Maakuntahallituksen kokouksessa esiteltiin juuri valmistunut Keski-Suomen energiatase, minkä mukaan maakunnan energiakulutus oli 21,9 terawattituntia (TWh) vuonna 2019. Energian kulutus nousi Keski-Suomen alueella vuodesta 2016 4,6 terawattituntia. Uusiutuvan energian osuus oli 66 %, kun alueelle tuotavan sähkön uusiutuvan energian osuus huomioidaan. Vuonna 2016 uusiutuvan energian osuus oli 55 %. Keski-Suomen alueen energianhankinnan hiilidioksidipäästöt pienenivät vuoteen 2016 verrattuna 9 %.
Energiatase herätti keskustelua maakuntahallituksessa. Uusiutuvan energian kasvanut osuus ja päästöjen väheneminen on positiivista, mutta paljon on vielä tehtävää päästöjen vähentämiseksi. Öljy muodostaa 17 % Keski-Suomen käytetyistä energianlähteistä ja siitä merkittävin osuus käytetään liikenteessä. Liikenteen päästöjen vähentäminen on todettu haastavaksi kansallisestikin. Liikennesektorilla on myös mahdollisuuksia, esimerkiksi paikallinen biokaasun tuotanto ja käyttö vahvistaisivat aluetaloutta ja vähentäisivät samalla päästöjä.
Myös turpeen käytöstä keskusteltiin. Turpeen käyttö kasvoi vuodesta 2016 noin 5 %, ollen 1,77 TWh vuonna 2019. Turve muodostikin siis 8 % Keski-Suomen käytetyistä energianlähteistä. Turpeen käyttö on todennäköisesti vähentynyt viime aikoina, mutta joka tapauksessa turpeen korvaaminen osittain tai kokonaan on Keski-Suomelle merkittävä kysymys.
Kokouksessa kuultiin alustus lausunnolle saapuneesta valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta vuosille 2021–2032 ja siihen liittyvistä selvityksistä. Maakuntahallitus totesi viime vuonna valmistuneiden maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman ja Länsi-Suomen liikennestrategian antavan lausunnon laatimiselle ajantasaisen perustan. Laajassa evästyskeskustelussa nostettiin esille mm. huolet rahoitustason riittävyydestä huomioiden myös alemman asteen tieverkon tarpeet, Keski-Suomen tie- ja raideliikenteen pääväylien parantamistarpeiden edistymisestä sekä Jyväskylän lentoaseman reittilentojen merkityksen ja erityispiirteiden kansallisesta ymmärryksestä. Lisäksi maakuntahallitus edellyttää kansallista huomioita ja investointien priorisointia TEN-T ydinverkkoon kuuluvalle nelostielle, jotta voidaan saavuttaa tavoiteltu palvelutaso ja liikenneturvallisuus ydinverkkoon kuuluvalle yhteydelle. Maakuntahallitus valtuutti liiton viranhaltijat viimeistelemään lausunnon evästyksiin ja sidosryhmien kanssa käytävään vuoropuheluun perustuen.
Maakuntahallitus hyväksyi kokouksessaan kaksi hankerahoitusta. Visit Jyväskylän Lakeland – Jyväskylä Region 2019-2021 – hankkeelle myönnettiin 84 000 euroa ja Business Jyväskylän Kivijalat kuntoon -hankkeelle 37 815 euroa.
Eero Laesterä FCG Oy:stä piti tilannekatsauksen Suomenselän kuntaliitoksen vaiheesta. Maakuntahallitus toivoo kuntaliitoksen toteutuvan ja edellytti valtioneuvostolta merkittävää yhdistymisavustusta eli niin sanottua porkkanarahoitusta monikuntaliitoksen vuoksi. Suomenselän kunta aloittaisi 1.1.2022 ja se muodostuisi nykyisistä Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven ja Kyyjärven kunnista.
Maakuntahallitus merkitsi tiedoksi hallintopäällikkö Sari Karhun irtisanoutumisilmoituksen ja päätti julistaa hallintopäällikön viran haettavaksi. Maakuntahallitus hyväksyi kokouksessaan Keski-Suomen kehittämisrahaston rahoituslinjaukset ja talousarvion käyttösuunnitelman. Lisäksi maakuntahallitus hyväksyi Keski-Suomen liiton uuden asiakirjajulkisuuskuvauksen, asiakirjahallinnon toimintaohjeen sekä asiakirjojen lunastus- ja maksuperusteet.
Katso kaikki kokouksen keskustelu- ja päätösaiheet esityslistalta
Lisätietoja:
Rolf Nyholm
maakuntahallituksen puheenjohtaja
040 595 0001
rolf.nyholm[at]aanekoski.fi
Pekka Hokkanen
vs. maakuntajohtaja
040 595 0016
pekka.hokkanen[at]keskisuomi.fi