinoministeriölle valtiontukialueista vuosille 2022–2027 ( 17.12.2021-Keski-Suomen-liiton-kannanotto-valtiontukialueista-vuosille-2022-2027.pdf (keskisuomi.fi)
Katso kaikki kokouksen keskustelu- ja päätösaiheet esityslistalta
Lisätietoja
Tahvo Anttila
maakuntahallituksen puheenjohtaja
0500 746 571
tahvoanttila[at]gmail.com
Pekka Hokkanen
maakuntajohtaja
040 595 0016
pekka.hokkanen[at]keskisuomi.fi
Hanna Reini
hallintopäällikkö
040 596 5993
hanna.reini[at]keskisuomi.fi