Nuorten ilmastolakot ovat saaneet ansaittua huomiota tiedotusvälineissä viime vuosina. Lakot viestivät paitsi halusta vaikuttaa tärkeäksi koettuun asiaan, ehkä myös turhautumisesta aikuisia kohtaan? Sitran megatrendien mukaan ilmastonmuutos herättää niin nuorissa kuin vanhemmissakin ihmisissä monenlaisia tunteita riittämättömyydestä kiinnostukseen ja toivoon. Mitä ovat ne keinot, joilla nuori ihminen voi vaikuttaa yhteiskuntaan ja sen teemoihin kuten ilmastonmuutoksen hillintään?
Ilmastovaikuttamisen teemaan tarttui myös ilmastosparraajamme Saimi Kunnas, joka palkattiin Keski-Suomen kuntien ilmastohankkeeseen tuomaan ilmastotyöhön nuorten näkökulmaa. Viimeisimmässä hankkeen blogissaan Saimi kirjoitti nuorten vaikuttamismahdollisuuksista: ”Nuorista voi tuntua, että omalla äänellä ei ole merkitystä ja että asioihin on vaikeaa vaikuttaa. On totta, että asioihin on vaikeampi vaikuttaa, jos on alaikäinen ja asuu vanhempiensa luona. On kuitenkin monia keinoja, joilla vaikuttaa niin pienillä kuin suurilla tavoilla.”
Keskisuomalaiset nuoret kehittämässä maakunnan ilmastotyötä
Nuoret ovat olleet aktiivinen ryhmä myös Keski-Suomen kuntien ilmastohankkeessa. Hankkeen avanneessa syksyn 2019 kuntien ilmastopäivässä Viitasaaren nuorisovaltuuston puheenjohtaja Eeva Närhi kertoi nuorten terveiset kunnille. Joissakin kunnissa oli myös kutsuttu nuorisovaltuutettuja mukaan kuntakierroksen työpajoihin pohtimaan oman kunnan ilmastotyötä. Lisäksi nuorilla oli oma työpajansa Gradian Vaikuta -teemapäivässä.
Syksyllä alkaa toinen Keski-Suomen liiton vetämä Keski-Suomen kuntien ilmastohanke, jossa keskitytään erityisesti harvaanasutun maaseudun ilmastotyön erityispiirteisiin. Keski-Suomen maakunnan pinta-alasta suurin osa on SYKE:n kaupunki–maaseutu -alueluokituksen mukaista harvaan asuttua maaseutua (kuva 1) ja siksi kysymys on alueelle tärkeä.
Kuva 1. Keski-Suomen maakunta SYKE:n kaupunki-maaseutu alueluokituksen mukaan. Lähde: Keski-Suomen maakuntakaavan kaavaselostus, 2017.
Uuteen teemaan virittäydyttiin Keski-Suomen nuorisofoorumissa 2020, jossa nuoret pääsivät pohtimaan maaseudun ja kaupungin ilmastotekojen yhtäläisyyksiä ja eroja (kuva 2). Tuloksissa näkyy se lohdullinen tosiasia, että vastakkainasettelu on turhaa – ihmiset ja teot ovat hyvin samanlaisia asuinympäristöstä riippumatta. Samaan aikaan esimerkiksi pitkät välimatkat, liikkuminen ja palvelut ovat teemoja, joissa asuinympäristö voi vaikuttaa tarvittaviin ilmastoratkaisuihin.
Kuva 2. Nuorten näkemys maaseudun ja kaupungin ilmastotekojen yhdistävistä ja erottavista tekijöistä. Lähde: Keski-Suomen Nuorisofoorumi 2020.
Nuoret ovat aktiivisia
Ei ole ihme, että ilmastonmuutos koskettaa kaikista ikäryhmistä erityisesti juuri nuoria – nuoret kohtaavat muuttuvan maapallon halusivat tai eivät. Siksi on tärkeää, että nuorille luodaan vaikuttamismahdollisuuksia.
Yksi esimerkki on Nuorten Suomi ry:n ja Jyväskylän kestävä kehitys JAPA ry:n Astetta coolimpi ilmasto -hanke, jossa kestävän elämäntavan teemoja on käsitelty nuorten lähtökohdista käsin. Hankkeessa keskisuomalaisista 14–19-vuotiaista nuorista koottu Ilmastotiimi on tehnyt esimerkiksi videon nuorista ja ilmastosta.
Nuoret ovat aktiivisia myös ihan itse ja onneksi monessa kunnassa nuoria kuunnellaan ja kuntaa kehitetään yhdessä. Uuraisten kunnassa nuoret olivat mukana koulukeskuksen aurinkopaneeli-hankkeessa, Jämsässä lukio teki oman ilmasto-ohjelmansa ja Laukaassa nuorisovaltuusto haastoi paikallisia yrityksiä ilmastotekoihin. Keskisuomalaisia nuorten projekteja on monia myös Ilmastonmuutosvoima-hankkeen rahoitetuissa ilmastoteoissa.
Lopulta iällä ei ole väliä
Siihen minkälainen maailma meitä tulevaisuudessa odottaa, vaikutamme me jokainen. Omista valinnoista on hyvä aloittaa ja niihin vinkkejä löytyy esimerkiksi Keski-Suomen ilmasto-ohjelmasta. Loppujen lopuksi iällä ei ole väliä vaan sillä, että on aktiivinen. Sen osoittavat niin tämän kirjoituksen esimerkit kuin ne alussa mainitut ilmastolakkoilijatkin.